Tulostusversio

2/2008

Yksityisyys: Laki suojaa yksityisyyttä

Teksti: Päivi Tiilikka

Vallanpitäjien yksityisyyden suoja on kapeampi kuin tavallisilla kansalaisilla. Silti myös päättäjän yksityiselämää koskevan tiedon luvattomalle levittämiselle pitää olla hyväksyttävä syy.

Sananvapauteen kuuluu oikeus ilmaista ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä. Sananvapauden piiriin kuuluvat lähtökohtaisesti niin poliittiset, taiteelliset, viihteelliset kuin kaupallisetkin ilmaisut käytetystä viestintävälineestä tai -tekniikasta riippumatta. Yksityiselämän suojaan kuuluu oikeus luoda ja ylläpitää ihmissuhteita sekä pitää yksityisasiat vain omana tai lähipiirinsä tietona.

Sananvapauden ja yksityiselämän suojan suhde määritetään lainsäädännöllä. Tulkinnanvaraiset tilanteet ratkaistaan perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä laintulkinnalla.

Yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä koskeva rikoslain säännös on melko huonosti tunnettu, vaikka se on – tosin kertaalleen muutettuna – ollut voimassa jo vuodesta 1974.

Sääntelyn syntymiseen vaikutti 1960-luvun loppupuolella syntynyt sensaatiolehdistö, joka oli kilpaillessaan television kanssa ryhtynyt käsittelemään yksityisyyteen liittyviä aiheita. Tavallisten kansalaisten rikoksista, väärinkäytöksistä, huijauksista, epäonnesta, alkoholin ja huumeiden väärinkäytöstä sekä rakkaus- ja sukupuolisuhteista kirjoitettiin paljon. Tämän kehityksen sekä muutaman yksittäisen oikeustapauksen seurauksena oikeustieteilijät esittivät yksityisyydensuojan vahvistamista.

Joukkotiedotusvälineet puolestaan puuttuivat ongelmaan vuonna 1968 perustamalla Julkisen sanan neuvoston. Yksityiselämän suojaan liittyviä lainsäädäntöhankkeita käynnistettiin myös muissa Euroopan maissa.

Vahinkoa aiheuttava luonne ratkaisevaa

Rikoslain 24 luvun 8 pykälässä kriminalisoidaan yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Säännöksen mukaan yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan oikeudeton levittäminen joukkotiedotusvälineessä tai muuten toimittamalla tieto lukuisten ihmisten saataville on rangaistavaa, jos teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

Säännös koskee etupäässä totuudenmukaisten tietojen levittämistä. Perättömien väitteiden osalta kysymykseen voi tulla myös kunnianloukkaus.

Korkein oikeus on katsonut, että tunneperäisiä suhteita, seurustelua ja perhe-elämää koskevat tiedot kuuluvat yksityiselämän suojan ydinalueeseen. Yksityiselämän piiriin kuuluvat yleensä myös esimerkiksi vapaa-ajan viettäminen, henkilökohtaiset mieltymykset sekä sairaudet, jollei niillä ole merkitystä asianomaisen yhteiskunnallisen toiminnan tai vallankäytön kannalta.

Jos yksityiselämän piiriin kuuluvan tiedon levittäminen ei ole omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa, tietoa saa levittää, vaikka asianomainen itse ei sitä haluaisikaan. Tiedon levittämisen vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa aiheuttava luonne arvioidaan objektiivisesti.

Rangaistussäännös voi soveltua vain silloin, kun tietoa levitetään joukkotiedotusvälineessä tai muuten toimittamalla tieto lukuisten ihmisten saataville. Näin ollen yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja voi levittää pienehköissä kaveri- ja tuttavapiireissä vapaasti. Lehdessä, televisiossa, kirjassa tai vaikkapa internetissä tehty paljastus sen sijaan voi olla loukkaava.

Suostumus yksityiselämää koskevien tietojen levittämiseen poistaa teon rangaistavuuden. Vakiintuneena käsityksenä on, että jokainen voi antaa suostumuksen vain omasta puolestaan. Jos julkaistava tieto liittyy usean henkilön yksityiselämään, suostumus on saatava jokaiselta.

Päättäjillä pienempi yksityisyydensuoja

Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ei voida puhua ottamatta huomioon sananvapautta. Poliittinen keskustelu ja vallankäytön valvonta kuuluvat sananvapauden ydinalueeseen. Poliitikkojen toimintaa voidaan arvioida ja arvostella laajemmin kuin niin sanottujen tavallisten ihmisten toimia.

Rikoslaki mahdollistaakin poliitikon yksityiselämää koskevan tiedon levittämisen, jos tieto voi vaikuttaa hänen toimintansa arviointiin politiikassa ja tiedon esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Yksityiselämän suoja on tavanomaista pienempi myös taloudellisen tai virkavallan käyttäjillä.

Sekä korkeimman oikeuden että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ratkaisevaa on levitetyn tiedon merkitys yleiseltä kannalta merkityksellisessä keskustelussa. Toisin sanoen yksityiselämää koskevan tiedon luvattomalle levittämiselle tulee olla yleisestä näkökulmasta katsottuna hyväksyttävä syy. Jos paljastuksen tarkoituksena on vain herättää tietyn lukijakunnan uteliaisuus, yksityiselämän suojaa on loukattu.

Rajanveto yksityisasioiden yhteiskunnallisen merkityksen suhteen on monesti vaikeaa. Selvää on, että joissakin tapauksissa sillä, kenen kanssa poliitikko seurustelee, voi olla yhteiskunnallista merkitystä. Merkityksellistä on myös se, jos poliitikko menettelee yksityiselämässään vastoin julkisuudessa edustamiaan arvoja. Sairauden, alkoholismin tai erityisen addiktion paljastaminen voi olla tarpeen arvioitaessa vallankäyttäjän kykyä ja mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään. Tavanomaisten perhe-elämää ja parisuhdetta koskevien tietojen julkaisemista sen sijaan on vaikea perustella niiden yleisellä merkittävyydellä.

Julkisuuden henkilöt oma erityislajinsa

Viihdejulkisuuden henkilöiden yksityisasioiden kertomista on yleensä perusteltu hiljaisella tai nimenomaisella suostumuksella. Lainvalmisteluaineiston mukaan suostumus on milloin tahansa peruutettavissa eikä sen voida ilman nimenomaista lupaa olettaa ulottuvan ainakaan yksityiselämän ydinalueelle kuuluvan tiedon julkaisemiseen.

Käytännössä lehdet kuitenkin julkaisevat melko lailla julkkisten yksityiselämää koskevia paljastuksia. Oikeudenkäyntejä näistä kuitenkin syntyy harvoin. Julkisuuden henkilöt tarvitsevat julkisuutta ja haluavat siksi pysyä median kanssa hyvissä väleissä. Oikeudenkäyntiuutisointi toisi lisää julkisuutta asialle, jota ei alun perinkään haluttu julkisuuteen. Julkisuuden henkilöt saattavat myös olla tietämättömiä oikeuksistaan. Paljastusjutuista myös tehdään sopimuksia joko julkaisemista ennen tai sen jälkeen.

Ennakkosensuuri ei mahdollista

Lainsäädäntömme ei mahdollista loukkaavan aineiston julkaisemisen kieltämistä etukäteen. Sananvapauden väärinkäyttämiseen on mahdollista puuttua vain jälkikäteisin toimenpitein.

Rangaistukseksi yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä on säädetty sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Vahingonkorvausta voidaan tuomita loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä ja taloudellisesta vahingosta. Rikoksella saatu hyöty voidaan tuomita valtiolle menetetyksi siltä osin kuin hyödyn määrä ylittää asiassa tuomittujen vahingonkorvausten määrän.

-----------

[KIRJOITTAJA]

OTT Päivi Tiilikka toimii viestintäoikeuden tutkijana Helsingin yliopistossa Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa.

Lue myös

Yksityisyys: Suomalaisten betonoitu yksityisyys »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.