Tulostusversio

3/2009

Yhdysvalloissa työnantajalla laajemmat oikeudet

Teksti: Eija Warma

Työntekijän oikeus yksityisyydensuojaan on Yhdysvalloissa kapeampi kuin Suomessa.  

Yhdysvalloissa yksityisyydensuoja määriteltiin vuonna 1890 ilmestyneessä oikeustieteellisessä artikkelissa oikeudeksi olla yksin - "Right to be left alone". Katsottiin, että tietyissä paikoissa ja tilanteissa henkilöllä on oikeus yksityisyydensuojaan, ja mikäli tätä oikeutta rikotaan, joutuu vahingontekijä maksamaan korvauksia oikeudenloukkauksesta. Yhdysvalloissa tämä on perinteisesti kuulunut vahingonkorvausoikeuden piiriin.

Yhdysvalloissa työantajalla on laajat oikeudet valvoa, miten ja mihin sen omaisuutta käytetään. Toisaalta työntekijät eivät myös odota saavansa yksityisyydensuojaa työpaikalla vaan he mieltävät, että työantajalla on oikeus valvoa heidän tekemisiään työajalla.

Keskeinen kysymys yksityisyydensuojan määrittämisessä on henkilön oma oletus yksityisyydensuojasta eri tilanteissa. Tästä käytetään termiä "reasonable expectation to privacy".

Sääntely hajanaista

Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän rakenne eroaa selvästi suomalaisesta. Yhdysvalloissa oikeuslähteinä toimivat perustuslaki, kirjoitettu laki, hallinnolliset säädökset sekä liittovaltion ja osavaltioiden lainsäädäntöjen mukaiset oikeuskäytännöt.

Oikeuskäytännöllä on laintulkinnassa merkittävä rooli, ja voimassaolevan lain sisältö täsmentyy vasta oikeustapauksia tutkimalla.

Yleistä ja kaikenkattavaa yksityisyydensuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Säännöksiä löytyy eri oikeuslähteistä, joten oikean ja ajantasaisen tiedon löytäminen edellyttää maan oikeusjärjestelmän syvempää tuntemusta.

Eri aloille, esimerkiksi terveydenhuoltoon, on laadittu toimialakohtaisia sääntöjä. Muuten lainsäädännön sisältö vaihtelee osavaltiokohtaisesti.

Yrityksillä on Yhdysvalloissa hyvin laajalti käytössä sisäiset sähköpostin ja internetin käyttöön liittyvät ohjeet. Niissä työnantaja yleensä pidättää itselleen oikeuden seurata yrityksessä tapahtuvaa viestintää. Tämä yleensä riittää perusteeksi viestinnän seuraamiselle, eikä työntekijä voi vedota oletukseen viestinnän luottamuksellisuudesta.

Liittovaltion pykäliä vähän

Liittovaltion lainsäädäntö ei tunne käsitystä yleisestä yksityisyydensuojasta työpaikoilla, joskin liittovaltion perustuslain neljäs lisäys suojaa julkisen sektorin työntekijöitä kohtuuttomilta etsinnöiltä ja pidätyksiltä. Tämä antaa heille hieman enemmän suojaa yksityisen sektorin työntekijöihin verrattuna. Säännös ei suoranaisesti koske yksityisen sektorin työntekijöitä, koska liittovaltion perustuslaki säätelee vain julkisen vallan ja kansalaisten välistä suhdetta.

Yksi harvoista liittovaltion säädöksistä, joka suoranaisesti liittyy työntekijöiden valvontaan työpaikoilla, on The Electronic Communications Privacy Act 1986 (ECPA). Lain soveltamisalaan kuuluvat verkkosivujen selaamisesta kertyvät tiedot, sähköposti ja pikaviestintä.

ECPA ei kiellä sähköiseen viestintään liittyvän tiedon keräämistä vaan sen tarkoitus on suojata siirrettävää tietoa. Laki kuitenkin sisältää useita poikkeuksia, jotka mahdollistavat viestinnän seuraamisen ja samalla myös kaventavat lainsäädännön tarjoamaa suojaa. Yleisimmät poikkeukset koskevat työntekijän suostumusta ja tilanteita, joissa valvonta on osa tavanomaista yritystoiminnan harjoittamista.

Osavaltioiden lait vaihtelevat

Joidenkin osavaltioiden perustuslait sisältävät työntekijöiden yksityisyydensuojaan liittyviä säännöksiä. Näistä useimmat ovat nimenomaan vahingonkorvausoikeudellisia, mutta joissakin osavaltioissa on säädetty ECPAa mukaileva osavaltion sisäinen laki.

Kalifornia on ainoa osavaltio, jonka perustuslaissa määritellään työntekijän yksityisyydensuoja. Se ulottuu myös yksityisillä työnantajilla työskenteleviin.

Kalifornia on myös ainoa osavaltio, jossa yksityisyyden suojaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Osavaltioon on perustettu tietosuojasta ja tietoturvasta huolehtiva viranomainen (California Office of Information Security & Privacy Protection, OISPP)

Massachusettsin osavaltio on hiljattain hyväksynyt uuden tietoturva lainsäädännön, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa. Uutta lakia sovelletaan yhtiöihin, jotka toimivat Massachusettsissa tai tekevät yhteistyötä osavaltiossa sijaitsevan yrityksen kanssa. Näin ollen uudella lainsäädännöllä tulee olemaan myös osavaltion rajat ylittäviä vaikutuksia.

Lainsäädännön hajanaisuus tuo ongelmia tilanteissa, jossa viestintä tapahtuu kahden osavaltion välillä. Eräässä tapauksessa henkilö Kaliforniasta soitti asiakaspuhelun Georgiaan. Kalifornian lainsäädännön mukaan puheluita ei saa nauhoittaa, ellei molempien osapuolten suostumusta ole saatu. Sen sijaan Georgian lainsäädännön mukaan toisen osapuolen informointi ja suostumus riittää.

Tuomioistuin keskittyi ratkaisussaan lainvalintasäännösten tulkitsemiseen ja vastakkaisten intressien vertailuun. Asia ratkaistiin kalifornialaisen kantajan hyväksi, mutta vastaajaa ei tuomittu maksamaan korvauksia (Kearny v. Salomon Smith Barney, California Supreme Court 2006, Opinion No. S124739, Date filed: July 13, 2006).

Tulkinta tapauskohtaista

Vaikka Yhdysvalloissa yksityisyydensuojaa säännellään sekä liittovaltion lainsäädännössä että osavaltioiden omissa säännöksissä, oikeuskäytäntö kuitenkin viime kädessä määrittää säädöksen tulkinnan tapauskohtaisesti.

Oletus yksityisyydensuojasta

Tuomioistuimen mukaan työnantaja ei loukannut kantajan yksityisyyttä, vaikka se avasi kantajan henkilökohtaiseksi nimetyn sähköpostiviestikansion. Tuomioistuimen mukaan kantaja ei voinut olettaa tietojen olevan luottamuksellisia, koska viestit oli lähetetty työnantajan sähköpostista, eikä sähköpostin viestikansiota ollut suojattu erillisin salasanoin.

Thygeson v. U.S. Bancorp, 2004 WL 2066746 (D. Or. 2004)

Toisessa tapauksessa työnantaja salli yrityksen tietoverkon käytön myös henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja oli ohjeistanut työntekijöitä luomaan erilliset sähköpostiviestikansiot yksityisille ja työntehtäviin liittyville viesteille otsikoilla ”private” ja ”public”. Työnantaja oli erikseen kieltänyt työntekijöitä menemästä toisen tietokoneelle minkä lisäksi työnantaja oli kehottanut työntekijöitä suojaamaan tietokoneensa henkilökohtaisin salasanoin. Tässä tilanteessa katsottiin, että työntekijällä oli oikeus olettaa henkilökohtaisten viestien pysyvän yksityisinä.

Haynes v. Office of the Attorney General Phil Kline, 298 F.Supp. 2d 1154 (D.Kan 2003)

Työnantajan velvollisuudet

Mikäli työnantajalla on tekninen valmius ja laillinen oikeus valvoa työntekijöidensä sähköpostia ja verkkokäyttäytymistä, sillä on myös velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, kun se saa tiedon, että yhtiön työntekijä käyttää työnantajan tietoverkkoa lapsipornon katseluun.

Doe v. XYV Corp., 887 A.2d 1156 (N.J. App. 2005)

Toisessa tapauksessa FBI:n tutkijoille annettiin pääsy yrityksen tietoverkkoon liittyen tutkimuksiin lapsipornon levittämisestä. Tuomioistuin katsoi, että vaikka työntekijä oletti työkoneella tapahtuvan viestinnän olevan yksityistä, työnantaja oli varannut itselleen oikeuden antaa viranomaisille pääsyn yrityksen tietoverkkoon.  

United States v. Ziegler, 474 F.3d 1184 (9th Cir. 2007)

Puhelimen valvonta

Työnantajalla oli oikeus kuunnella työntekijän puheluita, kun työntekijän epäiltiin paljastavan luottamuksellista tietoa ulkopuolisille. Kuuntelun katsottiin kuuluvan normaaliin yritystoimintaan. Siten kuuntelu oli sallittua ilman asianomaisen henkilön suostumusta.  

Yrityksellä on lähtökohtaisesti oikeus valvoa asiakaspuheluita laadunvalvontatarkoituksessa, mutta asiasta täytyy informoida sekä työntekijöitä että asiakkaita. Mikäli työntekijä vastaanottaa henkilökohtaisen puhelun, tulee valvonta lopettaa heti, kun on selvää, että puhelu ei liity yrityksen toimintaan.

Briggs v. American Air Filter Co, Inc. 455 F.Supp. 179 (N.D. Ga. 1978), aff’d 630 F.2d 414 (5th Cir. 1978)

Terveystarkastus ja psykologiset testit

Tuomioistuimen mukaan ei riitä, että psykologiset testit ovat työantajan mukaan tarpeellisia ja hyödyllisiä sen toiminnan kannalta. Työnantajan tulee pystyä näyttämään toteen, että testit ovat välttämättömiä yrityksen toiminnan kannalta. Työturvallisuuden katsottiin täyttävän välttämättömyysvaatimuksen.  

Conroy v. New York Dept. of Correctional Services, 333 F.3d 888 (2nd Cir. 2003)

-----

[KIRJOITTAJA]

Asianajaja Eija Warma työskentelee Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä. Hän on suorittanut LL.M. tutkinnon University of Minnesota Law Schoolissa Yhdysvalloissa. Syksyn 2009 hän on työkomennuksella Smith, Gambrell & Russell LLP Atlantan toimistossa.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.