Tulostusversio

1/2008

Profiili: Poliisi

Teksti: Sari Kajantie

Poliisi torjuu yhtä lailla verkossa kuin "reaalimaailmassakin" tapahtuvaa yksityisyyttä tai viestintää loukkaavaa rikollisuutta, joskin tutkinnan järjestelyt vaihtelevat eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä niin tekoympäristö, lainsäädäntö kuin tutkintaorganisaatio ovat suuressa murroksessa. Tavoitteena on uudessa ympäristössä tehokkaasti toimiva rikostorjunta, joka kuitenkin loukkaa sivullisten oikeuksia mahdollisimman vähän.

Sekä yksityisyys että yksityiseksi tarkoitetun viestinnän suoja ovat perusoikeuksia. Moni eri viranomainen turvaa Suomessa oikeuksien toteutumista erityislakien määrittelemin valtuuksin. Kun yksityisyyden tai viestinnän loukkauksen epäillään olevan rikos, mukaan astuu myös poliisi.

Yksityisyyden ja viestinnän suojan alueella poliisin tehtävänä on torjua nimenomaan rikoksia, siinä missä moni muu viranomainen kantaa huolta myös vähäisemmistä rikkomuksista sekä yksityisyyttä tai viestintää suojaavan kulttuurin luomisesta.

Rikostorjunta kattaa yhtälailla ennaltaehkäisevän toiminnan kuin rikostapahtumien selvittämisenkin. Vain pieni osa tapahtumista tulee kuitenkin poliisin tietoon, sillä suuri osa alan rikoksista on niin sanottuja asianomistajarikoksia, joita poliisi ei voi tutkia ilman rikoksen uhrin vaatimusta – ellei jokin erityinen yleinen etu vaadi tutkintaa. Edes rikoksen uhri ei välttämättä havaitse loukkausta, ellei aiemmin kaapattuja tietoja käytetä näkyvästi hyväksi.

Tulossa säännöllistä tilannetietoa

Tieto- ja viestintärikokset ovat mitä suurimmassa määrin piilorikoksia, eikä edes tutkintaan tulleista tapauksista ole tähän asti tuotettu Suomessa järjestelmällisesti tietoa. Poliisin käsitys erityisesti verkossa esiintyvien rikosilmiöiden yleisyydestä on perustunut yksittäisiin selvityksiin. Täytyy myös tunnustaa muutama valistunut arvaus, joita on tehty muiden maiden rikostilanteen pohjalta, joskin huomioiden useita väestörakenteeseen liittyviä tekijöitä sekä Suomen keskimääräistä parempi tietoturvatilanne.

Keskusrikospoliisi ryhtyy nyt luomaan säännöllistä tilannekuvaa poliisin tietoon tulevasta tieto- ja viestintärikollisuudesta. Tilannekuvatieto auttaa tutkinnan resurssien järkevää suuntaamista jatkossa. Tiedon perusteella voidaan toivottavasti myös edesauttaa rikostorjuntaa nostamalla poliisinkin taholta esille ajankohtaisia uhkia sekä suojautumiskeinoja.

Tällä hetkellä on käynnissä myös valtioneuvoston asettama sisäisen turvallisuuden vuosia 2008–2011 koskevan ohjelman valmistelu, joka tullee ottamaan kantaa myös tietoverkon rikosilmiöiden torjuntaan. Verkon rikosilmiöistä suuri osa kytkeytyy yksityisyyttä tai viestintää loukkaaviin rikoksiin.

Tutkinnan järjestelyissä eroja

Hyvin erilaisilla rikoksilla voi loukata yksityisyyttä tai viestintää. Viestintäsalaisuutta voi loukata höyryttämällä kaverilleen tulleen kirjekuoren auki ja lukemalla kirjeen ilman lupaa (ainakin vanhemmat tieteenharjoittajat, jotka vielä tietävät mikä on kirje). Tietoverkossa taas järjestäytynyt verkkorikosryhmä voi loukata kymmenien miljoonien uhrien yksityisyyttä kaappaamalla haavoittuvilta Windows-työasemilta henkilötiedot myöhempää hyväksikäyttöä tai myyntiä varten.

Niinpä myös tutkinnassa tarvitaan erilaisia osaamisprofiileita. Tutkintaa tehdään rikoksista riippuen sekä paikallispoliisien petos- ja talousrikosyksiköissä että suurempien paikkakuntien tietotekniikkarikosyksiköissä.

Jos kyseessä on järjestäytynyt ja ammattimaisesti toimiva kansainvälinen rikosryhmä, tutkinnan tekee pääsääntöisesti keskusrikospoliisi samoin kuin eräissä tekotavoiltaan ennakkoluontoisissa tapauksissa. Verkosta saatavan todistusaineiston analysointipalvelua tarjotaan tutkiville yksiköille sekä keskusrikospoliisin että suurempien paikkakuntien tietotekniikkarikosyksiköistä.

Erityisesti verkossa ilmenevän rikollisuuden tutkinta on järjestetty valtakunnallisesti varsin kirjavasti. Eräissä kihlakunnissa on todella erinomaisia tutkivia yksiköitä, mutta joissakin kihlakunnissa ei ole alalle koulutettuja tutkijoita lainkaan. Tilannetta tarkastellaan poliisin rakenneuudistuksen yhteydessä. Tavoitteena on, että myös verkon rikoksia voidaan tutkia kaikkialla Suomessa – vähintään muista poliisin yksiköistä tarjottujen asiantuntijapalveluiden tuella.

Säädökset eivät ole nettiajassa

Toiminnan siirtyminen tietoverkkoon on kasvattanut rikollista keinovalikoimaa valtavasti samaan aikaan kun suuri osa lainsäädännöstä on pysynyt muuttumattomana. Tällä hetkellä lainsäädäntö suojelee monelta osin tarmokkaammin rikollista viestintää kuin uhrin tai aiheetta epäillyn oikeutta saada viestintää loukannut rikos selvitetyksi.

Ongelma kiteytyy siihen, että viestinnän lainsäädäntö on aikanaan laadittu klassiseen puhelinverkkoon, jossa se toimiikin erinomaisesti. Internet-verkko on kuitenkin koko perusajatukseltaan erilainen.

Vanhoissa puhelinverkoissa puheluiden ohjausliikenne kuljetetaan aina erikseen, jolloin se ei saa henkilöiden väliselle luottamukselliselle viestinnälle taattua suojaa. Internetissä taas kaikki liikenne kuljetetaan samassa verkossa. Näin viestintäsalaisuuden suojan ulottaminen kaikkeen liikenteeseen suojaa nyt yhtäkkiä ohjausliikenteenkin, joka ei kuitenkaan liene henkilöiden välistä luottamukselliseksi tarkoitettua viestintää. Jopa kirjeitä käsittelevä lainsäädäntö olisi soveltunut tietoverkkoon paremmin kuin puhelinverkkoa säätelevä normisto.

Koska poliisilla on tietyin edellytyksin mahdollisuus käyttää pakkokeinovaltaa, kaiken poliisin toiminnan on perustuttava lakiin. Poliisi ei voi venyttää lainsäädäntöä, jotta se kattaisi järkevät ja tarpeelliset tutkintamenetelmät, vaan jokaiselle toimenpiteelle on löydyttävä laista toimivaltasäännös. Toisaalta kaikkien osapuolten oikeusturvan takaamiseksi poliisin tulisi voida tehdä tutkinnan kannalta välttämättömät toimenpiteet. Viestinnällä tai yksityisyydellä ei ole suojaa, jos viestintää tai yksityisyyttä loukkaavia rikoksia ei voi tutkia.

Tällä hetkellä on käynnissä useita lainsäädäntöhankkeita, jotka parantanevat tutkintaedellytyksiä ja tiedonsaantioikeuksia tulevaisuudessa. Poliisia säätelevän lainsäädännön kokonaisuudistuksessa ei kuitenkaan ole kyse jälleen yhdestä poliisin toimintavaltuuksien kasvattamishankkeesta, vaan toimintavaltuuksien muuttamisesta vastaamaan nykyisiä olosuhteita.

-------

[KIRJOITTAJA]

Ylitarkastaja Sari Kajantie toimii tutkijana Keskusrikospoliisissa.

Lue myös

Profiili: Verkkorikollisen jäljitys on hankalaa »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.