Tulostusversio

1/2009

Henkilörekisterit: Urkintaa usein uteliaisuudesta

Teksti: Tiia Poroila

Henkilörekisteriin kohdistuvissa tieto- ja viestintärikoksissa on usein kyse työtehtäviin kuulumattomasta tietojen katselusta.

Henkilötietojen lainvastainen käsittely on rangaistava teko, josta voi olla seuraamuksena sakkoa tai jopa vankeusrangaistus. Tyypillisesti tekoihin syyllistyvät kuitenkin tavalliset työntekijät tai toimihenkilöt. Tämä kävi ilmi tietosuojavaltuutetun toimiston selvityksestä.

Tietosuojavaltuutetun toimisto selvitti, miten kävi rikosjutuissa, joista oli pyydetty tietosuojavaltuutetun lausuntoa vuoden 2007 aikana. Tarkastelu painottui henkilörekisteririkoksiin.

Tyypillinen tietosuojavaltuutetulle tullut lausuntopyyntö kohdistui epäiltyyn henkilörekisteririkokseen, jossa työntekijä tai toimihenkilö oli käsitellyt henkilötietoja työtehtäviinsä liittymättömästä syystä.

Tapauksissa oikeudeton tiedonhaku oli tehty sellaisesta henkilörekisteristä, johon työntekijällä tai toimihenkilöllä oli työtehtäviensä perusteella ollut käyttöoikeus. Henkilötietojen käsittely oli kuitenkin tapahtunut yksityisessä tarkoituksessa, joko hyötymistarkoituksessa tai pelkästä uteliaisuudesta.

Tietosuojavaltuutetun antamat lausunnot perustuvat rikoslakiin. Sen mukaan syyttäjän on kuultava tietosuojavaltuutettua ennen kuin hän nostaa syytteen salassapitorikoksesta tai -rikkomuksesta, (törkeästä) viestintäsalaisuuden loukkauksesta, tietomurrosta tai henkilörekisteririkoksesta. Vastaavasti tuomioistuimen on tällaista rikosta koskevaa asiaa käsitellessään varattava tietosuojavaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi.

Tuomio yli puolessa tapauksista

Tarkastelun kohteena olleena vuonna tietosuojavaltuutetulle tuli 35 rikoslausuntopyyntöä. Selvityksen kohteena olleissa asioissa käräjäoikeus oli antanut tuomion 20 jutussa, kun taas 12 tapauksessa syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Syyttämättä jättämisen perusteena oli joko syyteoikeuden vanhentuminen tai puuttuva näyttö. 

Yksi tapauksista, joissa lausunnon pyytäjänä oli poliisi, ei ollut edennyt syyteharkintaankaan asti. Muutaman jutun osalta käsittely oli vielä kesken selvitystä tehdessä.

Suurimmassa osassa annetuista tuomioista rikosnimikkeenä oli henkilörekisteririkos. Muista rikoslaissa mainituista tieto- ja viestintärikoksista rangaistuksia tuomittiin viestintäsalaisuuden loukkauksista ja tietomurroista.

Niissä jutuissa, joissa annettiin tuomio, syytetyt yleensä saivat rangaistuksen. Vain kahdessa tapauksessa rangaistus jätettiin tuomitsematta. Yhdessä tapauksessa käräjäoikeus jätti rangaistuksen tuomitsematta teon anteeksiannettavuuden perusteella. Toisessa jutussa kaikkien vastaajien syytteet hylättiin.

Lähinnä sakkoja

Niissä tieto- ja viestintärikoksissa, joissa tietosuojavaltuutetulla on lausunnonanto-oikeus, tuomittavat rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kolmeen vuoteen vankeutta.

Selvityksessä tarkastelluissa tapauksissa rangaistukset olivat asteikon lievemmästä päästä. Henkilörekisteriin kohdistuvista rikoksista tuomittiin pääsääntöisesti sakkorangaistuksia. Esimerkiksi henkilörekisteririkoksista tuomitut rangaistukset olivat suuruudeltaan 10–40 päiväsakkoa.

Myös seuraamukset muista rikoslaissa luetelluista tieto- ja viestintärikoksista olivat enimmillään 40 päiväsakon suuruisia sakkorangaistuksia.

Jutuissa, joissa tuomio oli tullut useammasta kuin yhdestä henkilörekisteriin kohdistuvasta rikoksesta, oli seuraamuksena näistä rikoksista yhteinen sakkorangaistus.

Vankeusrangaistus oli seuraamuksena vain sellaisissa tapauksissa, joissa tuomio oli henkilörekisteriin kohdistuvan rikoksen lisäksi tullut useista muistakin rikoksista.

Harvoin käräjille

Sakkorangaistusta määrätessä tuomioistuin voi huomioida muutkin kuin konkreettiset urkinnan kohteelle koituneet vahingot.

Esimerkiksi Tuusulan käräjäoikeus perusteli henkilörekisteririkosta ja yllytystä henkilörekisteririkokseen koskevassa tuomiossaan sakkoja sillä, että vaikka asianomistajalle ei aiheutunut konkreettista vahinkoa, tällaisista rikoksista tuomittavat sakkorangaistukset eivät voi olla aivan vähäisiä, koska teoilla oli loukattu perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvattua yksityisyydensuojaa.

Rangaistuksen mittaamisen kannalta on kuitenkin ongelmallista, että henkilörekisteriin kohdistuvia rikoksia ei ole käsitelty kovinkaan usein tuomioistuimissa.

Tuusulan käräjäoikeus totesikin edellä mainitussa tuomiossaan, että syytteiden vähäisyyden takia niistä ei ollut syntynyt sellaista rangaistuskäytäntöä, jota olisi voitu käyttää apuna rangaistusten määräämisessä.

------

[KIRJOITTAJA]

Oik. yo Tiia Poroila teki tietosuojavaltuutetun toimistossa selvityksen tietosuojavaltuutetulta pyydetyistä lausunnoista henkilörekisteririkosasioissa vuonna 2007.

Lue myös

Henkilörekisterit: Rikosnimikkeet »
Henkilörekisterit: Laki ja loki turvana »
Henkilörekisterit: Loki paljastaa tiedonkäsittelyn »
Henkilörekisterit: Pankit suhtautuvat vakavasti »
Henkilörekisterit: Oikeustapaus pidensi käyttöjälkeä »
Henkilörekisterit: Verottajalla paineita laajentaa käyttöoikeuksia »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.