Tulostusversio

1/2011

Älykäs koti: Älyä sähköverkkoihin

Teksti: Marjo Rautvuori

Tulevaisuudessa sähköauton lataus, lämmitys- ja kylmälaitteet ja muut kodinkoneet ottavat käyntinsä ajoituksessa huomioon sähkön hinnanvaihtelut ja kulutuspiikit. Näin ainakin, mikäli visiot älykkäistä sähköverkoista toteutuvat.

Älykkäissä sähköverkoissa automaatio-, tieto- ja viestintäteknologiat yhdistetään jakeluverkkoon. Niitä perustellaan ilmastonmuutoksella, energiatehokkuuden lisäämisellä ja sähkön toimitusvarmuuden parantamisella.

"Älykkyyden ansiosta samat tarpeet voidaan hoitaa pienemmillä laiteinvestoinneilla ja käyttökustannuksilla, eikä EU:n ympäristötavoitteita ja hajautetun tuotannon tavoitteita ole ainakaan järkevin kustannuksin mahdollista saavuttaa muuten", toteaa VTT:n erikoistutkija Pekka Koponen.

"Suuri hajautetun ja uusiutuvan tuotannon sekä myös isojen perusvoimalaitosten liittäminen verkkoon onnistuu halvemmalla, jos verkon älykkyyttä lisätään. Näin saadaan kalliiden verkon vahvistusten ja voimalaitosreservien tarve pysymään siedettävänä."

Mittareista ekosähkön myyntiin

Älykkäässä sähköverkossa sähkö ja tieto verkon tilanteesta kulkee jakelijalta kuluttajalle ja toisin päin. Kaksisuuntaisuuden ansiosta kuluttajan rooli kasvaa: Hän voi tuottaa oman sähkönsä, myydä ylijäämän verkkoon ja varastoida sitä sähköautonsa akkuun.

Joitakin sähköautoja on jo markkinoilla, ja niiden odotetaan yleistyvän. Aikaa tähän kuitenkin vielä kuluu. Sen sijaan jo nyt sähköyhtiöt vaihtavat kotitalouksien mittareita uusiin, etäluettaviin malleihin, jotka lähettävät päivittäin sähkön myyjille, sähköverkkoyhtiöille ja kuluttajille tietoa verkon tilasta ja sähkönkulutuksesta. Näin kuluttaja voi säädellä sähkönkulutustaan paremmin huomioimalla kulutuspiikit ja hinnan vaihtelut.

Siirtyminen etäluettaviin mittareihin ei Pekka Koposen mukaan sinällään tee sähköverkosta älykästä. Järkevästi toteutettuna se kuitenkin luo edellytyksiä älykkäille verkoille yhdessä sähköverkoston omien mittausten ja automaation kehityksen kanssa. Näitä muita askelia älykkäiden sähköverkkojen suuntaan on jo otettu:

"Suomessa erityisesti eräät maaseudun jakeluverkkoyhtiöt ovat maailmanlaajuisestikin kärkipäässä älykkyyden hyödyntämisessä pienjänniteverkkojensa hallinnassa. Helsingissä Jätkäsaaren ja Kalasataman uusille asuinalueille suunnitellaan ratkaisuja, jotka vievät kaupunkiverkoissa asiaa huomattavasti eteenpäin", Koponen kertoo.

Myös VTT:n älykkäiden energiaverkkojen innovaatio-ohjelman vetäjä Tapio Rauma näkee tulevaisuuden kehityssuuntina sähköautojen lisääntyvän määrän ja hajautetun sähköntuotannon lisääntymisen.

"Mahdollisesti kuluttajakin voi joskus myydä vaikkapa tuulimyllyllä tuottamaansa sähköä toisille kuluttajille. Toteutuessaan tämä on todella merkittävä asia."

Toistaiseksi Suomessa on asetettu selvä aikataulu vain mittareille ja niiden tuntimittauksiin perustuvalle taselaskennalle: Tavoitteena on, että 80 prosenttia kotitalouksista on automaattisen mittarinluennan piirissä vuoden 2013 lopulla.

Kaksisuuntaisuus lisää riskejä

Koska älykkäiden sähköverkkojen edellyttämä tietoliikenne rakennetaan pitkälti internet-standardien pohjalle, ratkaisuissa ja datayhteyksissä voivat nousta riesaksi nettimaailmasta tutut tietoturvauhat.

Lisäksi älykkäiden sähköverkkojen lähtökohtana ja perustana ovat olemassa olevat sähköverkon automaatio- ja tietojärjestelmät. Niiden elinkaari on varsin pitkä, joten uutta ja vanhaa on väistämättä sekaisin. Pekka Koponen muistuttaa, että tietoturvaohjelman tai -päivityksen aiheuttama sähkökatko ei ole hyväksyttävissä.

”Tietoliikenneverkoissa tiedonsiirtolinkkien kaksisuuntaisuus tuo hyötyjen lisäksi myös monimutkaisuutta järjestelmiin, uusia rajapintoja asiattomienkin yhteyksien ottoon sekä liityntöjen lisääntynyttä vika- ja haavoittuvuusmäärää. Niitä voidaan hyödyntää tietomurroissa”, toteaa erikoistutkija Pasi Ahonen VTT:ltä.

”Toimeksiantajina voivat olla muun muassa kilpailija, vihamielinen valtio tai terroristit. Motiiveina ovat esimerkiksi raha, politiikka, tiedustelu tai teollisuusvakoilu.”

Internetistä tuttua on myös se, että ohjelmistojen laadunvarmistus jää usein puutteelliseksi. Myös henkilöstön tietoturvatietoisuudessa ja poikkeustilanteiden harjoittelussa on yleensä parannettavaa.

Huomio rajapintoihin

Pasi Ahosen mielestä ehkä kaikkein riskialttiimpia ovat miehittämättömät pisteet ja muutenkin laitteet, joiden kautta voi löytyä pääsy järjestelmiin.

”Hallinnan parantamista kannattaa laajentaa myös koteihin, eli sinne, missä tietoturva ja muu verkon ylläpito on tyypillisesti puutteellista.”

Huomiota pitää kiinnittää järjestelmän kokonaistoiminnan kannalta kriittisimpiin osiin. Niitä ovat Ahosen mukaan muiden muassa erilaiset tietoliikenteen yhdyskäytävät, palvelimet ja datakeskukset, sillä ne sijaitsevat eri toimijoiden kriittisten verkkojärjestelmien yhteydessä.

Pekka Koposen mielestä koti- ja rakennusautomaation tietoturvallisuus on nykyisin yleisesti niin heikkoa, että turvallinen liittyminen niihin lienee yksi älykkäiden sähköverkkojen toteuttamisen keskeisistä haasteista.

Riippumattomuus lisää turvaa

Monet tietoturvaongelmat ovat asiantuntijoiden tiedossa, mutta tietoturvakäytännöt yrityksissä vaativat usein vielä paljon kehittämistä.

”Tietoliikennestandardeja on satoja, ja jo mittarit ovat hyvin erilaisia. Pisimmällä viranomaistyö tietoturvariskien hallitsemiseksi on Yhdysvalloissa. Siellä yrityksetkin on pyritty saamaan mukaan työhön ja myös järjestelmätoimittajat on pakotettu tekemään riskiseurantaa”, Pasi Ahonen kertoo.

Järjestelmiä suunniteltaessa yritetään tietenkin keskittyä pahimpien tietoturvaongelmien vähentämiseen.

”Yksi keinoista on rakentaa mahdollisimman vähän toisistaan riippuvaisia tietoliikennejärjestelyjä, jotka ovat siten vikasietoisempia myös poikkeustilanteissa.”

Lue myös

Älykäs koti: Etäluettavat sähkömittarit tulevat »
Älykäs koti on verkossa »
Älykäs koti: Vahti kertoo, mitä kotiin kuuluu »
Älykäs koti: Televisiot ovat jo netissä »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.