Tulostusversio

4/2008

Internet: Nimipalvelinjärjestelmä takaa verkkoliikenteen

Teksti: Juhani Juselius

Riippuvuus internetistä on tehnyt nimipalvelinjärjestelmästä todellisen kriittisen tekijän koko yhteiskunnan toimivuudelle.

Internet on Suomessa ja koko teollistuneessa maailmassa noussut viimeisten 20 vuoden aikana tiedonvälityksen keskeiseksi ellei jopa keskeisimmäksi kanavaksi ohi puhelimen, television ja radion. Yritysten ja yksityisten ihmisten yhteydenpito tapahtuu nykyään valtaosin www-sivujen ja sähköpostin välityksellä.

Mutta internet ei ole pelkästään ihmisten keskustelua varten. Sähköinen kaupankäynti on vaivattomuutensa ansiosta korvannut merkittävässä määrin perinteistä kaupankäyntiä fyysisessä liiketilassa. Internetin myötä myös logistiikan hallinta on siirtynyt suuressa määrin verkkoon. Oli kyse sitten päivittäistavaroiden tilaamisesta lähikauppaan, tehtaan sisäisestä tavaravirtojen ohjaamisesta tai pankkien välisestä rahaliikenteestä, internetistä on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus viestintäkanavana.

Internet ei ole myöskään jättänyt yhteiskunnan perustoimintoja vaikutuspiirinsä ulkopuolelle. Palo- ja pelastustoimen järjestelmät ja liikenteenohjauksen järjestelmät nojaavat yhä lisääntyvässä määrin internetiin.

Internet on olemassaolonsa aikana muuttunut sotilas- ja tiedeyhteisöjen käytöstä todella erottamattomaksi ja kriittiseksi osaksi yhteiskunnan arkisia rutiineja. Koska yhteiskunta on tullut riippuvaiseksi internetistä, on myös ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan voitava luottaa siihen. Luottamus ei tarkoita pelkästään internetin teknistä häiriöttömyyttä vaan myös luottamusta välitettyjen viestien aitouteen ja palveluiden tarjoajien rehellisyyteen.

Verkkotunnusten osoitehakemisto

Internetin liikenteen ohjaus toimii nykyään suurelta osin verkkotunnuksiin (esimerkiksi www.ficora.fi) ja nimipalvelinjärjestelmään perustuvan osoitejärjestelmän avulla.

Internetin nimipalvelinjärjestelmä on käytännössä yksinkertainen hierarkkinen hakemisto verkkotunnuksista, joita on tällä hetkellä käytössä maailmassa noin 170 miljoonaa kappaletta.

Selkokielisyytensä ja joustavuutensa ansiosta verkkotunnusten ja nimipalvelinjärjestelmän käyttö on levinnyt internetissä hyvin laajalle. On täysin perusteltua sanoa, että edellä mainitut esimerkit internetin levinneisyydestä ja tärkeydestä edustavat samalla myös nimipalvelinjärjestelmän levinneisyyttä ja tärkeyttä.

Kahden lajin verkkotunnuksia

Nimipalvelinjärjestelmässä hierarkkisen hakemiston ylintä tasoa kutsutaan juureksi. Sitä hallinnoi USA:n kauppaministeriön valvonnassa toimiva voittoa tavoittelematon yritys ICANN.

Juuren alapuolella olevia verkkotunnuksia kutsutaan ylimmän tason verkkotunnuksiksi. Ylimmän tason verkkotunnukset voidaan edelleen jakaa kahteen toisistaan poikkeavaan ryhmään, geneerisiin ja maatunnuksiin.

Tällä hetkellä geneerisiä ylimmän tason verkkotunnuksia on käytössä 21 ja niiden alle on rekisteröity noin 105 miljoonaa verkkotunnusta. Useat geneerisiä verkkotunnuksia ylläpitävät organisaatiot ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä ja toimivat ICANNin valtuuttamina ja valvonnassa.

Maatunnuksia on käytössä tällä hetkellä lähes 250 ja niiden alle on rekisteröity noin 65 miljoonaa verkkotunnusta. Maatunnukset eivät toimi ICANNin alaisuudessa vaan ovat jokaisen maan itsenäisen päätösvallan alaisia. Suomalainen ylimmän tason verkkotunnus .fi kuuluu maatunnusten ryhmään. Sen toimivuudesta ja sen alle myönnettävistä verkkotunnuksista vastaa Viestintävirasto.

Väljän hallinnoinnin .com

Eri ylimmän tason verkkotunnusten käyttöä säätelevät lait ja säännöt vaihtelevat merkittävästi. Yhtenä ääriesimerkkinä voidaan pitää maailman yleisintä ylimmän tason verkkotunnusta .com. ICANN on määritellyt perussäännöt geneeristen verkkotunnusten prosesseille, mutta käytännössä .com-päätteisen verkko-osoitteen hankkimiseksi ainoa edellytys on rekisteröintimaksun maksaminen.

Com-osoitteiden täysin vapaa saatavuus on johtanut siihen, että internetin käyttäjän voi olla hyvin vaikeaa tietää, onko .com-päätteisen osoitteen takana se taho, jonka osoite antaa ymmärtää. Yritykset ja tavaramerkkien haltijat yrittävät pitää puoliaan .com-päätteisten osoitteiden tekijänoikeusloukkauksia vastaan. Käytännössä oikeuksien vaatiminen on silti erittäin vaikeaa ja usein jopa täysin mahdotonta jo pelkästään siksi, että sovellettavan lain määritteleminen on vaikeaa täysin globaalissa toimintakentässä:

Com-rekisteriä ylläpitävä yritys, ensisijainen palveluntarjoaja, toissijainen jälleenmyyjä ja tavaramerkkiä rikkova nykyinen .com-päätteisen osoitteen omistava yritys saattavat kaikki sijaita eri mantereilla. Mahdolliset kielivaikeudet, eri maiden erilaiset lainsäädännöt, asiakaspalvelun puute ja valtioiden välinen viranomaisyhteistyö täydentävät ongelmien kirjoa.

Viestintäviraston valvoma .fi

Toinen suomalaisille läheisempi esimerkki on fi-verkkotunnus. Sen myöntämisperusteet ja verkkotunnustoiminnan reunaehdot määritellään verkkotunnuslaissa. Lakiin perustuva Viestintäviraston toimivalta rajoittaa tehokkaasti fi-verkkotunnusten väärinkäyttöyrityksiä tuoden poikkeuksellisen korkeatasoisen luotettavuuden .fi-päätteisille osoitteille.

Verkkotunnuslaki muun muassa turvaa suomalaisten tavaramerkkien ja suojattujen yritysten nimien suojan antamalla Viestintävirastolle oikeuden peruuttaa näitä oikeuksia rikkovat verkkotunnukset tiettyjen ehtojen täyttyessä. Laki myös edellyttää fi-verkkotunnusten rekisteröijiltä tiukkaa sidosta Suomeen, esimerkiksi suomalaista kaupparekisteri- tai henkilötunnusta.

Suomalainen yhteiskunta on kokonaisuudessaan tullut erittäin riippuvaiseksi internetin ja sen nimipalvelinjärjestelmän toimivuudesta. Viestintäviraston hallinnoimille fi-juuren nimipalvelimille tehdään keskimääräisenä arkipäivänä yli 200 miljoonaa nimipalvelinkyselyä, esimerkiksi www-sivujen hakemisia ja sähköpostin lähettämisiä.

Hajauttamalla turvataan liikennettä

Fi-päätteisten osoitteiden käyttäminen edellyttää toimivia ja keskenään kommunikoivia nimipalvelimia usealla eri tasolla nimipalvelinjärjestelmän hierarkiassa aina ICANNin hallitsemasta juuresta paikallisen internet-operaattorin tasolle.

Yhdenkin nimipalvelintason vikaantuminen hierarkiassa pysäyttää kaiken liikenteen niissä verkkotunnuksissa, joita kyseinen hierarkian taso on palvellut.

Nimipalvelinjärjestelmän ja fi-juuren on toimittava luotettavasti ja häiriöttömästi ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä kaikissa olosuhteissa. Toiminnan luotettavuus ja tekninen häiriöttömyys ovat Viestintäviraston verkkotunnustoiminnan kiinteä perusta. Ilman toimivia fi-juurinimipalvelimia eivät esimerkiksi .fi-päätteiset www-sivut aukea eivätkä sähköpostit saavu perille.

Viestintäviraston vastuulla olevien .fi-päätteisten osoitteiden toiminnan taustalta löytyvät korkeatasoinen verkkotunnusten hallintajärjestelmä sekä kaikkiaan lähes 50 maailmanlaajuisesti hajautetusta nimipalvelimesta koostuva fi-juuri. Nimipalvelinten riittävän suurella lukumäärällä pystytään ehkäisemään yksittäisten nimipalvelinten vikaantumisen ja laajempien palvelunestohyökkäysten aiheuttamat häiriöt internetin liikenteelle.

Merkittävänä tunnustuksena fi-verkkotunnuspalvelun, Viestintäviraston ja muiden suomalaisten tietoliikennealan toimijoiden työlle tietoturvallisuuden eteen McAfeen kesäkuussa 2008 julkistamassa tutkimuksessa (Mapping the Mal Web) .fi-päätteiset internet-osoitteet todettiin maailman turvallisimmiksi osoitteiksi.

-----

[KIRJOITTAJA:]

Juhani Juselius toimii Viestintävirastossa verkkotunnusyksikön päällikkönä.

Lue myös

Internet: Netin osoitteisto uusiksi »
Internet: Foorumi pohtii netin hallinnointia »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.