Tulostusversio

4/2008

Internet: Netin osoitteisto uusiksi

Teksti: Yrjö Länsipuro

Internetin tunnushierarkian ylintä tasoa myllertävät ensi vuonna suurimmat muutokset sitten alkuaikojen.

Internet on ikkuna maailmaan 1,5 miljardille ihmiselle: työkalu, tietopankki, palvelukeskus, viihdeväline ja yhteys ystäväpiiriin, jotakin tai kaikkia näistä. Yhä useammille yrityksille, yhteisöille ja yhteiskunnille internet on elinehto, jota ilman niiden toiminta taantuisi tai kokonaan tyssäisi.

Kun Bob Kahn ja Vint Cerf 1970-luvulla kehittivät TCP/IP-protokollan ja saivat sen avulla muutaman amerikkalaisen yliopiston tietokoneet keskustelemaan keskenään, ei heillä ollut aavistusta, mitä se mahdollistaisi muutaman vuosikymmenen kuluttua. Keksijät harvoin arvaavat, mihin keksintönsä johtavat. Graham Bell uskoi vakaasti, että ainakin yksi kappale puhelinkonetta joskus löytyy jokaisesta suuremmasta amerikkalaisesta kaupungista...

Internetin räjähdysmäisen kasvun salaisuus on sen haja-arkkitehtuuri, jossa innovaatio ei tapahdu keskitetysti vaan kaikkialla reunoja myöten. Äärimmäinen hajautus teki internetistä "pomminkestävän" sen varalta, että kylmä sota olisi muuttunut kuumaksi.

Internetin historiasta ja arkkitehtuurista johtuen sitä ei varsinaisesti kukaan hallitse, eikä ongelmilla ole yhtä ainoata osoitetta, josta vaatia ratkaisua. Internet vaatii toimiakseen yhteisen protokollan lisäksi kuitenkin yhtenäisen tunnusjärjestelmän, jonka avulla bittipaketit löytävät perille oikeisiin osoitteisiin.

”Nimiä ja numeroita” hallinnoi Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN). Se perustettiin kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltain kauppaministeriön holhoukseen korvaamaan aikaisempia järjestelyjä, joista internet oli jo kauan sitten kasvanut ulos. (Yksi näistä järjestelyistä oli legendan mukaan Stanfordin yliopiston Jon Postelin muistikirja, joka sisälsi aikanaan kaikki internetin ”nimet ja numerot”.)

Eri kirjaimistoilla

Internetin tunnushierarkian ylintä tasoa myllertävät ensi vuonna suurimmat muutokset sitten alkuaikojen. Perinteisesti verkkonimet päättyvät joko maatunnuksiin kuten .fi tai .se tai geneerisiin tunnuksiin kuten .com tai .org. Maatunnukset on otettu suoraan ISO:n standardista ja niitä on noin 250.

Geneerisiä tunnuksia on kaikkiaan 21. Niitä on jaettu varsin säästeliäästi. Osa on ns. avoimia, kuten alkuperäiset .com ja .org tai uudemmat .name ja .biz, osa sponsoroituja ja vain tietyille ryhmille tarkoitettuja kuten .museum, .travel, tai .coop. Sponsoroituja ovat myös Katalonian kieli- ja kulttuuriyhteisölle myönnetty .cat ja ”aasialainen” .asia, jotka häivyttävät rajaa maa- ja geneeristen tunnusten välillä. Yhtä kaikki, tähän mennessä tunnuksissa on voitu käyttää vain latinalaisia (ASCII) kirjaimia ja numeroita.

Muita kuin latinalaisia kirjaimistoja käyttävissä maissa on jo pitkään harmiteltu, että ylimmän tason verkkotunnukset on kirjoitettava "vierailla kirjaimilla”. Meidän on helpompi ymmärtää tätä kiusaa, jos kuvittelemme, että internet olisi keksitty Kiinassa, jonka perintönä tunnukset pitäisi meilläkin kirjoittaa sikäläisillä hieroglyfeillä.

Nyt pääsevät kiinalaiset, kyrilliset, arabialaiset ja kymmenkunnan muun kirjaimiston merkit uusiin omakielisiin tunnuksiin. Tekniset ongelmat on ratkaistu, poliittiset ovat ratkeamassa, ja pikapolku oman kirjaimiston mukaisiin maatunnuksiin aukeamassa kaikkein kiireisimmille, kuten Venäjälle, Kiinalle ja arabimaille.

Lopputunnukset kaupan

Geneeristen lopputunnusten niukkuudellekaan ei enää ole teknisiä syitä. Periaatteessa niitä voisi olla tuhansia. Kesällä avataan ensimmäinen hakukierros, jossa periaatteessa mikä yritys tai yhteisö tahansa voi tavoitella itselleen korkeimman tason tunnusta, joko vain omaan käyttöön tai yleiseen käyttöön.

Ilmaiseksi geneerisiä lopputunnuksia ei anneta: Hakemuksen perusmaksu on 185 000 dollaria, ja hinta nousee, jos haluamastaan nimestä joutuu kilpailemaan jonkun toisen kanssa sovittelulautakunnassa. Myös huutokauppoja on väläytetty mahdollisuutena kiistojen ratkaisuun.

Tätä ennen on haluttua merkkijonoa jo syynätty monelta kannalta. Sen tulee olla teknisesti moitteeton, se ei saa olla jonkun toisen tavara- tai liikemerkki tai muistuttaa niitä hämäävästi, eikä se saa olla kansainvälisesti tunnustettujen moraalisääntöjen tai yleisen järjestyksen vastainen. Ja jos joku haluaa rekisteröidä maan tai kaupungin nimen, on mukana oltava asianomaisen viranomaisen suostumus.

ICANN on laatinut hakijoille ohjekirjan, jossa liitteet mukaan lukien on toistatuhatta sivua. Silti voi olettaa, että ensi vuonna törmätään monenlaisiin ongelmiin, kun yritetään tulkita kansainvälisiä moraalisääntöjä eri maiden näkökannalta tai miettiä, mikä monista samannimisistä kaupungeista saa kunnian kantaa nimeään myös verkossa. 

Uusi geneerinen lopputunnus voi koostua myös ei-latinalaisen kirjaimiston merkeistä, mikä nostaa huomattavasti sekaannusten ja konfliktien mahdollisuutta. Mitä monimutkaisemmaksi järjestelmä menee, sitä enemmän mahdollisuuksia se tarjoaa niille, jotka haluavat käyttää sitä toisten vahingoksi ja omaksi ansaitsemattomaksi hyödykseen. Käyttäjän kannalta uusi nimimaailma saattaa ainakin aluksi enemmänkin vaikeuttaa kuin helpottaa internetissä surffailua.

Lisää kilpailua

Miksi uudistukset sitten yleensä tehdään? Eivätkö nykyiset geneeriset tunnukset riitä?

Yhtenä tavoitteena on tuoda kilpailua markkinoille, joilla yksi yhtiö – amerikkalainen Verisign – on tällä hetkellä turhankin mahtava. Sen hallussa ovat .com ja .net, joiden katraaseen kuuluu yhteensä 88 miljoonaa verkkotunnusta. Se on yhtä paljon kuin kaikkien maatunnusten alla on yhteensä, ja lähes 90 prosenttia kaikista geneerisistä tunnuksista.

Com-tunnuksen valta-asema on kasvattanut jälkimarkkinat, joilla hyvästä .com-domainista – kuten vaikka whisky.com – pyydetään satoja tuhansia dollareita. Verkkotunnusten ostamisesta, varastoimisesta ja myymisestä on tullut eräänlaista kiinteistöbisnestä. ”Pay-per-click” on tuonut siihen omat vivahteensa: Sivulla ei välttämättä tarvita kummoistakaan sisältöä, jos se muuten vetää puoleensa liikennettä hakukoneoptimoinnin tai tunnuksensa kekseliään ”painovirheen” ansiosta.

Internetissä kaavoitetaan uutta virtuaalista tonttimaata, jolle odotetaan kovaa ryntäystä – tai ainakin odotettiin ennen talouskriisiä. Nähtäväksi jää, miten se vaikuttaa kyberavaruuden rakennusbuumiin.

----

[KIRJOITTAJA]

Ulkoasiainneuvos Yrjö Länsipuro seuraa ulkoministeriössä tietoyhteiskuntaan liittyviä kansainvälisen hallinnon kysymyksiä.

Lue myös

Internet: Foorumi pohtii netin hallinnointia »
Internet: Nimipalvelinjärjestelmä takaa verkkoliikenteen »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.