Tulostusversio

2/2009

Lyhyesti tietosuojasta 2/2009

Googlen katunäkymät huolettavat

Ison-Britannian tietosuojaviranomaisen mukaan Googlen katunäkymiä esittelevä Street View -palvelu ei rajoita suhteettomasti yksityisyydensuojaa, kunhan kuvista sumennetaan kasvot ja rekisterikilvet. Viranomainen aikoo myös seurata, että Google reagoi nopeasti ihmisten pyyntöihin poistaa palvelusta heidän yksityisyyttään vaarantavia kuvia.

Street View -palveluun on lisätty tai lisätään useiden Euroopan kaupunkien katunäkymiä tänä vuonna. Suomessa katunäkymiä on kuvattu suurimmissa kaupungeissa.

Palvelun tarkoituksena on helpottaa suunnitusta kaupungissa mutta se on herättänyt myös huolta kansalaisten yksityisyydensuojan säilymisestä. Google on vakuuttanut, että kuvista ei tunnista kasvoja tai rekisterikilpiä.

Ison-Britannian tietosuojaviranomainen kehottaa kannanotossaan maalaisjärjen käyttöön: Tv-ohjelmissakin näkyy jatkuvasti ihmisiä kulkemassa kaduilla ilman, että heiltä on pyydetty lupaa. Kaduilla saa kuvata, kunhan ei häiritse ihmisiä. Jos katunäkymäpalveluun kuvaaminen ylipäänsä rajoittaa yksityisyyttä, se rajoittaa sitä suhteellisen vähän. Koko palvelun kieltäminen olisi suhteetonta verrattuna yksityisyyden vaarantumisen riskiin.

Tietosuojaviranomainen otti kantaa yksityisyydensuojaa puolustavan Privacy Internationalin pyynnöstä. Järjestön mielestä Googlea olisi pitänyt vaatia poistamaan palvelusta kaikki Britanniassa taltioidut kuvat, kunnes sen lainmukaisuus olisi selvitetty.

-----

Norjan laissa pomo saa lukea viestitkin

Suomessa sähköisen viestinnän tietosuojalakiin tehty muutos, ns. Lex Nokia, on herättänyt huolta työntekijän yksityisyydensuojasta. Samaan aikaan Norjassa on menty pidemmälle: siellä työnantajalla on väärinkäytösepäilyissä oikeus selvittää myös viestin sisältö, ei pelkkiä tunnistetietoja.

Norjan henkilötietolain muutos tuli voimaan maaliskuussa. Lainmuutos antaa työnantajalle oikeuden lukea työntekijän sähköpostiviestejä poissaolotilanteissa ja väärinkäytösepäilyissä.

Norjan tietosuojaviranomaisen mukaan epäillyn väärinkäytöksen on rikottava karkeasti työsuhteesta johtuvia velvoitteita: Työpostia käytetään laittoman aineiston, esimerkiksi lapsipornon, jakeluun. Toisaalta lukuoikeus koskee myös tilanteita, joissa väärinkäytös voisi johtaa irtisanomiseen tai työsuhteen purkamiseen. Kyse voisi olla esimerkiksi sähköpostin käytöstä työkavereiden ahdisteluun, roskapostin lähettämiseen tai vahingollista sisältöä sisältävän viestin lähettämiseen.

Suomessa työnantajan oikeudesta lukea työntekijän sähköposteja säädetään laissa yksityisyydensuojasta työelämässä. Oikeus on rajattu lähinnä tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa töistä, ja viestin välitön lukeminen on työnantajan toiminnan kannalta välttämätöntä.

----

Tietosuojadirektiivien soveltaminen syyniin

EU:n tietosuojadirektiivin artiklan 29 nojalla perustettu työryhmä on päättänyt tarkastaa, miten jäsenmaat soveltavat sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviä ja teletunnistetietojen tallentamista koskevaa direktiiviä.

Tarkastuksessa on määrä selvittää, kuinka viestintäpalvelujen tarjoajia koskevat velvoitteet tietojen säilyttämisestä on pantu täytäntöön eri jäsenmaissa. Tarkemmin selvitetään tallennettavien tietojen laatua, tietojen suojaamista ja varastointia.

Työryhmä perustelee tarkastuskohteen valintaa sillä, että teletunnisteiden tallennusdirektiivin vaatimuksilla on huomattava vaikutus EU-kansalaisten henkilötietojen suojaan.

Tarkastuksen tuloksista riippuen työryhmä voi päättää jatkotoimista ja neuvonnasta. Tarkastuksen toivotaan myös antavan tietoa siitä, millä aloilla direktiivien soveltamisessa on kansallisia eroja.

----

Komissio puuttuu brittien nettimainontaan

EU:n komissio selvittää, ovatko Ison-Britannian viranomaiset soveltaneet sähköisen viestinnän tietosuojasäännöksiä muista maista poikkeavalla tavalla. Säännökset kieltävät viestinnän sieppaamisen ja seurannan ilman käyttäjän lupaa.

Selvitys liittyy käyttäjän seurantaan perustuvaan nettimainontaan. Brittiläiset netinkäyttäjät ja europarlamentaarikot ovat valittaneet nimellä ”Phorm” tunnetusta menetelmästä. Phormin avulla verkkopalveluntarjoajat analysoivat internetin käyttäjien verkkoselailua heidän mielenkiinnon kohteidensa määrittämiseksi. Kun käyttäjät ovat vierailleet tietyillä verkkosivuilla, heille aletaan lähettää kohdennettua mainontaa.

Eräs brittiläinen teleyritys on myöntänyt testanneensa Phormia pariin otteeseen kertomatta tästä asiakkailleen. Testeistä tehtiin valituksia Ison-Britannian tietosuojaviranomaiselle ja poliisille.

Komission selvitysten perusteella Isossa-Britanniassa ainoastaan viestinnän ”tarkoituksellinen” sieppaaminen on rikos. Sieppaaminen katsotaan lailliseksi, jos sieppaajalla on ”kohtuulliset syyt uskoa”, että sieppaukselle on annettu suostumus. Maassa ei ole riippumatonta viranomaista, joka selvittäisi Phormin kaltaisia viestinnän sieppauksia.

Televiestintäasioista vastaavan komissaari Vivane Redingin mukaan viestinnän luottamuksellisuutta koskevien EU-sääntöjen täytäntöönpanossa ei saa tehdä kompromisseja. Hän kehottaa Isoa-Britanniaa muuttamaan lainsäädäntöä ja varmistamaan, että viranomaisilla on riittävät valtuudet säännösten täytäntöönpanoon.

Ison-Britannian tulee vastata komission ilmoitukseen kesäkuun puoliväliin mennessä. Jos vastausta ei kuulu tai se ei tyydytä, komissio antaa ns. perustellun lausunnon. Jos sekään ei auta, komissio vie asian EY-tuomioistuimen käsittelyyn.

-----

Telepakkokeinojen perustelut hataria

Telepakkokeinojen lupajärjestelmä toimii pääpiirteissään hyvin ja turvaa kohteiden oikeudet. Ongelmia tuottavat kuitenkin käräjäoikeuden antamien lupien perustelut, joiden taso vaihtelee. Lisäksi poliisi jättää joskus ilmoittamatta telepakkokeinon käytön lopettamisesta, tai ilmoitus tehdään vasta pitkän ajan kuluttua. 

Näin todetaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa. Laitos selvitti telepakkokeinojen lupajärjestelmän toimintaa.

Käräjäoikeudet myöntävät vuosittain poliisille ja tullille noin 2 500 lupaa telekuunteluun ja televalvontaan. Telekuuntelulla selvitetään viestinnän sisältö, televalvonnalla tunnistamistiedot.

Telekuuntelu on tarkoitettu ainoastaan kaikkein vakavimpien rikosten tutkintaan. Televalvontakin edellyttää, että rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Televalvontaa käytetään myös kadonneiden henkilöiden löytämiseen.Käräjäoikeus antaa telepakkokeinon käyttöön luvan etukäteen. Tutkituista päätöksistä valtaosassa joko toistettiin poliisin hakemuksen sisältö tai vain viitattiin hakemukseen. Myös eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota käräjäoikeuksien hatariin perusteluihin.

Poliisin tekemien hakemustenkin sisältö vaihtelee. Tutkimuksen hakemuksista vajaassa kolmanneksessa viitattiin yleisesti poliisin tiedustelutietoihin tai todistajien kertomaan. Yleisluontoisuus näyttää vaivaavan erityisesti huumerikosten tutkintaan liittyviä hakemuksia.

Poliisin tulee raportoida telepakkokeinojen käytöstä vuosittain sisäasiainministeriön poliisiosastolle, joka puolestaan raportoi edelleen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tutkimuksen mukaan raportoinnin taso on parantunut selvästi viime vuosina. Tutkijat ehdottavat kuitenkin, että raportointiin lisättäisiin kirjallinen ilmoitus pakkokeinon käytöstä epäilylle ja tämän avustajalle.

Telepakkokeinotutkimus liittyy esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien kokonaisuudistukseen. Telepakkokeinojen käyttö on ollut Suomessa mahdollista vuodesta 1995. Tämän jälkeen niitä koskevia säännöksiä on muutettu useampaan otteeseen. Olennaisimmat muutokset ovat lisänneet tutkintaviranomaisten toimivaltuuksia.

 

Lue myös

Uusia pykäliä 2/2009 »
Lyhyesti tietoturvasta 2/2009 »
Lyhyesti väitöstutkimuksista 2/2009 »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.