Tulostusversio

1/2009

Lyhyesti tietosuojasta 1/2009

 Teletunnistedirektiivi yhä tapetilla

Direktiivi teletunnistetietojen tallentamispakosta hyväksyttiin EU:ssa kolme vuotta sitten mutta se herättää yhä vastustusta monissa jäsenmaissa.

Helmikuussa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin otti kantaa direktiivin oikeusperustaan Irlannin ja Slovakian pyynnöstä. EY-tuomioistuin katsoi, että direktiivin oikeusperusta oli kunnossa. Sen mukaan direktiivi koskee pääosin sisämarkkinoiden toimintaa ja oli siksi säädettävä yhteisöjen perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla eikä poliisi- ja oikeusasioiden yhteistyötä koskevan kohdan nojalla.

EY-tuomioistuin perusteli kantaansa sillä, että direktiivi asettaa velvoitteita palveluntarjoajille eikä ota kantaa siihen, miten poliisit ja tuomioistuimet käsittelevät tunnistetietoja. Teletunnistetietojen säilyttämisvelvoite lisää palveluntarjoajien investointeja ja kustannuksia ja on siten omiaan vaikuttamaan sisämarkkinoiden toimintaan. Jäsenmaiden erilaiset tallennuskäytännöt olisivat vaikuttaneet suoraan sisämarkkinoiden toimintaan.

Irlannin ja Slovakian lisäksi teletunnisteiden tallennusdirektiiviä on vastustettu muiden muassa Saksassa, jossa yli 34 000 saksalaista valitti direktiivin kansallisesta toimeenpanosta maan perustuslakituomioistuimeen. EY-tuomioistuimen ratkaisusta huolimatta asian käsittely perustuslakituomioistuimessa jatkuu. Saksan joukkokanteen asiamies aikoo myös pyytää perustuslakituomioistuinta kysymään EY-tuomioistuimen kantaa siihen, loukkaako direktiivi Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Suomessa teletunnistetietojen säilyttämisvelvoite on sisällytetty sähköisen viestinnän tietosuojalakiin. Viime kesäkuussa voimaan tullut lainmuutos pidensi tunnistetietojen säilytysaikaa vuoteen mutta ei laajentanut viranomaisten valtuuksia tietojen käyttämiseen.

----

Tietojen luovutuskiellot yleistyvät

Suomalaisten into kieltää tietojensa luovutus väestötietojärjestelmästä kasvaa. Tietojen luovutuskieltojen määrät ovat nousseet tasaisesti vuosien 1995–2008 aikana. Tämä käy ilmi Väestörekisterikeskuksen julkaisemista tilastoista.

Suosituinta on kieltää tietojen luovutus suoramarkkinointiin tai osoitepalvelussa. Suoramarkkinointikieltoja tehtiin viime vuonna yli 175 000, kun määrä vuonna 2007 määrä oli noin 155 000. Osoitepalvelukieltoja tehtiin viime vuonna vajaat 150 000 kappaletta, kun niitä vuonna 2007 tehtiin hieman yli 160 000.

Myös turvakieltojen määrä on noussut viime vuosina tasaisesti. Vuonna 2008 tehtiin vajaat 8000 turvakieltoa, kun vuonna 2007 niiden määrä jäi 7000:een. turvakieltojen määrä hypähti nousuun vuosituhannen vaihteessa, sitä ennen niitä tehtiin vuosittain vain joitakin satoja.

-----

Kuopion asiakirjasotku hovioikeuteen

Tapauksen, jossa kaupunginvaltuutettu vei salaisia asiakirjoja paperinkeräykseen, käsittely jatkuu hovioikeudessa. Asianomistajat, Kuopion kaupunki ja syytettynä ollut kaupunginvaltuutettu ovat valittaneet käräjäoikeuden ratkaisusta Itä-Suomen hovioikeuteen.

Kaupunginvaltuutettu oli vienyt paperinkeräykseen salassa pidettäviä sosiaali- ja terveyslautakunnan asiakirjoja. Asiakirjoissa oli tietoja muun muassa toimeentulotukiasioita ja huostaanottopäätöksiä.

Kuopion käräjäoikeus antoi kaupunginvaltuutetulle varoituksen tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja tuomitsi Kuopion kaupungin korvaamaan kullekin asianomistajalle 250 euroa henkisistä kärsimyksistä. Asianomistajat vaativat kaupunginvaltuutetulta suurempia korvauksia.

----

Harkintavaltaa tietojenluovutuksissa

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Väestörekisterikeskuksella ei ollut velvollisuutta antaa väestötietojärjestelmästä tietoja niistä henkilöistä, jotka täyttivät 18 vuotta erään kuukauden aikana. Tietoja pyysi Tampereen vapaa-ajattelijat ry, joka olisi käyttänyt niitä eroakirkosta.fi-sivuston suoramarkkinointiin.

KHO katsoi, että tietojen luovuttamiselle ei ollut ehdotonta estettä. Toisaalta väestötietojärjestelmä ei ole julkinen, eikä tietojen saamiseen tähän tarkoitukseen ollut ehdotonta oikeutta. Tietojen luovuttaminen oli siten VRK:n harkinnassa. VRK ei asettanut yhdistystä muista poliittisista puolueista ja kaupallisista toimijoista poikkeavaan asemaan eikä rajoittanut sen sananvapautta tai uskonnonvapautta. KHO päätyi ratkaisuunsa äänin 3-2.

-----

FRA-lakiin ehdotetaan parannuksia

Ruotsissa kovan kritiikin jälkeen hyväksytty laki signaalitiedustelusta on jälleen esillä. Niin sanottu FRA-laki tuli voimaan vuoden alussa, mutta Ruotsin puolustusministeriö esittää siihen jo nyt muutoksia, joiden on määrä parantaa yksityisyydensuojaa. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä.

Nykyisen lain mukaan Ruotsin puolustusvoimien radiotiedustelulaitos saa salakuunnella Ruotsin läpi kulkevaa viestiliikennettä.

Lakiluonnos tarkentaa sitä, millaisiin tarkoituksiin signaalitiedustelua saa suorittaa ja mitkä tahot saavat esittää sen aloittamista. Laissa kiellettäisiin erikseen maan sisäisen viestiliikenteen kuunteleminen. 

Tiedusteluun pitäisi aina hakea erikseen lupaa tuomioistuimelta. Lupamenettelyä varten perustettaisiin erityistuomioistuin. Sen päätöksestä ei olisi valitusoikeutta.

Luvanhaussa olisi muun muassa kerrottava, missä viestintäverkossa tiedustelua suoritetaan ja mitä hakusanoja siinä käytetään.

Henkilöt, jotka kokevat joutuneensa laittoman signaalitiedustelun kohteeksi voisivat vaatia valvontaviranomaista tutkimaan asian.

-----

Vakoiluskandaali vauhdittaa tietosuojasäännöksiä

Viime aikoina paljastuneet yritysten urkintaskandaalit tiukentavat työelämän tietosuojaa Saksassa.

Liittohallitus teki helmikuussa luonnoksen tietosuojalakiin tulevista, työntekijöiden yksityisyydensuojaa koskevista säännöksistä. Alakohtaisia erityissäännöksiä pohditaan erillisessä työryhmässä ja niistä säädetään myöhemmin.

Lakihanke on edennyt ripeästi sen jälkeen, kun uusin urkintaskandaali paljastui tammikuussa. Aikakauslehti Stern kertoi, että Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahn oli urkkinut tuhansien työntekijöidensä tietoja lahjusepäilyjen vuoksi vuosina 2002–2003.

Deutsche Bahn on myöntänyt käyneensä läpi tiedot yli 170 000 työntekijän yhteystiedoista, henkilötunnuksista ja tilitiedoista. Sen sijaan, että lahjustutkinta olisi kohdistettu tiettyihin epäiltyihin, massarekisterien tietoja verrattiin keskenään. Työntekijöille ei kerrottu urkinnasta.

Deutsche Bahnin vakoilutapaus on viimeisin paljastunut tietosuojaskandaali Saksassa. Viime vuonna kävi ilmi, että kauppaketju Lidl ja teleyhtiö Deutsche Telekom olivat vakoilleet työntekijöitään.

----

Lisää poliiseja nettiin

Poliisi tehostaa tietoverkkorikosten ja tietoverkkoja hyödyntämällä tehtyjen rikosten tutkintaa. Sisäministeriön lisämäärärahoilla palkataan lisää tietoverkkotiedustelua tekeviä poliiseja keskusrikospoliisiin, suojelupoliisiin ja Helsingin poliisilaitokselle.

Keskusrikospoliisi lisää myönnettävien seitsemän uuden viran avulla tietoverkkotiedustelua ja kehittää siinä käytettäviä menetelmiä.

Suojelupoliisin kahdella uudella viralla lisätään sisäistä turvallisuutta uhkaavien ja terrorismiin liittyvien tahojen seurantaa netissä.

Helsingin poliisilaitos aikoo saamansa uuden viran voimin näkyä entistä enemmän internetin keskusteluyhteisöissä. Käyttäjät voivat ottaa yhteyttä virtuaalipoliisiin ja poliisi neuvoa nuoria poliisille kuuluvissa asioissa.

 

Lue myös

Lyhyesti tietoturvasta 1/2009 »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.