Tulostusversio

1/2010

Terveystiedot verkossa lähivuosina

Teksti: Päivi Männikkö

Terveydenhuollon kunnianhimoinen tietojärjestelmähanke myöhästyy selvästi alkuperäisestä aikataulustaan. Sähköiset potilastiedot ja reseptit saataneen kuitenkin kulkemaan verkossa tällä vuosikymmenellä.

Suomen hanke on kansainvälisesti poikkeuksellinen siinä, että se kattaa sekä koko julkisen terveydenhuollon että suuren osan yksityistä terveydenhuoltoa ja apteekit. Lukuisten tietojärjestelmien saaminen keskustelemaan keskenään on osoittautunut vielä odotettuakin työläämmäksi. Jo tietosisältöjen yhtenäistäminen on vienyt paljon aikaa.

Kun järjestelmät saadaan ymmärtämään toisiaan, käytössä ovat keskitetyt kansalliset sähköisten reseptien ja lääketietojen arkistot, sähköinen potilastiedon arkisto sekä kansalaisen omien tietojen katselupalvelu. Tähän päästään kuluvalla vuosikymmenellä.

E-reseptin käyttöönotto alkaa keväällä

Sähköisen reseptin käyttöönottojen piti alkaa Turussa ja Kotkassa jo viime vuonna, mutta apteekkien tietojärjestelmien muutokset eivät ole edenneet odotetusti.

"Lääkäri tekee lääkemääräyksen tietojärjestelmällä ja tulostaa sen potilaalle, joka vie sen apteekkiin. Apteekki kirjaa reseptin tiedot ja toimitustiedot omaan järjestelmäänsä sekä toimittaa tietoja Kelalle. Tällä hetkellä yksikään tiedonsiirto ei tapahdu sähköisesti, vaikka sekä lääkärit että apteekit käyttävät tietojärjestelmiä", toteaa kehittämispäällikkö Anne Kallio, joka koordinoi hanketta sosiaali- ja terveysministeriössä.

Kun apteekkijärjestelmät saadaan kuntoon, vuorossa ovat järjestelmäkokonaisuuden hyväksymistestaus ja tietoturvan auditointi. Sähköisen reseptin käyttöönoton arvellaan alkavan Turussa ja Kotkassa tänä keväänä.

Muutaman kuukauden jälkeen käyttöönottoja jatketaan Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä. Tämän jälkeen sähköinen resepti on tarkoitus ottaa käyttöön nopeassa tahdissa koko maassa.

Lakimuutoksia tulossa

Potilastietoarkistosta potilasta hoitava ammattilainen saa tiedot potilaan aiemmasta hoidosta hänen luvallaan.

Lain mukaan potilasasiakirjoja pitää säilyttää, kunnes henkilö on ollut kuolleena 12 vuotta. Käytännössä potilaan tietoja voidaan siis säilyttää sähköisesti jopa toistasataa vuotta. Suomi on tiettävästi ainoa maa, jossa potilastietojen pitkäaikaisarkistointi aiotaan toteuttaa keskitetysti sähköisesti.

Parhaillaan meneillään on potilastietoarkiston tekninen testaus. Ensimmäiseksi potilastietoarkistoa on tarkoitus kokeilla käytännössä Kuopion terveyskeskuksessa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaan kaikkien potilastietojen on oltava arkistossa viimeistään 1.4.2011. Tähän ei ehditä: Potilastietoarkiston käyttöönotto alkaa aikaisintaan 2012, joka tapauksessa sähköisen reseptin massalevityksen jälkeen. Lakia joudutaan muuttamaan muun muassa viivästymisen takia.

Luvanhallinta myös nettiin

Kansalaisen katselupalvelussa omia resepti- ja potilastietojaan pääsee katsomaan sitä mukaa kuin terveydenhuollon yksiköt alkavat siirtää tietoja sinne. Palveluun tulevat myös tiedot siitä, mihin yksiköihin tietoja on luovutettu. Katselupalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai kansalaisvarmenteella.

Tietojaan voivat katsoa vain täysi-ikäiset. Vanhemmat eivät pääse katsomaan lapsensa tietoja. Esimerkiksi iäkäs henkilö voi silti halutessaan luovuttaa tietojen katselumahdollisuuden lapselleen antamalla tunnukset hänen käyttöönsä.

Kuten nykyisinkin, potilas päättää, mitä tietoja hänestä luovutetaan ja mille yksiköille. Lain mukaan potilas voi antaa luvan tietojensa luovuttamiselle häntä hoitaneessa yksikössä. Menettelyä on tarkoitus helpottaa siten, että potilas voi antaa luvan asuinkunnassaan riippumatta siitä, minkä yksikön tiedoista on kyse. Lainmuutos on tarkoitus tehdä tänä keväänä.

Pykäliä muutetaan myös, jotta potilas voisi tulevaisuudessa antaa luvan tietojen luovutukseen myös sähköisesti. Katselupalvelun luvanhallinta on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti potilasarkiston käyttöönoton kanssa.

Myöhemmin katselupalvelussa voi ehkä tehdä myös hoitotahdon tai elinluovutustestamentin.

Suomessa lupa etukäteen

Suomen hanke on muita maita kunnianhimoisempi myös tietojen luovuttamisen hallinnassa.

”Suostumuksenhallinnassa on otettu laajasti huomioon yksityisyydensuoja ja potilaan tarpeet. Kaikissa maissa niihin ei ole suhtauduttu yhtä pedanttisesti”, erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen luonnehtii.

”Suomessa ajatellaan voimakkaasti, että suostumus tietojen luovuttamiseen on oltava etukäteen.”

Esimerkiksi Virossa lähtökohtana on pikemminkin, että potilaan tietoja saa käyttää, ja halutessaan hän voi kieltää sen katselupalvelussa. Siellä hän näkee myös lokitiedot tietoja katsoneen henkilön tarkkuudella.

”Kummassakin maassa potilas voi estää tietojen luovuttamisen. Ero on siinä, missä vaiheessa hän toimii aktiivisesti”, Virtanen tiivistää.

Lue myös

Terveystietojärjestelmä viivästyy »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.