Tulostusversio

3/2010

Pilvipalvelut: Kuka tarvitsee pilvilaskentaa?

Teksti: Juha Haataja

Pilvipalvelujen tehokas hyödyntäminen on haastavaa, eikä ole selvää, millä alueilla pilvilaskenta on loppujen lopuksi hyödyllisin.

Kun yksittäisiä tietokoneita ruvettiin kytkemään yhdeksi saman organisaation sisällä, alettiin puhua metakoneesta. Kun eri organisaatioiden hallinnoimia järjestelmiä ruvettiin käyttämään yhteisenä resurssina, syntyi hilaverkon eli gridin käsite. Pilvimaailmassa grid on tuotteistettu siten, että se on helppo ottaa käyttöön ja sen hyödyntämisestä voidaan sopia ja laskuttaa.

Pilvilaskenta edellyttää, että sovelluksista kehitetään siirrettävämpiä kuin ne nykyisin ovat. Tämä on monesti suuri haaste, sillä perinteiset sovellukset ovat riippuvaisia teknologioista, jotka eivät välttämättä istu hyvin pilven ajattelumalliin. Esimerkiksi käyttäjien ja datan hallinnointi voidaan joutua miettimään kokonaan uudelta pohjalta.

Pilvilaskenta auttaa saavuttamaan merkittäviä etuja sekä palvelujen joustavuudessa että tehokkuudessa. Toisaalta joissakin sovelluksissa puhdasoppinen pilvilaskennan hyödyntäminen ei välttämättä edes kannata. Näin on esimerkiksi silloin, kun kyseessä on vaatimuksiltaan hyvin raskas erityissovellus, jolla on pieni käyttäjäkunta.

Laskennallisen tieteen apuna

Pilvilaskenta-termin loppuosa "laskenta" ei välttämättä istu hyvin esimerkiksi talous- tai opintohallinnon kaltaisiin sovelluksiin. Seuraavassa käsittelen kuitenkin sellaista aluetta, jossa pilvilaskenta on tärkeässä roolissa, nimittäin laskennallisen tieteen sovelluksia.

Laskennallisessa tieteessä käytetään matemaattisia malleja vaativien ja monitieteisten ongelmien ratkaisemiseen tietokoneella. Laskennallinen tiede on viime vuosikymmeninä tehnyt mahdolliseksi simuloida maailmaa äärimmäisen yksityiskohtaisella tasolla.

Olkoon tuotannonala mikä tahansa, teollisuus hyödyntää laskennallista tiedettä suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Laskennallinen tiede ei ole enää myöskään pelkästään tutkijoiden asia. Julkisuudessa on taitettu peistä ilmastomallien oikeellisuudesta, mikä on yksi esimerkki alueen popularisoitumisesta.

Sovelluksia syöpätutkimuksesta arkeologiaan

Laskennallinen tiede on lyönyt läpi kaikilla tieteellisen tutkimuksen aloilla. Ilman sitä ei tutkimusta juuri voi enää tehdä.

Biolääketieteessä hyödynnetään laskennallista tutkimusta monella tavalla. Esimerkiksi syövän hoitamiseen pyritään löytämään uusia keinoja tiedon louhinnalla eli olennaisen tiedon etsimisellä suurista tietomassoista.

Muutaman vuoden - tai ehkä vuosikymmenen - päässä häämöttää ennustava lääketiede. Silloin jokaiselle meistä voidaan ennakoivasti suunnitella toimenpiteitä, joilla terveyttä ja hyvinvointia edistetään.

Laskennallista tutkimusmenetelmää hyödynnetään yhä enemmän humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä, esimerkiksi analysoimalla tietokoneilla tekstin sisältöä. Arkeologiassa voidaan paikkatietoon perustuen tehdä laskennallisia simulaatioita ihmisten pitkän aikavälin käyttäytymisestä käyttämällä lähtötietoina monista eri lähteistä peräisin olevia aineistoja. Ihmisten välistä vuorovaikutusta tutkitaan laskennallisin menetelmin esimerkiksi kännyköiden ja verkostoitumispalvelujen käyttäjien yhteydessä.

Joustavaa ja tehokasta

Laskennallisen tieteen tutkimuskohteita on valtavasti, ja ne poikkeavat suuresti toisistaan, joten tietotekniseltä ympäristöltä vaaditaan joustavuutta. Toisaalta ratkaisujen täytyy olla tehokkaita, koska sovelluksissa käytettävissä oleva laskentateho, tiedonsiirtonopeus ja tallennuskapasiteetti ovat merkittäviä kilpailutekijöitä kansainvälisessä tutkimuksessa.

Laskennallisen tieteen sovelluksissa tarvitaan suurta − joskus maailman suurinta − laskentakapasiteettia sekä valtavien tietomäärien hallinnointia tietotekniikan avulla. Sovelluksia kehitetään eteenpäin usein hyvin nopeassa syklissä. Toisaalta tutkimusaiheen parissa voidaan viettää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Siksi tietoteknisen ympäristön elinkaaren hallinnalle asetetaan suuria vaatimuksia.

Tietomäärän kasvu vaatii koordinointia

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nopeuttaminen on elinehto Suomelle. Meillä on tähän mahdollisuus laskennallisen tieteen ja suuria tietomääriä käsittelevän dataintensiivisen tutkimuksen avulla.

Tietotekniikan keskeisen roolin vahvistuminen entisestään tuo suuria haasteita infrastruktuurin toteuttajille. Miten vastaamme datan räjähdysmäisen kasvun mukanaan tuomaan haasteeseen? Miten teemme mahdolliseksi yhdistellä eri tutkimusalueilta peräisin olevia aineistoja uuden ymmärryksen luomiseksi?

Tietotekniikan mahdollistama uudenlainen aineistojen yhteiskäyttö edellyttää aineistojen keräämisen ja digitoinnin koordinointia sekä hyviä tietoliikenneyhteyksiä ja yhteisiä palveluja.

Pilvilaskenta tarjoaa hyödyllisen ajatusmallin, joka vie tietoteknistä kehittämistä oikeaan suuntaan. Mutta helppoa muutos ei ole: Miten ratkaistaan käyttäjien tunnistaminen? Miten datan hallinnointi hoidetaan luotettavasti? Miten tehdään mahdolliseksi tutkijoille yhdistellä eri tutkimusalueiden malleja, simulaatio-ohjelmistoja ja data-aineistoja ja tehdä laskennallisen tieteen vaatimaa kansainvälistä yhteistyötä verkossa?

Kohti uuden polven superlaskentaa

Suomessa tieteen tietotekniikan keskukselle CSC:lle on annettu valtuudet lähteä kehittämään seuraavan sukupolven superlaskenta- ja datankäsittely-ympäristöä vuosina 2012−2014. Tavoitteena on maailman tehokkain tietotekniikkaympäristö tutkimuksen ja julkishallinnon tarpeisiin.

Näillä näkymin Suomessa on vuonna 2015 suorituskyvyltään ja luotettavuudeltaan maailman kärkeen kuuluva laiteinfrastruktuuri.

Samassa ympäristössä on tarjolla massiivista superkone- ja klusterikapasiteettia, luotettavaa ja tehokasta datan tallennuskapasiteettia sekä sovelluksia, jotka mahdollistavat uuden tiedon tehokkaan tuottamisen.

Yhteiskäyttöisyyden ansiosta suomalaisilla tutkijoilla ja opiskelijoilla on käytössä maailmanluokan ympäristö, joka tekee laajamittaisen yhteistyön ja tutkimustiedon jakamisen mahdolliseksi.

Haasteet ovat myös mittavia, kuten järjestelmien elinkaareen ja tietoturvaan liittyvien kysymysten ratkaiseminen. Mutta mitäpä tietotekniikka olisi ilman haasteiden ratkaisemista?

---

[KIRJOITTAJA]

Juha Haataja työskentelee liiketoiminta-alueen johtajana tieteen tietotekniikan keskuksessa CSC:ssä.

Lue myös

Pilvipalvelut: Kauas tiedot karkaavat? »
Pilvipalvelut: Sopimalla saat turvallisemman »
Pilvipalvelut: Suojakerrokset ohenevat »
Pilvipalvelut: Potilastiedot turvassa pilvessä? »
Pilvipalvelut: Supermatrix on paikallista palvelua »
Pilvipalvelut: Hanke vie palvelut pilveen »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.