Tulostusversio

1/2008

Mediakasvatus: Fiksusti netissä

Teksti: Päivi Männikkö

Lapsia ja nuoria on valistettu turvallisesta netinkäytöstä jo vuosia. Nyt huomiota kiinnitetään yhä enemmän siihen, miten nuoret välttyisivät törmäämästä netin haitalliseen aineistoon.

”Netissä olevaan aineistoon pitää suhtautua varauksella”, muistutetaan Nettipelurit-pelissä. Korttipeli julkistettiin kansallisena Tietoturvapäivänä 12. helmikuuta 2008 ja sen tarkoituksena on opastaa yläasteikäisiä nuoria turvalliseen netinkäyttöön.

Viidettä kertaa vietetyn Tietoturvapäivän ja sitä seuranneen Tietoturvaviikon aikana yhtä hankkeen kohderyhmää, peruskouluikäisiä, valistettiin jälleen turvallisesta netinkäytöstä. Nuoria kehotetaan miettimään kaksi kertaa ennen henkilötietojen tai kuvien julkaisemista netissä.

EU:ssa niin ikään viidettä kertaa vietetyn Safer Internet Day -tietoturvapäivän kunniaksi järjestettiin ensimmäinen tietoturvaan liittyvä nuorisofoorumi. Foorumiin osallistui 14–17-vuotiaita nuoria yhdeksästä Euroopan maasta. He esittivät keskustelujen perusteella kymmenen ikätovereilleen suunnattua turvallisuusvinkkiä, jotka liittyivät yhteisöpalvelujen ja kännyköiden käyttöön.

Valistuksella ja tapahtumilla halutaan opettaa nuoria suhtautumaan terveellä epäluulolla netin monenkirjavaan sisältöön. Toisaalta epäluulo ei välttämättä estä nuorta joutumasta kosketuksiin kehitykselleen haitallisen aineiston kanssa. Viranomaiset ja palveluntarjoajat ovat alkaneet etsiä keinoja näiden kohtaamisten estämiseksi.

Foorumi ratkomaan pulmia

Suomessa alaikäisten suojeluun on uutena toimijana valjastettu viestintäministeri Suvi Lindénin asettama mediafoorumi. Sen tehtävänä on etsiä ja esittää keinoja internetin ja sähköisen median haitallisiin sisältöihin puuttumiseksi ja niiden levittämisen estämiseksi. Mediafoorumi on osa arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa ja sen toimikausi kestää ohjelman tavoin vuoden 2010 loppuun.

Foorumin puheenjohtajan, liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen Kirsi Miettisen mukaan tarkoituksena on vaikuttaa konkreettisiin asioihin eikä laatia suuria toimenpideohjelmia.

Lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyvät asiat koskevat nykyään monia viranomaisia ja toimijoita ja niitä on käsitelty monissa toimielimissä. Tähän asti ongelmana on kuitenkin ollut kaikille toimijoille yhteisen keskustelukanavan puute. Mediafoorumin on nyt tarkoitus saattaa kaikki alan toimijat yhteen esille nousseiden ongelmien ratkomiseksi.

Viranomaisista, median ja sähköisen viestinnän palveluntarjoajista sekä lastensuojelujärjestöjen edustajista koostuva 36-jäseninen foorumi kokoontuu koko laajuudessaan muutaman kerran vuodessa. Lisäksi jäsenet kokoontuvat pienemmissä ryhmissä selvittelemään alakohtaisia ongelmakysymyksiä.

Ryhmä esittää toimia netin ja median vastuullisen käytön edistämiseksi. Lakien muutostarpeitakin pohditaan, mutta alan itsesääntelytoimet ovat Miettisen mukaan tärkein keino. Niitä on myös eniten käytettävissä. 

Sensuuria vai laillisuusvalvontaa?

Mediafoorumi kokoontunee ensimmäisen kerran pääsiäisen jälkeen. Puheenjohtaja Kirsi Miettisen mukaan yksi foorumin ensimmäisistä aiheista on todennäköisesti lapsipornoaineiston liikkuminen netissä, koska kysymys on viime aikoina herättänyt paljon huomiota. 

Vuoden 2007 alussa astui Suomessa voimaan laki, jonka on tarkoitus estää pääsy ulkomaisille lapsipornosivustoille. Laki antaa teleyrityksille oikeuden estää pääsy näille sivustoille. Poliisin on tiedotettava estosta ja se voi ylläpitää luetteloa lapsipornosivustoista.

Viime aikoina lakia on arvosteltu siitä, että sen nimissä on estetty pääsy myös sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä lapsipornoa. Lain puolustajat taas ovat painottaneet sitä, että netin laittomaan aineistoon on suhtauduttava samalla vakavuudella kuin reaalimaailmassakin. Linkkejä lapsipornosivustoille sisältävä sivu voidaan aiheuttamallaan vahingolla rinnastaa itse aineistoa sisältävään sivuun.

Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihjepalvelu sai viime vuonna internetin käyttäjiltä yli 4 000 vihjettä laitonta aineistoa sisältävistä sivustoista. Lähes poikkeuksetta ilmoitettu laiton aineisto koski lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittäviä kuvia.

Chatit arveluttavat asiantuntijoita

Netin haitallisen sisällön vaikutus alaikäisiin on puhuttanut muuallakin Euroopassa. Euroopan-laajuisen Safer Internet Day -tietoturvapäivän yhteydessä julkistettiin komission rahoittaman projektin kysely, jossa selvitettiin lastensuojelujärjestöissä työskentelevien ja tietotekniikka-alan asiantuntijoiden näkemyksiä lapsille haitallisesta nettiaineistosta. 

Vahingollisimpana asiantuntijat pitivät netin seksuaalissävytteistä aineistoa, mutta myös väkivaltaisia sivustoja ja yksityisyyden suojan menetystä pidettiin suurina uhkina. Yhteiskunnallisesti arveluttavat sisällöt ja taloudelliset menetykset arveluttivat vastaajia huomattavasti vähemmän.

Kolmannes vastaajista piti netin yhteisöpalveluja riskialttiimpana kuin perinteisiä nettisivustoja. Sähköpostiviestintää vastaajat eivät pitäneet uhkana, sen sijaan chattejä useiden tuntemattomien kanssa pidettiin netin vaarallisimpana toimintana.

Chatit mahdollistavat vapaamuotoisen keskustelun, myös niin sanotun groomingin eli alaikäisten suostuttelun. Tähän ongelmaan EU haluaa puuttua. Komissio on ehdottanut uutta turvallista netinkäyttöä edistävän toimintaohjelmaa vuosille 2009–2013. Ohjelma perustuisi tänä vuonna päättyvän Safer Internet plus -ohjelman tuloksiin. Uusi ohjelma sisältäisi toimenpiteitä myös haitallisen nettikäyttäytymisen, esimerkiksi groomingin, torjumiseksi.

Nettituttu tavataan usein yksin

Netin mahdollistamista uhista huolimatta vanhemmat näyttävät edelleen olevan huonosti selvillä jälkikasvunsa virtuaalielämästä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton viime syksynä netin kuvagallerioissa toteuttaman kyselyn mukaan valtaosalla – kahdella kolmasosalla – nuorista on nettituttuja ja heistä vajaa 40 prosenttia on tavannut nettitutun kasvotusten. Kuitenkin vanhemmista vain 8 prosenttia tiesi tapaamisesta. Vajaa puolet tapasi tuttunsa yksin ja vain muutama prosentti vanhemman tai muun aikuisen kanssa.

”Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea nettiin liittyvissä asioissa. Jos ainoa kotona käyty keskustelu liittyy siihen, kuinka monta tuntia lapset netissä viettävät, lapsi ei välttämättä uskalla ottaa nettituttujen tapaamisia puheeksi vanhempiensa kanssa. Lasten ja nuorten puhelimeen tulleet kyselyt siitä, uskaltaako nettituttuja tavata, voivat olla merkki tästä”, liiton nuorisotyön päällikkö Ossi Heinänen muistuttaa.

Keskustelufoorumien ja yhteisöpalvelujen käyttäjät järjestävät usein joukkotapaamisia, miittejä. Ne ja kotiin kutsuminen olisivat hyviä tapoja nettituttujen kohtaamiseen, Heinänen opastaa.

Ossi Heinäsen mukaan nuoret suhtautuvat luonnostaan epäluuloisesti ventovieraisiin kanssasurfaajiin. Heillä on kuitenkin tarve varmistaa asia joltakin aikuiselta, mutta kynnys omalta vanhemmalta kysymiseen on korkealla.

Muiden aikuiskontaktien asiantuntemuksen varmistamiseksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry ovat alkaneet kouluttaa netissä lasten ja nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä.

---

Tietoturvakoulu.fi on Tietoturvapäivä-hankkeen koululaisille, opettajille ja vanhemmille tarkoitettu mediakasvatuksen ja tietoturvaopetuksen tukisivusto.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.