Tulostusversio

2/2008

Tietosuoja: Päämiehen tiedot suojassa edunvalvonnassa

Teksti: Johanna Tornberg

Edunvalvojalla on laaja tiedonsaantioikeus päämiestään koskevista asioista, mutta silläkin on silti rajansa: Päämiehellä, myös vajaavaltaisella, on oikeus yksityisyyteen sekä edunvalvojaan että muihin ulkopuolisiin nähden.

Edunvalvojan tiedonsaantioikeuden tarkoituksena on varmistaa, että edunvalvoja saa tehtävää aloittaessaan päämiestään koskevia taloudellisia tietoja omaisuusluettelon laatimiseksi. Edunvalvojan on laadittava omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa tehtävänsä alkamisesta. Omaisuusluettelo on tärkeä työväline sekä edunvalvojalle itselleen, mutta myös maistraatille edunvalvojan toiminnan valvomisessa.

Edunvalvoja tarvitsee tietoa päämiehensä tilanteesta myös tehtävän hoidon aikana. Tiedonsaantioikeuden toinen tarkoitus onkin turvata se, että edunvalvoja pystyy seuraamaan päämiehensä tilannetta ja tekemään tehtäväänsä kuuluvissa asioissa päämiehen edun mukaisia ratkaisuja.

Edunvalvojan on kuitenkin pidettävä punaisena lankanaan tehtävänsä sisältö sekä se, ettei päämiehen yksityisyyden suojaan puututa tarpeettomasti. Edunvalvojan ei tule omilla toimillaan laajentaa tehtävänsä sisältöä tai puuttua päämiehensä toimintakelpoisuuteen.

Edunvalvojan tiedonsaantioikeuden tarkoituksena on lisäksi huolehtia siitä, että päämiehelle kuuluvia oikeuksia ei loukata. Toisaalta edunvalvojan tehtävään kuuluu myös huolehtia näiden oikeuksien toteutumisesta siltä osin kuin päämies ei itse siihen kykene.

Edunvalvojan tehtävä lähtökohtana

Edunvalvojalle on holhoustoimilaissa (1.4.1999/442) annettu kohtuullisen laaja tiedonsaantioikeus päämiestään koskevista tiedoista. Edunvalvoja saa ja tarvitseekin usein hyvin yksityiskohtaista tietoa päämiehensä elämästä, jotta voisi toimia lain 37 §:n mukaisesti pitäen tunnollisesti huolta päämiehensä oikeuksista ja edistäen hänen parastaan.

Holhoustoimilain 89 § antaa edunvalvojalle oikeuden tehtäviinsä kuuluvissa asioissa saada ne tiedot, joihin päämiehellä olisi itsellään oikeus, jollei erikseen toisin säädetä. Edunvalvojan tiedonsaantioikeus on siten yhtä laaja kuin päämiehen oma tiedonsaantioikeus itseään koskevista tiedoista, rajoittuen kuitenkin edunvalvojan tehtävään kuuluviin asioihin. Edunvalvojalla on oikeus käyttää myös henkilötietolain (22.4.1999/523) mukaista tarkastusoikeutta sekä julkisuuslain (21.5.1999/621) mukaista oikeutta saada tietoa asiakirjoista, joissa on itseä koskevia tietoja.

Henkilötietolain 26 §:n mukaan jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja.

Lähtökohtana on, että tietojen tarkastusoikeus on henkilökohtainen, iästä tai muusta vajaavaltaisuudesta riippumatta. Edunvalvoja tai alaikäisen lapsen huoltaja voivat kuitenkin edustaa tietyin edellytyksin päämiestään tarkastusoikeuden osalta (Tietosuojavaltuutetun kannanotto 15.8.2001 Dnro 403/45/2001).

Edunvalvojan oikeutta tarkastaa päämiehen rekisterissä olevia tietoja on rajoitettu niihin asioihin, jotka kuuluvat edunvalvojan hoidettaviksi. Edunvalvojan tarkastusoikeus ei siten ole yhtä laaja kuin päämiehen itsensä.

Julkisuuslain mukaisesti jokaisella on pääsääntöisesti oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä, häntä itseään koskevista tiedoista. Holhoustoimilaista johtuen tiedonsaantioikeus kuitenkin rajoittuu niihin asioihin, jotka kuuluvat edunvalvojan hoidettaviksi.

Potilastietojen antamisen voi kieltää

Holhoustoimilain 67 §:n 3 momentin mukaan edunvalvojalla on lisäksi oikeus saada tieto niistä holhousasioiden rekisteriin tehdyistä merkinnöistä, jotka koskevat hänen edunvalvontatehtäväänsä tai hänen päämiestään. Kun tiedonsaanti koskee potilasasiakirjoja, lähtökohtana on jälleen edunvalvojan tehtävän sisältö.

Mikäli kyse ei ole potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (17.8.1992/785) mukaisesta kiireellisestä hoitoa koskevasta päätöksestä, lähtökohtana on salassapito. Edunvalvojalla ei ole oikeutta saada päämiestään koskevia terveydentila- ja muita potilastietoja, ellei hänen tehtäväänsä kuulu päämiehen terveydenhoitoa koskevien asioiden hoitaminen.

Jos edunvalvojan tehtävään kuuluu myös terveydenhoitoon liittyvien asioiden hoitoa, päämiehen, vajaavaltaisenkin, on näissä tilanteissa mahdollista kieltää antamasta terveydentilaansa koskevia tietoja edunvalvojalleen. Edellytyksenä on, että päämies ymmärtää asian merkityksen. Päämiehen ymmärryskyvyn arvioiminen jää terveydenhoitohenkilökunnalle.

Oikeus poiketa kirjesalaisuudesta

Luottamuksellisen viestin suoja koskee pääsääntöisesti kaikkia, myös edunvalvojaa. Edunvalvojalla on kuitenkin ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata sellaisia päämiehelleen saapuneita kirjeitä tai niihin rinnastettavia suljettuja viestejä, kuten sähköpostiviestejä. Tämä edellyttää, että viesti voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia.

Kirjeeseen rinnastettaviksi viesteiksi katsotaan hallituksen esityksen (HE 146/1998 vp) mukaan myös viestit, jotka koostuvat sähköisesti, optisesti tai muulla tavoin tallennetuista merkeistä. Tämä ei kuitenkaan missään tilanteessa anna mahdollisuutta esimerkiksi päämiehen puhelinkeskustelujen kuuntelemiseen ilman tämän suostumusta.

Holhoustoimilain erityissäännöksellä on siten tehty poikkeus perustuslain mukaiseen luottamuksellisen viestin suojaan. Edunvalvojan tuleekin viestin aukaisemista harkitessaan muistaa, että luottamuksellisen viestin suojaan puuttumisen tulee olla välttämätöntä, ei automaatio.

Edunvalvojan tulisi erityisesti huolehtia siitä, ettei päämiehen yksityisyyteen kajota tarpeettomasti. Viesteihin puututtaessa niihin tutustuminen tulisi lopettaa heti, kun käy ilmi, ettei se koskekaan mitään edunvalvojan hoidettavaksi kuuluvaa asiaa. Edunvalvojan tehtävä rajaa viime kädessä myös edunvalvojan oikeutta avata päämiehelle tulleita viestejä.

Edunvalvojan salassapitovelvollisuus

Yleinen edunvalvoja on kunnallinen virkamies, jota koskevat pääsääntöisesti julkisuuslain säännökset. Julkisuuslakia ei kuitenkaan sovelleta asiakirjoihin, jotka on laadittu tai annettu yksityisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten. Tällaisina asiakirjoina pidetään esimerkiksi edunvalvojan yksittäistä edunvalvontatehtävää koskevia asiakirjoja. Nämä asiakirjat jäävätkin julkisuuslain salassapitosäännösten ulkopuolelle.

Holhoustoimilain 92 §:n 2 momenttiin on sisällytetty erityinen salassapitosäännös, joka koskee niin yleisiä kuin yksityisiäkin edunvalvojia, mutta myös esimerkiksi edunvalvontatoimiston henkilökuntaa, asiantuntijoita ja luottamushenkilöitä. Säännöksen avulla myös yleiselle edunvalvojalle yksittäisen edunvalvontatehtävän hoitamista varten annetut asiakirjat tai sen suorittamiseksi laaditut asiakirjat saatiin salassapitovelvollisuuden piiriin.

Salassapitosäännöksen mukaan asia kuitenkin voidaan ilmaista muun muassa edunvalvontatehtävien suorittamiseksi, syyttäjä- ja poliisiviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä tuomioistuimelle, jos se on edunvalvonnan kannalta tarpeen.

Läheisten tiedonsaanti riippuu päämiehestä

Edunvalvoja törmää usein tilanteisiin, joissa päämiehen läheiset vaativat tietoa päämiehen tilanteesta ja asioiden hoidosta. Edunvalvoja on kuitenkin täysin riippuvainen siitä, onko päämies antanut suostumustaan hänen asioidensa kertomisesta läheisilleen.

Jos asiasta ei ole päämiehen ja edunvalvojan välillä asiasta keskusteltu, ja päämies on sellaisessa tilassa, ettei hän enää ymmärrä asian merkitystä tai kykene puhumaan, edunvalvojalla ei ole lupaa kertoa päämiehensä asioista edes läheisille. Yksityisyyden suoja ei poistu sillä perusteella, että henkilö ei itse enää kykene asioistaan päättämään, vaan edunvalvojan tehtävänä on huolehtia, että päämiehelle kuuluvat oikeudet toteutuvat.

Vasta päämiehen kuoltua holhoustoimilain 88 § antaa oikeudenomistajille mahdollisuuden saada holhousviranomaisen asiakirjoista ne tiedot, jotka olisi tullut antaa päämiehelle itselleenkin.

Päämiehen eläessä läheisten tiedonsaantioikeus rajoittuu tietoihin, joita jokaisella on oikeus holhoustoimilain saada holhousasioiden rekisteristä. Kaikkien saatavilla ovat tiedot siitä, onko tietty henkilö edunvalvonnassa, kuka on tietyn henkilön edunvalvoja, mikä on edunvalvojan tehtävä, sekä onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu ja millä tavoin.

Henkilötunnusta ei kuitenkaan saa luovuttaa kuin sille, joka tarvitsee sitä etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Tällä on haluttu hallituksen esityksen mukaan estää henkilötunnuksen tarpeetonta luovutusta.

Päämiehen henkilötietojen käsittely

Yleisellä edunvalvojalla päämiehiä on yleensä runsaasti, jolloin heidän tietonsa täytyy myös järjestää henkilörekisteriksi siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot on mahdollista löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. Henkilötietolain säännökset tulee ottaa huomioon jo rekisteriä suunniteltaessa. Sillä ei ole merkitystä, onko tiedot järjestetty automaattisen tietojenkäsittelyn avulla vai manuaalisesti vai molemmilla tavoilla. Puhutaan loogisen rekisterin käsitteestä.

Edunvalvoja käsittelee päämiehensä asioita hoitaessaan niin tavanomaisia henkilötietoja kuin arkaluonteisiakin tietoja. Henkilötietojen käsittelyssä edunvalvojan tulee toimia huolellisuusvelvoitteen mukaisesti, eli käsittelyn tulee olla laillista, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Edunvalvojan tulee toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta.

Päämiestä koskevia henkilötietoja kerättäessä on pidettävä mielessä myös henkilötietolain mukainen tarpeellisuusvaatimus. Kerättävien tietojen tulee tarpeellisia henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä jo suunnitteluvaiheessa. Edunvalvojan kohdalla tarpeellisuuden ja käsittelyn tarkoituksen arviointi lähtee hänelle määrätystä tehtävästä.

Henkilötietolakia sovelletaan kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn. Siten myös yksittäisen päämiehen edunvalvojan tulee ottaa huomioon henkilötietolain sisältämät henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset. Henkilötietolakia sovelletaan siis myös silloin, kun läheinen toimii edunvalvojana. Näissäkin tilanteissa edunvalvoja joutuu keräämään erilaisia päämiestään koskevia henkilötietoja tehtäväänsä hoitaessaan. Jo tilinpitovelvollisuudesta johtuu, että tiedot tulee säilyttää asianmukaisella tavalla.

Alaikäisen edunvalvonta

Alaikäisen edunvalvonta on yleensä lakimääräistä edunvalvontaa, josta vastaa lapsen huoltaja tai huoltajat. Alaikäisten osalta itsemääräämisoikeuden laajuus riippuu pitkälti iästä ja kehitystasosta. Huomionarvoista on kuitenkin se, ettei perusoikeuksia ole rajattu iän tai toimintakyvyn mukaan vaan ne kuuluvat kaikille. Siten lapsellakin on oikeus yksityisyyteen, jota edunvalvojan tulee kunnioittaa.

Edunvalvojan tulee myös huolehtia siitä, että alaikäisen oikeudet toteutuvat muihinkin toimijoihin nähden. Alaikäisistä kerätään henkilötietoja, eikä kyse ole pelkästään kouluikäisistä. Jo päivähoidon piiriin astuttaessa lapsesta kerätään monenlaista tietoa tavanomaisista henkilötiedoista aina arkaluonteisiin ja salassa pidettäviin tietoihin saakka.

Euroopan unionissa on herätty pohtimaan asiaa yksityiskohtaisemminkin ja erityisesti lapsen tietosuojan ja yksityisyyden näkökulmasta. Artiklan 29 mukainen työryhmä on helmikuussa 2008 julkaissut ohjausta koskien lasten henkilötietojen käsittelystä (Working Document 1/2008 on the protection of children´s personal data 00483/08/EN WP 147). Sen mukaan lähtökohtana tulee olla, että oikeus tietosuojaan kuuluu lapselle ja vanhemmat vain käyttävät tätä oikeutta ja huolehtivat se toteutumisesta lapsensa laillisina edustajina.

Täysi-ikäisen henkilön kohdalla edunvalvojan rooli on samanlainen suhteessa päämiehensä ihmis- ja perusoikeuksiin: Ne kuuluvat päämiehelle, ja edunvalvoja vain käyttää niitä tehtävänsä rajoissa. 

Lapsillakin tarkastusoikeus

Alaikäisen huoltaja yleensä huolehtii lapsensa edusta ja oikeuksien toteutumisesta. Huoltaja on siten se, jolle henkilötietolain mukaisesti tulee tiedottaa lapsen henkilötietojen käsittelystä ja joka antaa tähän suostumuksensa. Lisäksi huoltajalla on oikeus käyttää lapsensa puolesta henkilötietolain 26 §:n mukaista tarkastusoikeutta. Edunvalvojan tarkastusoikeus on kuitenkin rajoitettu edunvalvojan tehtävään kuuluviin asioihin.

Alaikäisellä itselläänkin on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot eri rekistereistä. Henkilötietolain soveltamisalaa ei siis ole rajoitettu täysi-ikäisiin tai täysivaltaisiin rekisteröityihin. Tarkastusoikeus on kuitenkin sidottu alaikäisen ikään, kehitystasoon sekä siihen, ymmärtääkö alaikäinen asian merkityksen sen laatuun nähden.

Artiklan 29 mukaisen työryhmän ohjauksessa lähtökohtana on, että koulun rekistereissä alakouluikäisten tarkastusoikeutta käyttäisivät lapsen huoltajat. Sen sijaan yläkoululaiset saisivat tarkastaa itse omat, koulun rekisteriin merkityt tietonsa.

Alaikäisen lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan tiedonsaantioikeuden merkittävin rajoitus koskee potilasasiakirjoja. Potilaslain 9 §:n mukaan alaikäisellä potilaalla on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jos hän ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan.

Edellytyksenä on siten ikä ja tietty kehitystaso, joiden arvioiminen jää lääkärille ja muulle terveydenhoitohenkilökunnalle. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna sitä, onko alaikäisellä riittävä tieto ja ymmärrys asiasta sekä sitä, tekeekö alaikäinen päätöksensä vapaaehtoisesti ja harkiten (Mirva Lohiniva-Kerkelä: Terveydenhuollon juridiikka. Helsinki 2004. s. 112).

-----

[KIRJOITTAJA]

Varatuomari Johanna Tornberg toimii tutkijana Lapin yliopistossa. Hän tekee väitöskirjaa oikeudesta laatuun julkisissa palveluissa, erityisesti holhoustoimessa.

 

Lue myös

Tietosuoja: Lakiesitys edunvalvonnasta »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.