Tulostusversio

3/2009

Paikkatiedot viedään verkkoon

Teksti: Tuire Taina ja Antti Vertanen

Uusi laki paikkatiedoista ei muuta paikkatietojen tietosuojan periaatteita.

Tieto- ja paikannustekniikan kehittyessä erilaisten kohteiden ja tapahtumien sijaintitietoa on alettu tallentamaan ja hyödyntämään yhä laajemmin eri toimialoilla. Tietyn kohteen sijaintitiedoista, kuten osoitteesta ja koordinaateista, on tullut entistä useammin käytetty tieto, ja paikkatietoa on myös saatavissa yhä laajemmin.

Mobiiliteknologian kehittymisen myötä on tullut mahdolliseksi tuottaa, tallentaa ja jakaa entistä tehokkaammin myös liikkuvan paikantimella varustetun kohteen, kuten kännykän, auton tai vaikka lemmikkieläimen paikkatietoa. Tämä voidaan tehdä jopa reaaliajassa. Välillisesti nämä laitteet, kuten navigaattorit ja GPS-paikantimet kertovat tietoa myös henkilön sijainnista.

Tämän kehityksen myötä on luonnollista, että kohteisiin, tapahtumiin ja henkilöihin liittyvän paikkatiedon tietosuojakysymykset ovat nousseet esille. Käytännössä tietosuojakysymykset kytkeytyvät perinteisiin henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan liittyviin kysymyksiin: (mitä tietoja henkilöstä tai hänen ominaisuuksistaan voi olla saatavilla) ja uudempiin henkilön seurantaan ja paikantamiseen liittyviin kysymyksiin (kuka ja miten paikantamistietoa saa käsitellä).

Paikkatietojen tietosuojaa on käsitelty aikaisemmin sähköisen viestinnän tietosuojalaissa. Siinä paikkatiedolla tarkoitetaan perinteistä määritelmää suppeammin vain liittymän tai päätelaitteen (eli kohteen) maantieteellistä sijaintia. Käytännössä laki määrittelee periaatteet henkilön arkistoidun ja hetkellisen paikkatiedon käsittelylle, koska välillisesti liittymän sijainti kertoo käyttäjänsä sijainnin.

Laki lisää saatavuutta

Tänä kesänä tuli voimaan laki paikkatietoinfrastruktuurista, jossa on määritelty tiettyjä paikkatietoaineistoja hallinnoivia viranomaisia koskevia velvoitteita. Lain taustalla on 2007 voimaan tullut ns. INSPIRE-direktiivi (direktiivi Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta).

Uusi paikkatietolaki edellyttää direktiivin mukaisesti, että tiettyjen viranomaisten hallinnoimien paikkatietoaineistojen saatavuutta tietoverkossa parannetaan. Lain soveltamisalaan kuuluvat erikseen lueteltuihin 34 tietoteemaan kuuluvat viranomaisten hallinnoimat sähköiset alkuperäisaineistot. Viranomaisten tulee vaiheittain kuvata nämä aineistot (metatieto) ja huolehtia siitä, että aineistoista on tietoverkossa saatavilla yhteiskäyttöön soveltuva versio.

Paikkatietojen yhteiskäyttöä koskevat vaatimukset määritellään aineistoryhmittäin erillisissä komission asetuksissa. Nämä komission asetukset laaditaan vaiheittain vuosien 2009-2013 aikana. Ensimmäisiä tietoryhmiä, kuten esimerkiksi kiinteistöjaotusta, liikenneverkkoja ja osoitteita koskevat asetukset valmistuvat tämän vuoden lopulla.

Viranomaisten ei kuitenkaan tarvitse kerätä uutta paikkatietoa täyttääkseen komission asetuksen tietosisältöä koskevat vaatimukset.

Tietosuoja ennallaan

Lainsäädännön valmistelun yhteydessä on käyty myös keskustelua paikkatiedon luonteesta suhteessa henkilötietoihin.

Paikkatieto on selvästi henkilötietoa, jos se sisältää tietoa tunnistettavissa olevasta luonnollisesta henkilöstä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi edellä mainitut päätelaitteeseen tai seurantajärjestelmään tallennetut henkilön sijaintitiedot. Paikkatieto voi olla henkilötietoa myös silloin, kun henkilö voidaan välillisesti tunnistaa tiedoista.

Uusi laki edellyttää, että paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla lain soveltamisalaan kuuluvasta paikkatietoaineistosta yhteiskäyttöön soveltuva versio, jonka laatimisessa ja käsittelyssä on noudatettava, mitä henkilötietolaissa ja julkisuuslaissa sekä muualla laissa säädetään.

Uusi laki ei siten muuta paikkatietoihin kohdistuvan tietosuojan periaatteita, vaikka se edellyttää entistä kattavampia tietopalveluita.

Yleisesti on kuitenkin hyvin vaikea arvioida, milloin henkilö voidaan välillisesti tunnistaa tiedoista, eikä paikkatietojen arvioinnille voida tässä suhteessa asettaa mitään erityisiä kriteerejä. Tietojen julkaisemisessa ja luovuttamisessa paikkatiedon suhdetta henkilötietoihin tulee aina arvioida tapauskohtaisesti.

Viranomaisten yhteiskäyttöä voi rajoittaa

INSPIRE-direktiivissä säädetään tietojen julkisesta saatavuudesta verkkopalveluissa. Paikkatietoaineistojen julkista saatavuutta voidaan rajoittaa säännöksessä luetelluilla perusteilla.

Säännös vastaa ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin artiklaa. Ympäristötietodirektiivi on Suomessa pantu täytäntöön alkuvuodesta 2005, eikä täytäntöönpanon katsottu edellyttävän muutoksia julkisuuslakiin tai henkilötietolakiin.

Sekä INSPIRE- että ympäristötietodirektiivissä tavoitteena on varmistaa ympäristöä koskevan tiedon tehokas hyödyntäminen ja saatavuus. Direktiivit sisältävät henkilötietojen luottamuksellisuuden osalta viittauksen henkilötietodirektiiviin.

Julkista saatavuutta rajoittavaa INSPIRE-direktiivin artiklaa ei sovelleta silloin, kun kyse on viranomaisten välisestä paikkatietojen yhteiskäytöstä. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa viranomaisten välillä paikkatietojen luovutukset vielä laajemmin kuin luovutettaessa tietoja viranomaiselta kansalaisille tai yrityksille.

Toisaalta direktiivin yhteiskäyttöä koskeva säännös sisältää viittauksen paikkatietoaineistojen ja -palveluiden käyttöä säänteleviin kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin.

Direktiivissä annetaan myös mahdollisuus rajoittaa yhteiskäyttöä oikeuden toteutumiseen, yleiseen turvallisuuteen, maanpuolustukseen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvillä perusteilla.

Lisätietoa INSPIRE-direktiivistä ja sen toimeenpanosta:

maa- ja metsätalousministeriön INSPIRE-sivut >>

EU:n komission sivut >>

----

[KIRJOITTAJAT]

Lainsäädäntöneuvos Tuire Taina ja neuvotteleva virkamies Antti Vertanen työskentelevät maa- ja metsätalousministeriössä.

Lue myös

Paikkatiedot: mitä-missä-milloin »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.