Tulostusversio

3/2008

Väestötietolainsäädäntö uudistuu

Teksti: Ilkka Turunen

Väestötietolainsäädännön uudistuksessa yksityisyyden ja henkilötietojen suoja on pyritty huomioimaan nykyistä yksityiskohtaisemmin.

Loppusuoralle edenneessä väestötietolainsäädännön uudistamisessa pyritään nykyistä tarkempaan sääntelyyn. Erityisesti väestötietojärjestelmään talletettujen tietojen luovuttamisesta halutaan säätää nykyistä tarkemmin. Lakiesityksessä ehdotetut säännökset vastaavat vakiintuneita käytäntöjä, jotka nyt on kirjattu Väestörekisterikeskuksen käytännesääntöihin.

Säännöksissä korostetaan erityisesti käyttötarkoitussidonnaisuutta ja tarpeellisuusvaatimusta, toisin sanoen väestötietojärjestelmästä luovutettuja tietoja saisi käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on luovutettu, ja tietojen tulee olla tarkoituksen kannalta tarpeellisia.

Nykyistä yksityiskohtaisempia säännöksiä ehdotetaan myös arkaluonteisten tietojen luovuttamisen rajoituksista. Arkaluonteiksi tiedoiksi katsotaan adoptioita, huostaanottoa, laitosasumista, sukupuolen vahvistamista ja uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevat tiedot.

Esityksessä on otettu huomioon rekisteröidyn yleiset oikeudet kuten kielto-oikeus eli oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen väestötietojärjestelmästä muun muassa markkinointitarkoituksiin.

Yleisten säännösten lisäksi lakiesityksessä on erityissäännökset tietojen luovuttamisesta viranomaistehtäviin, historialliseen ja tieteelliseen tutkimukseen, tilastojen laatimiseen, rahoitus- ja vakuutustoimintaan, sukututkimukseen ja henkilömatrikkelin laatimiseen sekä yhteystietopalveluihin.

Lakiesitys pidentäisi tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten voimassaoloaikaa nykyisestä 25 vuodesta 50 vuoteen henkilön kuolemasta lukien tai viimeistään 100 vuoden kuluttua rekisteröityä koskevan viimeisimmän merkinnän tekemisestä.

Käyttäjiä valvotaan tarkemmin

Esitys määrittelee nykyistä täsmällisemmin väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyn seurantaan ja valvontaan liittyvät rekisterinpitäjää ja tietojen käyttäjää koskevat velvoitteet.

Uutuutena lakiesityksessä säädetään väestötietojärjestelmän käyttäjä- ja lokirekisteristä sekä tapahtumatiedostosta (ns. lokin loki), joka seuraa ja valvoo näiden rekisterien tietojen käsittelyä. Väestörekisterikeskus on näiden rekistereiden rekisterinpitäjä.

Esityksen mukaan Väestörekisterikeskuksen on toimitettava tietosuojavaltuutetulle vähintään kerran vuodessa selvitys lokirekisterin ja tapahtumatietojen käsittelystä, joten riippumattomasta valvonnastakin on esityksessä huolehdittu.

Tietoja myös yksityisiltä

Lakiesityksessä on nykyistä yksityiskohtaisemmat säännökset rekisterinpitäjän tiedonsaantioikeuksista ja tiedon toimittajien ilmoitusvelvollisuuksista. Näillä säännöksillä on pyritty korostamaan väestötietojärjestelmän tietojen luotettavuuden ja ajantasaisuuden merkitystä.

Etupäässä Rekisterinpitäjällä on oikeus saada tietoja etupäässä tietyiltä viranomaisilta, mutta eräissä tapauksissa ehdotus antaisi oikeuden saada tietoja myös kansalaisilta sekä yksityisiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä.

Tiedon ilmoittajan vastuuta on esityksessä täsmennetty siten, että ilmoittaja vastaisi rekisterinpitäjälle ilmoittamansa tiedon luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta.

Huomio perusoikeuksiin

Lakiesityksessä väestötietojärjestelmä määritellään yleiseksi valtakunnalliseksi perusrekisteriksi, joka sisältää tietoja henkilöistä, kiinteistöistä, rakennuksista ja huoneistoista sekä hallinnollisista ja vastaavista aluejaoista. Päävastuullisia rekisterinpitäjiä ovat Väestörekisterikeskus ja maistraatit.

Väestötietojärjestelmä muodostaa loogisen ja integroidun rekisterikokonaisuuden, jossa järjestelmän tietojen käsittely kulminoituu yleensä tavalla tai toisella henkilötietojen käsittelyyn. Toisin kuin useimmat muut rekisterit väestötietojärjestelmän olemassa olo ei perustu vain jonkin tietyn tehtävän tai toiminnon hoitamiselle, vaan se on yleiskäyttöinen perusrekisteri, jonka tarkoituksena on palvella koko yhteiskunnan tietotarpeita.

Merkittävää on myös se, että väestötietojärjestelmä sisältää henkilötietoja kaikista Suomen kansalaisista sekä valtaosasta maassa asuvista ulkomaalaisista. Muun muassa näiden seikkojen johdosta esityksessä painottuvat perusoikeuksiin kuuluvaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan liittyvät seikat.

Ehdotettu laki on erityislaki suhteessa esimerkiksi henkilötietolakiin ja julkisuuslakiin. Vaikka esitys sisältääkin varsin yksityiskohtaisia säännöksiä henkilötietojen käsittelystä, on sääntelyn lähtökohtana kuitenkin ollut, ettei yleislainsäädännöstä johtuvia rekisteröidylle kuuluvia oikeuksia rajoiteta miltään osin.

Henkilötietolain mukaiset henkilötietojen käsittelyn yleiset periaatteet tulevat esityksen mukaan myös sellaisenaan sovellettaviksi väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyssä.

Rekisteröidyn oikeudesta kieltää tietojensa luovuttaminen säädetään ehdotetussa laissa henkilötietolakia tarkemmin ja laajemmin. Tämä koskee erityisesti turvakieltoa, sen piiriin kuluvia tietoja sekä niiden käsittelyä ja suojausta. Muiden rekisteröityä koskevien oikeuksien, kuten tarkastusoikeuden kohdalla taas tukeudutaan yleislainsäädäntöön.

-----

[KIRJOITTAJA]

Lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen työskentelee valtiovarainministeriössä hallinnon kehittämisosastolla.

Lue myös

Väestötietolainsäädäntö: SATU myös muiden käyttöön »
Väestötietolainsäädäntö: HETUn muuttaminen lakiin »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.