Tulostusversio

4/2010

Pääkirjoitus 4/2010

Teksti: Anna Lauttamus-Kauppila

Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt herätti loppukesästä huomiota haastattelullaan Wall Street Journalissa. Siinä hän ennusti, että tulevaisuudessa nuoret saavat aikuisuuden kynnyksellä automaattisesti oikeuden muuttaa nimeään, jotta omat ja kaverien tallentamat nettihölmöilyt eivät haittaisi heidän elämäänsä jatkossa.

Koko alkuperäisen jutun lukeneena uskon, että Schmidt tarkoitti heittonsa vakavaksi varoitukseksi. Hän totesi myös, että koko yhteiskunnan tulisi ymmärtää, "mitä tarkoittaa, kun kaikki [tieto] on kaikkien saatavilla, tiedossa ja tallennettavissa koko ajan."

Schmidtin toive yhteiskunnallisesta keskustelusta jäi muussa mediassa lähes huomiotta. Sen sijaan nimenvaihtoennustus levisi kulovalkean tavoin - ja tulkittiin joissakin viestimissä jopa vihjeeksi sopivasta takaportista: Sekoile vain, nimenvaihdolla kaikki hoituu. Kuten tämän lehden identiteettiteeman jutuista voimme lukea, on oman henkilöllisyyden muuttaminen tai muuttuminen kuitenkin henkisesti hyvin raskas kokemus. Uutta identiteettiä, edes nimeä, ei hankita siis noin vain ja päivän hintaan. Ennemmin kannattaa toimia pelisäännöt tuntien.

Kyselin 24- ja 18-vuotiailta tutuilta nuorilta ihmisiltä, miettivätkö he netissä itsestään antamaansa kuvaa ja ovatko he vertailleet identiteettiään verkossa ja tosielämässä.

Hyvin aktiivisesti Facebookia käyttävä nuori nainen totesi kertovansa netissä vain asioita, jotka hän voisi kertoa missä muualla hyvänsä. Hänen nettikaverinaan voin todeta väitteen pitävän paikkansa: mukavaa jutustelua ja huomioita arkisista asioista. Hänen ystävänsä tuntuvat vastailevan samalla lailla. Toisenlaisiakin kavereita kuulemma on.

Nuori mies taas totesi miettivänsä, missä nettiympäristössä hän kulloinkin on, ja toimii sen mukaan. Harrastusyhteisöissä keskustellaan siis eri nimimerkillä ja eri tyylillä kuin Facebookissa tai yleisemmillä keskustelupalstoilla.

Tällaisen kukkahattutädin mielestä kummankin vastaukset olivat aika lohduttavia.

Ei tietenkään ole mikään uutinen, että sosiaalinen media on entisestään lisännyt fiksun nettikäyttäytymisen haasteita. "Tuttujen" piiri saattaa houkuttaa paljastamaan henkilökohtaisia tietoja, inspiroida ilmaisemaan harkitsemattomia mielipiteitä tai liittymään epämääräisiin, jopa epätoivottaviin yhteisöihin. Meillä aikuisilla tuntuu olevan aivan yhtä suuri riski hölmöillä kuin nuorilla - itsekin huomasin nettiystävän suosituksesta peukuttavani nokkasiilien tykkääjäryhmää, vaikka en mitään moisesta porukasta tiedäkään. Tosin ei kai tuo niin vaarallista ollut.

Tietoturvapäivää ja -viikkoa vietetään helmikuun 2011 alussa jo kahdeksatta kertaa. Kauden teema onkin osuvasti "Oma identiteetti kullan kallis". Tulevan tietoturvaviikon puhujiin kuuluva tietokirjailija Petteri Järvinen mainitsi taannoisessa esitelmässään, että kun kaikki tietyn sukupolven edustajat ovat mokanneet ja sekoilleet julkisesti netissä, niin mikäs ongelma se sitten enää kenellekään on.

Vastuuntuntoista nettikäytöstä kuitenkin toivoen: ajattele ennen kuin >klik<!

P.S. Tietoturvapäivällä on myös oma Facebook-sivu. Paina siis tykkää-nappia osoitteessa www.facebook.com/tietoturvapaiva − jos uskallat.

---

[KIRJOITTAJA]

Anna Lauttamus-Kauppila on Tietosuojan päätoimittaja.

Lue myös

Tietoturva: Netin riskit eivät hetkauta »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.