Tulostusversio

2/2008

Sähköäänestys testin edessä

Teksti: Marjo Rautvuori

Sähköistä äänestämistä kokeillaan syksyn kunnallisvaaleissa kolmessa kunnassa. Sitä ennen järjestelmän toimivuus ja luotettavuus tarkistetaan auditoinnilla.

Suomessa tietotekniikan käyttöä äänestämisessä kokeillaan ensi kerran lokakuun kunnallisvaaleissa, vaikka nopea ja toimiva sähköinen vaalitietojärjestelmä on ollut käytössä jo pitkään.

Sähköistä äänestämistä pääsevät kokeilemaan halutessaan Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin äänioikeutetut. Heitä on yhteensä noin 34 000. Kuntalaiset voivat äänestää sähköisesti sekä oman kuntansa ennakkoäänestyspaikoissa että vaalipäivän äänestyspaikoissa. Vaihtoehtona on perinteinen lippuäänestys.

Sähköisessä äänestyksessä äänestäjä saa henkilöllisyyden tarkistamisen jälkeen äänestyskortin, johon on talletettu hänen tietonsa. Hän asettaa kortin äänestyspäätteessä olevaan kortinlukijaan, painelee kosketusnäytölle ehdokkaan numeron ja hyväksyy sen.

Edellytyksenä pilotin toteutumiselle on vielä, että kesäkuussa Turun yliopiston matematiikan laitoksen tekemä auditointi osoittaa äänestysjärjestelmän olevan toimiva ja luotettava. Tämä noin kymmenen hengen työstämä raportti tulee olemaan julkinen liikesalaisuuksia lukuun ottamatta.

”Kyseessä on kaupallisen toimijan tuote, joten täytyy hyväksyä sen sisältämät liikesalaisuudet. Koska järjestelmän lähdekoodi ei ole avoin, auditoijien tehtävä on tarkistaa tuote ikään kuin äänestäjien puolesta. Raportin pohjalta tehdään mahdollisesti tarvittavat muutokset. Siihenkin ollaan valmiit, että pysäytetään koko pilotti, jos auditointiraportti osoittaa, ettei tuote ole riittävän turvallinen”, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä toteaa.

Sähköisen äänestyksen järjestelmä on oikeusministeriön, mutta sen toteutus, samoin kuin koko muunkin vaalitietojärjestelmän toteutus on hankittu TietoEnatorilta. Rinnakkaisen käytön mahdollistamiseksi järjestelmät on integroitu.

Avoin lähdekoodi ajatuksena hyvä

Vaalisalaisuus turvataan Jääskeläisen mukaan sähköisessä äänestyksessä yhtä hyvin kuin perinteisessä. Äänestäjän antama ääni ja henkilötunnus kirjautuvat äänestyspäätteeltä oikeusministeriön sähköiseen vaaliuurnaan siten salattuina, ettei niitä voida yhdistää keskenään. Yhteen uurnaan päädyttiin selvyyden vuoksi. Siten saadaan myös minimoitua inhimilliset virheet.

Sähköisen äänestysjärjestelmän keskeiset osat perustuvat Linux-käyttöjärjestelmään. Tietoturvaratkaisu pohjautuu espanjalaisen SCYTL Secure Electronic Voting S.A:n kehittämään Pnyx.core-tuotteeseen, josta Jääskeläisen mukaan on hyvät referenssit.

”Suoraan sähköiseen äänestämiseen sopivaa tuotetta ei ollut saatavissa, joten sitä lähdettiin tähän pilottiin muokkaamaan parhaasta mahdollisesta kaupallisesta tuotteesta. Ei ole ollenkaan huono ajatus, että järjestelmä toteutettaisiin avoimella lähdekoodilla, kuten joidenkin tahojen kritiikissä on vaadittu. Tosiasia vain on, että meidän tietojemme mukaan tällaista järjestelmää ei ole missään. Australiassa sellaista on käytetty kerran, mutta vain jonkinlaisissa leikkivaaleissa”, vaalijohtaja kertoo.

Teknisiä tietoturvaratkaisuja täydennetään vaalityössä mukana olevien roolien jakamisella. Vaalivirkailijat toimivat äänestyspaikoilla. Sähköisen uurnan avausryhmä, joka koostuu Helsingin vaalipiirilautakunnan edustajista, vastaa äänten salauksen purkamisesta, ja tekninen hallintaryhmä vaalien konfiguraatiotiedoista.

Tavoitteena vaalivarmuus

”Tietoteknisin ratkaisuin haetaan lisää vaalivarmuutta ja helpotetaan viranomaistyötä. Samalla vähenevät tulkintaongelmat ja inhimillisten virheiden mahdollisuus. Pitää muistaa, että nykyisin noin miljoonan ennakkoäänen liikkuminen postitse ympäri maata on melkoinen epävarmuustekijä. Sähköisessä äänestyksessä enter-nappulan painaminen varmistaa, että ääni lähti heti ja varmasti oikeaan kuntaan oikealle ehdokkaalle”, Jääskeläinen kuvaa.

Sähköinen äänestys nopeuttaa erityisesti ennakkoäänestystä ja ääntenlaskentaa.

Äänestyksen kokeilua alettiin valmistella vuonna 2003. Kaksi vuotta myöhemmin valittiin tuote ja vuonna 2006 tehtiin pilotin mahdollistava lakimuutos. Se on voimassa tämän vuoden loppuun.

”Eduskunta halusi näin varmistaa, että asiaa viedään pilotin jälkeen eteenpäin puhtaalta pöydältä. Tämä on Suomessa iso yhteiskunnallinen ratkaisu, josta tarvitaan poliittisten päätöstentekijöiden päätös”, vaalijohtaja muistuttaa.

Mitään pakottavaa syytä sähköisen äänestyksen kokeiluun ei Jääskeläisen mukaan ole. Hänen mielestään Viron vaalit osoittivat, että teknisesti sähköinen äänestäminen kyllä onnistuu, vieläpä netissä ja siten, että äänen voi perua. Naapurissa nettiäänestystä helpottaa tosin, että sähköinen henkilökortti on siellä pakollinen. Silti mahdollisuutta käytti vain muutama prosentti äänestäjistä.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vaalitarkkailuraportti Viron eduskuntavaaleista 2007 kiinnitti kuitenkin huomiota moniin seikkoihin, muun muassa siihen, että järjestelmän auditointiraportti oli kokonaan salainen.

”Meillä netissä äänestämiseen on suhtauduttu varauksellisesti. Lähdemme siitä, että vaalisalaisuus, vaalivapaus ja yhtäläinen äänioikeus varmistetaan parhaiten äänestyspaikalla käynnillä”, vaalijohtaja toteaa.

Pilotti näyttää tien

Vaalien jälkiseurannassa selvitetään turvallisuusseikat sekä mahdollinen paperitulosteen tarve. Sen jälkeen päätetään, tehdäänkö samanlainen tai täysin erilainen järjestelmä vai lopetetaanko koko kokeilu. Vallitseva tapa sähköisestä äänestyksestä voi Jääskeläisen mielestä tulla aikaisintaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Jääskeläinen laskee, että jos pilotissa Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin 34 000 äänioikeutetusta 20 000 äänestää, 10 000 sähköisesti annettua ääntä olisi erittäin hyvä tulos.

”Jos ääniä tulee 1 000, se kertoo minusta, ettei sähköiselle äänestykselle ole kysyntää. Pilotti voikin epäonnistua kahdella tavalla: teknisesti, mitä emme luonnollisesti odota, tai siten, etteivät kuntalaiset käytä mahdollisuuttaan”, vaalijohtaja toteaa.

Sähköisten äänten uurnaa säilytetään kuten lippuäänestyksen ääniäkin vaalikauden ajan lääninhallitusten arkistossa. Jos vaalit epäonnistuvat jostain äänestysjärjestelmästä johtuvasta syystä, tarvitaan vaalivalitus ja uudet vaalit, kuten nykyisinkin. Viimeksi näin kävi vuonna 1996 Keminmaalla.

Lue myös

Sähköäänestys hyödyntää PKI-menetelmää »
Sähköäänestys: Vihdissä valmistaudutaan huolella »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.