Tulostusversio

2/2009

Tekijänoikeudet: Vertaisverkot vaikeilla vesillä

Teksti: Johanna Vuori

Vertaisverkkojen ympärillä velloo: Tekijänoikeusjärjestö haluaisi, että teleoperaattorit välittäisivät viestejä laittomia tiedostoja jakaville. Teleyritykset taas eivät tahtoisi puuttua siihen, millaista aineistoa asiakkaat niiden välityksellä lähettävät. 

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen mukaan tiedostojen luvaton levittäminen on Suomessa iso ongelma, josta erilaisissa vertaisverkoissa tapahtuva lataaminen on yksi osa:

"Pirate Bayn käyttö on erittäin yleistä myös Suomessa. Myös erilaisia direct hubeja, joiden kautta ladataan ja jaetaan tekijänoikeuksien suojaamia sisältöjä, on lukuisia."

Kotilaisen mukaan suurin osa, yli 90 prosenttia vertaisverkkopalveluista on tekijänoikeuslakien suojaamaa sisältöä, jota jaetaan laittomasti.

Vertaisverkkojen käytöstä laittoman sisällön jakamiseen keskustellaan yleensä tekijänoikeuskysymyksenä. Tietosuoja tulee mukaan kuvaan, kun pohditaan teleyritysten mahdollisuuksia valvoa ja selvittää asiakkaidensa laitonta nettitoimintaa.

Tekijänoikeuspuoli tahtoo teleyritykset mukaan

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus haluaisi puuttua laittomaan tiedostonjakoon nykyistä nopeammin ja pehmeämmin. Se ehdottaa, että teleyrityksen välityksellä tekijänoikeuksien rikkojille lähettäisiin viesti, jossa varoitettaisiin seurauksista, jollei laiton lataaminen lopu. Samalla myös vanhemmat saisivat tietää jälkikasvunsa tekemisistä. 

Toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen mukaan tekijänoikeuspuolen ehdottama toimintamalli vaatisi muutosta ainakin sähköisen viestinnän tietosuojalain tunnistetietoja koskeviin säännöksiin. Nykyisen lainsäädännön mukaan teleyritys voi luovuttaa liittymänhaltijan henkilötiedot ainoastaan tuomioistuimen määräyksestä.

"Menettelynä uusi lainsäädäntö ei sinänsä ole uusi. Lakiin tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta muotoiltiin jo vuonna 2002 säännökset koskien tekijänoikeutta loukkaavan aineiston saannin estämistä tilanteissa, joissa aineisto sijaitsee välittäjänä toimivan palveluntarjoajan tallennuspalveluissa. Lainsäädäntö tulisi nyt päivittää vastaamaan luvattomassa tietoverkkojakelussa tapahtunutta teknistä kehitystä", Kotilainen sanoo.

Kotilaisen mukaan tekijänoikeusjärjestöt eivät ole kiinnostuneita teleyritysten asiakkaiden tunnistetiedoista tai muistakaan yksilönsuojaa koskettavista tiedoista, vaan tärkeintä olisi, että viesti tekijänoikeuksia rikkovalle asiakkaalle menisi perille teleoperaattorin kautta. Operaattorien tehtävänä ei vastakaan olisi tunnistaa tai valvoa asiakkaidensa laittomien sisältöjen jakamista verkossa.

"Tällaista toimintamallia emme ole koskaan edes ehdottaneet operaattorien huoleksi. Tekijänoikeusjärjestön mallin mukaan jatkossa oikeudenhaltijat tai oikeudenhaltijan osoittamat tahot huolehtisivat valvonnasta. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus voisi tulevaisuudessa olla yksi valvovista tahoista", Kotilainen täsmentää.

Hänen mukaansa todelliset vaikutukset olisivat merkittäviä:

”Tätä tukee myös vastaavia tapoja tarkasteleva kysely vuonna 2008 Billboard-lehdessä Ranskassa, jonka mukaan 90 prosenttia kyselyyn vastanneista lopettaisi laittomien sisältöjen levittämisen vertaisverkossa saatuaan kaksi viestiä tekijänoikeusrikkomusten seuraamuksista sekä samana vuonna Iso-Britanniassa toteutettu tutkimus The 2008 Digital Music Survey, jonka mukaan 72 prosenttia niin ikään lopettaisi toiminnan saatuaan sähköpostia palveluntarjoajalta”, Kotilainen kertoo.

Teleyritysten edunvalvoja luottaa kampanjaan

Teleyritysten edunvalvoja FiComissa vastustetaan tekijänoikeusjärjestöjen ehdotusta.

”Teleyrityksillä ei ole osaa eikä arpaa varsinaiseen tekijänoikeusrikkomukseen. Jos teleyritykset toimisivat kirjeiden välittäjinä, ne tekisivät tekijänoikeusjärjestöille kuuluvaa työtä”, varautumispäällikkö Kari Wirman FiComista perustelee.

Hänen mukaansa valvonta, kirjeiden seuranta ja kaikki oheistyö kuormittaisi teleyritystä liittymättä sen varsinaiseen tehtävää eli teletoiminnan harjoittamiseen.

Teleyritysten tehtävänä on viestiliikenteen välittäminen, Wirman muistuttaa:

”Teletoimintaa harjoittava yritys voi toimia myös muilla sektoreilla, mutta tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaminen ei ole teletoimintaa. Tämä menee usein sekaisin, kun puhutaan laittomasta vertaisverkkotoiminnasta. Teleyritykset yritetään siis saada vastuuseen tekijänoikeusrikkomusten estämisestä niiden muihin yritystoimintoihin vedoten.”

FiCom on mukana kansallisessa yhteistyössä, jossa pyritään vaikuttamaan asenteisiin tiedotuskampanjalla ja estämään näin laitonta lataamista netissä. Kampanjan on tarkoitus näkyä erityisesti internetin yhteisöpalveluissa.

”Tiedostojen lataamisesta netistä on tullut jokamiehen oikeus, yleistä kansalaistoimintaa. Tiedoston ottamista ei pidetä rikoksena riippumatta siitä, onko se netissä laittomasti vai laillisesti. Haluamme saada aikaan asennemuutosta ja myös nuoret oivaltamaan, että tekijänoikeuksilla suojatun materiaalinen lataaminen ilman maksua on luvatonta”, viestintäjohtaja Nora Elers FiComista painottaa.

”Se, mikä on laitonta reaalimaailmassa, on laitonta myös netissä.”

Operaattorit haluttomia puuttumaan sisältöön

Teleoperaattorilla ei nykyään ole mahdollisuuksia valvoa asiakkaidensa vertaisverkkoliikennettä tai puuttua sen sisältöön ilman tuomioistuimen päätöstä.

Elisan tietoturvapäällikkö Saku Tolvasen mukaan tekijänoikeusjärjestöjen ehdottama viestien lähettäminen ei kuitenkaan ratkaisisi laittoman lataamisen ongelmaa.

”Kyse olisi taisteluista tuulimyllyjä vastaan. Ilmoitusten todenperäisyyden arviointia ei tehtäisi tuomioistuimissa. Tällöin ketjussa mukana olevien henkilöiden oikeusturva vaarantuisi. On myös muistettava, että vaikka lainmuutos ja investointipäätös tehtäisiin vuodessa, tekniikkaa muuttuu sinä aikana vieläkin nopeammin.”

Osastopäällikkö Antti Jokinen DNA:lta sanoo, että operaattorien tekniset mahdollisuudet estää vertaisverkoissa kulkevaa luvatonta liikennettä ovat äärimmäisen huonot.

”Operaattoreiden tehtävänä ei ole valvoa verkon sisältöä. Meille verkkoliikenne ei ole sisältöä vaan bittejä.” 

Jokinen muistuttaa, että internet on avoin verkko, jossa operaattorin tehtävä on rakentaa teitä.

”Lievin perustein ja ilman selkeää lainsäädäntöä emme tahdo lähteä tätä rakennetta ja ideologiaa muuttamaan.”

Vaihtoehdoksi kuluttajamyönteisempi jakelu?

Vertaisverkkojen toimintaan on ottanut kantaa myös kansalaisten sähköisiä palveluja puolustava yhdistys Effi. Se peräänkuuluttaa kuluttajille aiempaa parempia laillisia jakelukanavia. Yhdistyksen mukaan ainoa keino tehdä aidosti kuluttajia tyydyttäviä palveluita olisi luopua perusteettomista käyttöesteistä eli teknisistä suojauksista.

Effin varapuheenjohtaja Ville Oksasen mukaan lailliset palvelut voitaisiin toteuttaa myös vertaisverkkoteknologialla esimerkiksi vaatimalla rekisteröintimaksu verkkosivuston käyttämiseen.

Oksasen mukaan laittoman vertaisverkkoliikenteen vaikutuksia on myös liioiteltu.

”Ylimitoitettu valvonta laittomien vertaisverkkojen kitkemiseksi toimii itseään vastaan, ja järjestelmien valvonta hankaloituu entisestään. Järjestelmät puolustautuvat yhä paremmin, ja syntyy kujanjuoksu. Laittomien vertaisverkkojen käytön estämiseksi tarvitaankin laillisia ja kuluttajamyönteisempiä vaihtoehtoja”, Oksanen painottaa.

 

Lue myös

Tekijänoikeudet: Laiton jakelu on tietoturvauhka »
Tekijänoikeudet: Käyttäjien perusoikeuksista porua »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.