Tulostusversio

2/2010

Lyhyesti tietosuojasta 2/2010

Korvauksia sananvapauden loukkaamisesta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mukaan Suomen valtion tulee maksaa korvauksia useille suomalaisille lehtiyhtiölle ja toimittajille sanavapauden loukkaamisesta. EIT:n määräämät korvaussummat olivat yhteensä 130 000 euroa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut koskivat Seuran, Nykypostin, 7 päivää -lehden, Iltalehden ja Hymyn uutisointia perheriidasta, johon osallistuivat muun muassa silloinen valtakunnansovittelija ja hänen naisystävänsä. Kahakan seurauksena valtakunnansovittelija tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja naisystävä sakkoihin. Myöhemmin sovittelija erotettiin virastaan.

Lehtien uutisissa julkaistiin naisystävän nimi ja kuva sekä muun muassa työpaikka ja perhesuhteet. Suomessa hovioikeus tuomitsi lehtiyhtiöt ja toimittajat maksamaan naisystävälle vahingonkorvauksia yksityiselämän loukkaamisesta. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, ettei hovioikeus ollut löytänyt oikeaa tasapainoa sananvapaudesta ja yksityiselämän suojasta johtuvien vaatimusten välille.

EIT katsoi, että naisystävän henkilöllisyyden paljastamiselle oli yleinen intressi ottaen huomioon valtakunnansovittelijan käytöksen ja jatkamisen virassaan. Naisystävä oli astunut julkisuuteen seurustelemalla tunnetun julkisen toimijan kanssa ja osallistumalla kotirauhan piirin ulkopuolella tapahtuneeseen kahakkaan.

Naisystävän henkilöllisyys oli paljastettu jo aiemmassa uutisoinnissa, ja tv-yhtiö oli tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia hänen nimensä julkistamisesta. EIT:n mukaan yksityiselämän loukkauksen toistuminen lehtijutuissa ei välttämättä aiheuttanut yhtä paljon vahinkoa ja kärsimystä.

Lehtiyhtiöt ja toimittajat olivat vedonneet myös yksityiselämän käsitteen epäselvyyteen. EIT:n mukaan säännös esitöineen oli riittävän selvä. Ammattitoimittajien piti myös tietää, että henkilöllisyyden julkistaminen edellyttää aina harkintaa ja saattaa johtaa yksityiselämän loukkaamiseen, vaikka kyse olisi sinänsä julkisesta tiedosta. 

EIT:n päätökset olivat yksimielisiä lukuun ottamatta 7 päivää -lehden tapausta, jossa yksi seitsemästä tuomarista olisi hylännyt kanteen.

---

Putkaan viedystä tietoja lehteen ja nettiin

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut Ahvenanmaan maakuntahallitukselle ja sen poliisiyksikön päällikölle huomautuksen salassa pidettävien terveys- ja poliisitietojen julkistamisesta.

Maakuntahallituksen poliisiyksikön päällikkö antoi Ålandstidningen-lehdelle tietoja säilöön otetusta ja hänen terveydentilastaan. Niiden pohjalta lehti julkaisi jutun, jossa referoitiin yksityiskohtaisesti poliisin kiinniottopöytäkirjan ja maakuntahallituksen sisäisen selvityksen sisältöä. Lisäksi yksikön päällikkö kommentoi tapahtumia.

Myös maakuntahallitus julkisti arkaluonteisia tietoja julkaisemalla verkkosivuillaan säilöönotosta tehdyn sisäisen selvityksen liitteineen.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan maakuntahallitus ja poliisiyksikön päällikkö olivat menettelyllään rikkoneet Ahvenanmaan julkisuus- ja henkilötietolakeja. Maakuntahallituksen toiminta oli myös hyvän rekisteröintitavan vastaista ja loukkasi henkilön yksityisyyttä.

---

Virheellistä tietoa oppilaskoneiden valvonnasta

Erään suomalaiskaupungin koulussa haluttiin tehostaa oppilaille tarkoitettujen tieokoneiden valvontaa. Työasemissa ilmoitettiin, että ylläpito voi seurata näytön kuvaa reaaliajassa. Tosiasiassa koneisiin pystyttiin kuitenkin ottamaan etäyhteys vain tukitilanteissa eikä sitäkään käyttäjän tietämättä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan mukaan menettely ei sinänsä tosiasiallisesti loukannut oppilaiden sähköisen viestinnän luottamuksellisuutta. Perusoikeuksien ja tietosuojan kannalta olisi silti ollut perusteltua tiedottaa oppilaille tietokoneiden käytön teknisistä rajoituksista sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Kyseenalainen viesti korvattiin sittemmin todellisuutta vastaavalla ilmoituksella.

---

Voudin viestit väärälle henkilölle

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi huomautuksen ulosottovirastolle, joka oli lähettänyt sähköpostilla tietoja velallisen tilanteesta väärälle henkilölle.

Velallisen vaimo oli tämän luvalla pyytänyt kihlakunnanulosottomiestä lähettämään sähköpostilla listan ulosotossa olevista asioista. Viesti meni väärälle henkilölle, koska sähköpostiosoitteen verkkotunnus oli kirjoitettu väärin.

Viestin saanut oli julkaissut velkalistan netissä poistaen muiden muassa sukunimet, henkilötunnuksen ja katuosoitteen. Julkaisusta kuultuaan ulosottoviraston toimistopäällikkö lähetti asiasta velalliselle viestin - jälleen samaan, väärään osoitteeseen.

Velkaluettelon sisältänyttä viestiä ei ollut suojattu vaikka ohjeiden mukaan olisi pitänyt. Oikeusasiamiehen mukaan virheellistä menettelyä ei lieventänyt se, että suojattunakin viesti olisi päätynyt väärälle henkilölle väärän osoitteen takia. Tulkinnanvaraista sen sijaan oli, olivatko velkalistan julkaisemisesta kertoneen viestin tiedot salassa pidettäviä.

Viestintäviraston lausunnon mukaan viestit vahingossa saanut rikkoi sähköisen viestinnän tietosuojalakia julkaisemalla luottamuksellisen viestin, jota ei ollut tarkoitettu hänelle.

 

Lue myös

Lyhyesti: Teletunnistedirektiivi syyniin EU:ssa »
Lyhyesti: Telepakkokeinoja valvotaan paremmin »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.