Tulostusversio

3/2010

Pääkirjoitus 3/2010

Teksti: Reijo Aarnio

Yhdysvaltalaisella law.com-verkkosivustolla julkaistiin artikkeli yhdestätoista syystä, joiden takia tietosuoja parantaa yritysten tuloksia. Mottona oli: "good privacy is good business". Uutisoitiin myös, että isot amerikkalaiset yritykset haluaisivat muutoksia EU:n tietosuojalakeihin. Vielä silmiini sattui mainos kirjasta, jossa valotetaan sosiaalisen median oikeudellisia kysymyksiä. Mikä näitä kolmea yhdistää?

Komission varapuheenjohtaja Viviane Reding on ryhtynyt voimakkain ottein uudistamaan yleistä henkilötietodirektiiviä. Aikataulukin on tiukka, sillä ensimmäinen komission tiedonanto tullaan antamaan jo tänä vuonna ja varsinainen ehdotus ensi vuoden kesällä.

Saattaa tuntua hämmästyttävältä, että vuonna 1995 annetulla henkilötietodirektiivillä on pärjätty näinkin pitkään, vaikka sitä ei alun alkaen suunniteltu internet-aikakauden tarpeisiin, kuten EY-tuomioistuimen legendaarisesta Bodil Lindqvist -ratkaisusta ilmenee. Vuonna 2003 annettu ratkaisu oli ensimmäinen, jossa EY-tuomioistuin määritteli henkilötietodirektiivin soveltamisalaa internetissä.

Samalla on pantava merkille, että sähköisen viestinnän tietosuojasta on jo kolmas direktiivi menossa, ja siinä ohessa on annettu muitakin säädöksiä. Toisaalta on huomattava, että henkilötietodirektiivistä ilmenevät perusperiaatteet ovat vahvasti betonoituja muun muassa kestäviin perus- ja ihmisoikeuksiin.

Tietosuojasääntelyä pitää kuitenkin nyt käydä muuttamaan, koska EU:n rakenteet muuttuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen sitä, että tietosuojaperiaatteet tulevat koskemaan kaikkea henkilötietojen käsittelyä - myös poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa eli entisen kolmannen pilarin asioita. "Privacy by design" -periaatteen avulla halutaan varmistua siitä, että tietosuoja osattaisiin sisällyttää alusta alkaen kaikkiin uusiin henkilötietojen käsittelyä koskeviin hankkeisiin.

Uusi teknologia - olipa se sitten jokapaikan tietotekniikkaa tai pilvilaskentaa - edellyttää myös viranomaisten reagointia. Lisäksi komission näkemyksen mukaan tietosuojan lainvalvontajärjestelmää tulee vahvistaa. Tämä vaatimus liittyy välittömästi tietosuojaviranomaisten itsenäisyyden korostamiseen ja resursseista huolehtimiseen.

Muutospaineita aiheuttaa myös havainto, jonka mukaan henkilötietodirektiiviin perustuva kansallisten sääntöjen yhdenmukaistaminen ei ole mennyt ihan nappiin. Henkilöiden oikeuksia halutaan myös parantaa erityisen tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvoitteen avulla.

Lainsäädäntökehikko siis muuttuu, mutta se on varmaa, että tietosuoja on tullut jäädäkseen!

-----

[KIRJOITTAJA]

Reijo Aarnio on tietosuojavaltuutettu.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.