Tulostusversio

2/2008

Hankinnat: Asiakirjoille selkeämmät ohjeet

Teksti: Veijo Turunen

Viranomaisten tarjouskilpailuihin liittyvien asiakirjojen julkisuus on hankala kokonaisuus. Sekä hankintayksiköiden että tarjoavien yritysten toiveena on, että kaikilla osapuolilla olisi yhtäläiset pelisäännöt ja samanlainen tulkinta lainsäädännöstä. Tämän vuoksi tarvittaisiin nykyistä parempaa ohjeistusta hankintatoimen asiakirjojen julkisuudesta.

Hankintayksikkö joutuu viime kädessä arvioimaan julkisuuslain perusteella, mitkä tarjouskilpailun asiakirjat on tulkittava julkisiksi ja mitkä salassa pidettäviksi.

Asianosaisten tiedonsaantioikeus laajempi

Tarjouskilpailun osallistujia koskevien tietojen ja hankintayksikön tekemän päätöksen julkisuuteen sovelletaan julkisuuslakia (621/1999). Laki jakaa tiedon saajat kahteen ryhmään: asianosaisiin ja yleisöön.

Asianosaisiin kuuluvat tarjoajat, valittajat ja muut henkilöt, joiden oikeuksia, etuja tai velvollisuuksia hankinta koskee. Asianosaisten oikeus saada tietoja hankinta-asiakirjoista on yleisöä laajempi.

Julkisuuslain 6 §:n mukaan hankintapäätöksestä tulee julkinen asianosaisille sen jälkeen, kun päätöstä koskeva pöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkastettu. Yleisölle tarjoukset ovat lain 7 §:n mukaan julkisia vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Yleisöllä on julkisuuslain 9 §:n mukaan oikeus saada tietoa laissa mainittujen viranomaisten järjestämien tarjouskilpailujen asioista. Asianomaisten tiedonsaantioikeus ulottuu myös muihin hankintayksikköihin.

Yleisön tiedonsaantioikeus koskee vain julkisia asiakirjoja. Asianosaisella on lain 11 §:n mukaan oikeus saada tietoa myös ei-julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tiedonsaantioikeus ei kuitenkaan koske toisen tarjoajan liike- ja ammattisalaisuuksia tarjouksen hintaa lukuun ottamatta. Kokonaishinnan lisäksi yksikköhinta ja hintaerittelyt ovat pääsääntöisesti julkisia asianosaisille, koska hankintapäätös on saatettu tehdä näiden tietojen pohjalta.

Liikesalaisuudet erillisenä liitteenä

Viranomaisten salassa pidettävistä asiakirjoista säädetään tarkemmin julkisuuslain 24 §:ssä. Sen mukaan liike- ja ammattisalaisuuksia sisältävät asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Niistä voidaan antaa tietoa vain asianosaisen tarjoajan luvalla.

Hankintayksiköiden tulisikin pyytää tarjoajia ilmoittamaan, miltä osin tarjous sisältää liike- ja ammattisalaisuuksia ja antamaan nämä tiedot esimerkiksi erillisenä liitteenä.

Lainkohta velvoittaa pitämään salassa myös muut asiakirjat, joiden tiedot asettavat jonkun kilpailuun osallistuneen tarjoajan muita parempaan asemaan. Sama koskee tilannetta, jossa asiakirjojen julkistaminen aiheuttaisi jollekin yritykselle taloudellista vahinkoa tai heikentäisi viranomaisen mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin.

Toisaalta julkisuuslain 11 §:n perusteella hankintayksikön on annettava asianosaiselle tieto ei-julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Salassapito ei estä tarjousten vertailua, mutta salassapitovelvoitteet on otettava huomioon vertailun tuloksia esitettäessä. Liike- ja ammattisalaisuuksia ei tule ottaa julkistettavaan tarjousvertailuun.

Soveltuvuustiedot yleensä julkisia

Tarjoajien ja ehdokkaiden soveltuvuuden arvioimiseksi hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta todistuksia johtohenkilöiden tai työn suorittajien koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä.

hankintalainsäädäntö antaa hankintayksikölle varsin laajan mahdollisuuden selvittää asianosasten taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä.

Hankintayksiköiden tulisikin arvioida tarkkaan, millaisia asiakirjoja ja missä muodossa on tarpeen pyytää, ja miten asianomaisia asiakirjoja käsitellään hankintaprosessin eri vaiheissa. Kyse on monissa tapauksissa yritysten kilpailukyvyn kannalta arkaluontoisista tiedoista, etenkin kun on kyse innovatiivisista hankkeista. Tarjoajien ja ehdokkaiden toimittamia selvityksiä ei pitäisi julkistaa sellaisenaan vaan ainoastaan eri päätösten pohjaksi tarjoajista tehdyt yhteenvedot.

Ehdokkaiden ja tarjoajien tulee puolestaan harkita, miten yksityiskohtaisia tietoja ne sisällyttävät hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä edellytettyihin asianosaisen taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä osoittaviin asiakirjoihin.

Lähtökohtana on syytä pitää sitä, että tarjoajan hankintayksikölle toimittamat asiakirjat voivat tulla julkisiksi muille osallistujille hankintapäätöksen jälkeen ja yleisölle hankintasopimuksen jälkeen, ellei hankintayksiköllä ole julkisuuslain mukaisia perusteita määritellä joitakin asiakirjoja tai asiakirjojen osia salassa pidettäviksi.

Hankintayksikkö voi pyytää todistusta johtohenkilöiden ja työntekijöiden koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä tai selvityksiä asiantuntijoista. Palveluntarjoajalta tai rakennusurakoitsijalta voidaan pyytää selvitystä työntekijöiden ja johtohenkilöiden lukumääristä.

Sijoittamis- ja asennuspalveluja edellyttävissä hankinnoissa voidaan pyytää selvityksiä ammattitaidosta, tehokkuudesta, kokemuksesta tai luotettavuudesta.

Lisäksi hankintayksikkö voi vaatia ilmoittamaan työn suorittamisesta vastaavien nimet ja ammatilliset pätevyydet, kun on kyse palveluista, rakennusurakoista tai asennustöitä vaativista tavarahankinnoista.

------

[KIRJOITTAJA]

Veijo Turunen työskentelee asiantuntijana Elinkeinoelämän keskusliitossa.

Lue myös

Hankinnat: Valinnasta tehtävä perusteltu päätös »
Hankinnat: Tietosuoja huomioitava julkisissa hankinnoissa »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.