Tulostusversio

1/2010

Sähköiset palvelut: Kenellä on kuvasi?

Teksti: Päivi Männikkö

Nuoria ei juuri mietitytä kuvien julkaisu netissä, mutta hetken mielijohteella voi olla harmillisen pitkät jäljet. Kuva voi kummitella netissä loputtomiin eikä kuvatulla henkilöllä ole juuri muuta mahdollisuutta kuin pyytää palveluntarjoajaa poistamaan se palvelusta.

13-vuotiaat tytöt julkaisivat itsestään vähäpukeisen kuvan yhteisöpalvelu IRC-Galleriassa mutta poistivat sen melkein heti. Joku ehti kuitenkin kopioida kuvan ja julkaista sen toisella sivustolla, jossa se sai tuhansia katsojia ja joitakin halventavia kommentteja. Viikkojen jälkeen toisen sivuston ylläpitäjiin saatiin lopulta yhteys ja kuva poistetuksi. Kuva voi silt jatkaa kulkuaan netissä, koska se on voitu kopioida edelleen muille sivustoille.

Helsingin Sanomien (9.2.2010) uutisoima tapaus ei enää ole millään muotoa tavaton. Suomalaisen IRC-Gallerian mukaan kuvien luvatonta käyttöä ilmenee palvelussa viikoittain. Kyse voi olla tekijänoikeuksilla suojatun kuvan luvattomasta käytöstä mutta myös toisen käyttäjän kuvan luvattomasta kopioinnista.

Vastaavia nuorten suosimia yhteisö- ja kuvapalveluja on lukuisia muitakin, meillä ja muualla.

Omakuva kuuluu asiaan

Netissä julkaistaan kuvia niin paljon, että kohta niiden joutuminen harhateille ei ehkä edes ylitä uutiskynnystä.

Etenkin lapsilla ja nuorilla kuvien katselu kuuluu netinkäyttöön. Kansallisen Tietoturvapäivähankkeen teettämän kyselyn perusteella 91 prosenttia 9-15-vuotiaista etsii ja katselee kuvia netissä ainakin silloin tällöin. Kuvat netissä -kyselyyn osallistui 166 lasta ja nuorta, jotka valittiin väestöä edustavalla otannalla.

Toisaalta omakuvien julkaisuun suhtaudutaan varauksellisemmin. Vastanneista lapsista ja nuorista peräti 60 prosenttia väitti, ettei koskaan ole jakanut itsestään kuvia tutuille netissä.

"Määrä on yllättävän suuri: ovatkohan vastaajat mieltäneet esimerkiksi profiilikuvan julkaisemisen IRC-Galleriassa kuvan jakamiseksi", kyselyn toteuttaneen InterQuest Oy:n tutkimustiimin vetäjä Lotta Nivari pohtii.

IRC-Gallerian ja Facebookin tyyppisissä yhteisöpalveluissa jonkinlaisen omakuvan julkaisu on vähintäänkin tarpeellista, jos ei pakollista: Muuten vesittyy niiden perusidea, yhteydenpito tutuiksi tunnistettavien henkilöjen kanssa.

Tulokseen onkin saattanut vaikuttaa vastaajien alhainen keski-ikä: nuorimmat vastaajat olivat 9-vuotiaita. Yli 12-vuotiaat vastaajat käyttävät nuorempia huomattavasti enemmän netin yhteisöpalveluja ja myös jakavat kuviaan paljon yleisemmin.

Ylilyöntejä vähän

Nuoret julkaisevat miltei yhtä yleisesti kuvia toisistaan kuin itsestään. Kyselyn perusteella ilman lupaa toisen kuvia ladataan nettiin kuitenkin melko harvoin. Hiukan yleisempää tosin oli, että vastaajan kaverit tai tutut olivat laittaneet hänestä kuvamateriaalia nettiin luvatta.

"Suurimmaksi osaksi nettikuvien jakaminen tuntuu olevan ihan hyväntahtoista puuhaa, jota tehdään yhteisymmärryksessä", Nivari sanoo.

Kuvien luvattoman julkaisemisen seurauksista pitäisi kuitenkin valistaa nuoria nykyistä enemmän, Nivari toteaa: Joka kymmenes itsestään kuvia nettiin ladanneista on joskus katunut julkaisemaansa kuvaa, ja joka 20. nuori on joutunut ikävän kommentoinnin kohteeksi kuvansa takia.

Riskit melko hyvin tiedossa

Nykyiset lapset ja nuoret, jotka ovat jo pikkulapsina tutustuneet internetiin, tiedostavat netin vaaratekijät melko hyvin. Kuvat netissä -kyselyn tuloksissa tämä näkyy siten, että kuviaan jakaneista 42 prosenttia on rajannut kuvien katseluoikeuksia.

Kuvia jakaneista melkein puolella kuvat ja videot ovat tosin netissä kaikkien saatavilla. Palveluissa on kuitenkin eroja, Lotta Nivari muistuttaa:

”Kyselyssä ei selvitetty, missä palveluissa kuvia on julkaistu. Esimerkiksi YouTubessa katseluoikeuksia ei voi rajata, kun taas IRC-Galleriassa ja Facebookissa tavallisesti muut kuin profiilikuva asetetaan näkymään vain kavereille.”

Riskien tiedostamisesta kertoo sekin, että nuoret eivät suin päin ryhdy kertomaan itsestään netissä, kertoo Tietoturvapäivähankkeen projektikoordinaattori Heli Alanko:

”Tutkimusten perusteella nuoret katsovat ensin, millaisesta yhteisöstä on kyse ja alkavat vasta sitten toimia siellä aktiivisesti. Kuviakaan ei aleta jakaa heti vaan ensin seurataan, mitä muut käyttäjät siellä tekevät.”

Tietoturvapäivähanke kannustaa vanhempia olemaan kiinnostuneita lastensa netin käytöstä. Kuvien ja muiden henkilökohtaisten tietojen julkaisemisesta ja netin käytöstä yleensä on hyvä tehdä selvät pelisäännöt.

Palveluista turvallisempia

Tehokkaimmin ylilyönteihin voi puuttua yhteisöpalvelun ylläpitäjä, joka ainoana voi poistaa ei-toivotun kuvamateriaalin palvelimelta.

Yhteisöpalvelujen tarjoajien tietoisuutta on herätelty EU:ssa. Viime vuonna 20 yhteisöpalvelun tarjoajaa allekirjoitti komission käytännesäännöt, joissa ne sitoutuvat kohentamaan erityisesti alaikäisten käyttäjien yksityisyydensuojaa.

Sääntöihin ovat sitoutuneet muiden muassa Facebook, YouTube, Flickr ja MySpace. Suomesta mukana on Habbo Hotelia ja IRC-Galleriaa ylläpitävä Sulake.

Jokainen palveluntarjoaja laati sääntöjen pohjalta omat tavoitteensa. Niiden noudattamista testattiin viime syksynä. Testaajat rekisteröityivät palveluihin 11- ja 15-vuotiaina ja selvittivät muun muassa, oliko yksittäisen alaikäisen profiiliin helppo päästä, pystyikö käyttäjä poistamaan profiilistaan viestejä tai kuvia, ja kenelle profiilin henkilötiedot näkyivät.

Komission seurantaraportin mukaan sääntöihin sitoutuneet palveluntarjoajat ovat lisänneet turvallisuusvinkkejä, ja osa on laatinut ne mahdollisimman helppotajuisiksi. Lisäksi useimmissa palveluissa käyttäjät voivat valita, näkyvätkö sisällöt vain ystäville vai kaikille.

Komissio vaatii palveluntarjoajilta kuitenkin vielä tiukempia toimia: Alaikäisten profiilit on asetettava oletusarvoisesti piiloon hakukoneilta ja yksityisiksi, ja väärinkäytösilmoituksiin on vastattava nykyistä ripeämmin. 

Lue myös

Sähköiset palvelut: Ei kuvaa nettiin ilman lupaa »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.