Tulostusversio

1/2008

Pääkirjoitus 1/2008

Teksti: Reijo Aarnio

Otsikko viittaa 29. tammikuuta 2008 annettuun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon. Siihen kannattaa tutustua! Asiassa oli kysymys teleoperaattorin oikeudesta luovuttaa – tai oikeammin ehkä velvoitteesta olla luovuttamatta – IP-osoitteiden takana olleiden henkilöiden henkilötietoja tekijänoikeusjärjestölle, joka aikoi vaatia korvauksia näiltä vertaisverkkojen käyttäjiltä. Asia on kuuma peruna Suomessakin. Nähtäväksi jää, miten maassamme tullaan tätä päätöstä ja sen mahdollisia heijastusvaikutuksia analysoimaan.

Tuomioon sisältyy monta opetusta. Ensinnäkin tuomioistuin tuo esille käsityksensä siitä, että päätöksenteko ei ole joko tai -asetelma. Pikemminkin se korostaa perusoikeuksien välisen välttämättömän tasapainon saavuttamista integroimalla, ei poissulkemalla.

Tämä on ollut tuomioistuimen linja myös direktiivien sisäisten jännitteiden kohdalla. Kuuluisassa virkamiesten palkkatietojen julkisuutta koskeneessa Itävalta-asiassa (465-00) tuomioistuin totesi, että direktiivin artikloita tulee tulkita samanaikaisesti, ei toisiaan poissulkevasti. Saattaakin olla, että tämä tulkintaohje nousee arvoon arvaamattomaan tuomioistuimen käsitellessä Veropörssi-asiaa eli yksityishenkilöiden verotustietojen julkaisemista lehdessä ja tekstiviestipalveluna. Asiassa on kyse muun muassa henkilötietojen suojan ja väitetyn journalismin yhteensovittamisesta.

Mainittakoon, että Itävalta-asian ratkaisussa yhteisöjen tuomioistuin toteaa, ”…että on selvitetty, että (viranomaisen) valvonnassa olevien yhteisöjen palveluksessa olevien henkilöiden tietyn kynnyksen ylittävien vuositulojen lisäksi myös näiden tulojen saajien nimien laaja julkistaminen on välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista perustuslainsäätäjän tavoitteleman sen päämäärän kannalta, joka koskee julkisten varojen asianmukaista hoitoa…”.

Toiseksi nämäkin oikeustapaukset osoittavat, miten suuri merkitys tuomioistuimella on tiedon valtateiden rakentamisessa: tuomiot paaluttavat tätä rakennustyötä. Mutta onko meillä riittävästi informaatioyhteiskunnan perustutkimusta osataksemme paaluttaa kansallista tulevaisuuttamme oikein? Käsitykseni mukaan ei ole. Vaarana tällöin on, että me rakennamme yhteiskuntaamme ilman riittävää tietoa ja ymmärrystä. Siksipä toivon, että Suomessa voitaisiin tähän ihmisen ja yhteiskunnan välisen uudenlaisen suhteen tutkimukseen osoittaa riittävästi aineellisia ja henkisiä voimavaroja.

Esille nousee nimittäin aikatekijä. Lissabonin sopimuksessa viime lokakuussa vahvistettiin eurooppalaiset perusoikeudet – mukaan lukien tietosuoja, yksityis- ja perhe-elämän suoja sekä viestinnän luottamuksellisuus – oikeudellisiksi instrumenteiksi. Näin ollen niitä tullaan varmasti lisääntyvässä määrin myös käyttämään. Jos me emme tätä kehitystä oivalla ja panosta riittävästi tiedon valtateiden turvallisuuteen, voi käydä niinkin, että hukkaamme innovaatiomme ja investointimme.  

-----

[KIRJOITTAJA]

Reijo Aarnio on tietosuojavaltuutettu.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.