Tulostusversio

4/2008

Pääkirjoitus 4/2008

Teksti: Rauni Hagman

Tavallisena arkipäivänä työntekijä kohtaa monia tilanteita, joissa hän ei välttämättä tule ajatelleeksikaan, että työnantajan tietojen turvallisuus saattaa olla uhattuna.

Aamulla kommunikaattori pelastuu täpärästi perheen taaperon puisen leikkivasaran alta. Bussimatkalla työpaikalle kollega soittaa ja haluaa keskustella meneillään olevan projektin viimeisimmästä käänteestä. Työpaikan ovelta löytyneen muistitikun omistaja selviää varmasti helpoimmin työntämällä laite omaan kannettavaan ja tutkimalla sen sisältöä. Kiireinen kokousmatkaaja unohtaa kannettavan taksiin, mutta onneksi lounastauolla sähköpostit voi lukea älypuhelimella avoimessa wlan-verkossa.

Mobiililaitteiden kehittyessä ja kannettavien tietokoneiden kutistuessa töiden tekeminen toimiston ulkopuolella on osa yhä useamman työpäivää. Yrityksen tiedot kulkevat pienessä ja huomaamattomassa paketissa työmatkoilla ja edestakaisin kodin ja työpaikan välillä.

Yhdysvaltalaisen SanDiskin julkaiseman tutkimuksen mukaan jopa 77 prosenttia työntekijöistä käyttää yksityisiä, suojaamattomia usb-muisteja työasioissa. Saman tutkimuksen mukaan muistitikkujen sisällöstä 25 prosenttia on asiakasrekisterejä, 17 prosenttia taloudellisia tietoja, 15 prosenttia liiketoimintasuunnitelmia ja niin edelleen. Ei siis mitään köykäistä tavaraa, vaikkei muistitikku paljon painakaan.

Tietoturva puhuttaa yritysmaailmaa. Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin tekemän Yrityksen rikosturvallisuus 2008 -selvityksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista yrityksistä aikoo panostaa tietoturvallisuuden kehittämiseen aiempaa enemmän. Monessakohan yrityksessä muistetaan ulottaa tietoturvan parannustoimet myös toimiston ulkopuolella tapahtuvaan työskentelyyn? Lienee esimerkiksi vielä melko harvinaista, että edes satunnaisesti kotikoneella töitä tekevät työntekijät saisivat ohjeita kodin verkkoyhteyden suojaamiseen, tai edes yrityksissä työntekijöiden käyttöön jaettavat usb-muistit olisi suojattuja, jos tikku sattuisi reissussa häviämään?

Liikkuvan työn tietoturvassa yhdistyy kiinteästi tietoturvan inhimillinen ja tekninen puoli. Joskus tekniikalla pystytään estämään lisävahingot, jos yritystietoja sisältävä laite rikkoutuu tai joutuu vieraisiin käsiin. Paraskaan tekniikka ei kuitenkaan suojaa aukottomasti inhimillisiltä erehdyksiltä. Valistustyölle on siis edelleen suuri tarve.

Teknisestä ja inhimillisestä tietoturvasta muistuttaminen sekä käytäntöjen vakiinnuttaminen työpaikkojen arkirutiineihin vaatii pitkäjänteistä asennekasvatustyötä. Tietoturvapäivä-hanke on osaltaan edistänyt suomalaisten pk-yritysten tietoturvatietoisuutta vuodesta 2006, mutta työ ei suinkaan ole vielä tehty. Jatkoa onkin odotettavissa helmikuussa Tietoturvaviikolla ja keväällä järjestettävällä seminaarikiertueella, jossa keskitytään nimenomaan pk-yritysten näkökulmasta liikkuvan työn tietoturvaan.

------

[KIRJOITTAJA]

Rauni Hagman on Viestintäviraston pääjohtaja.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.