Tulostusversio

2/2011

Tietojohtaminen: Tilannekuva johtamisen osaksi

Teksti: Pertti Hölttä
Kuvat: Images.com/Corbis/SKOY

Viestintäverkkojen ja -palveluiden ajantasaiselle tilannetiedolle on suuri tarve.

Useimmilla lienevät vielä hyvin muistissa viime kesän poikkeuksellisen kovat myrskyt voimakkaine nousuvirtauksineen. Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi -myrskyt kaatoivat heinä-elokuun aikana eri puolella Suomea toista miljoonaa kuutiometriä puustoa aiheuttaen paitsi merkittävää taloudellista vahinkoa, myös huomattavia häiriöitä sähkö- ja viestintäverkkojen toiminnalle. Samoin kuluneen talven poikkeuksellisen suuri lumimäärä aiheutti runsaasti sähkökatkoja ja ongelmia tietoliikenteeseen.

Mainitun kaltaiset poikkeustilanteet ovat valitettavan hyvä esimerkki tapahtumista, joissa ajantasaisen ja luotettavan tilannetiedon merkitys korostuu. Ihmisten turvallisuus, arjen käytännöt ja elinkeinoelämän prosessit ovat yhä tiiviimmin sidoksissa sähkö- ja viestintäverkkoihin, joiden toiminnan luotettavuudelle ja jatkuvuudelle asetetaan yhä kovempia tavoitteita.

Esimerkkitapauksessa ajantasainen tilannetieto auttaa ongelmien korjaamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Haastavaksi tilannekuvan kokoamisen tekevät eri organisaatioiden, toimintojen ja järjestelmien väliset riippuvuudet: jokainen organisaatio kerää ja ylläpitää tilannetietoa omista lähtökohdistaan. Kokonaiskuvan kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että tieto kulkisi riittävästi organisaatioiden välillä. Lisäksi eri organisaatioilla on erilaisia vaatimuksia ja tarpeita tilannetiedon luottamuksellisuudelle. Esimerkiksi yhteiskunnan kannalta kriittistä toimintaa harjoittavat yritykset haluavat ja voivat välittää tilannetietoa vain tarkasti rajatulle piirille.

Tiedonvaihtoa verkostossa

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian tavoitteiden mukaan tilannetietoisuus edellyttää yhteistoimintaa ja osaamista. Siten toimintaympäristöä voidaan seurata kokonaisvaltaisesti, tietoa koota, analysoida ja jakaa, tutkimustarpeita tunnistaa ja verkostoja hallita. Tietojärjestelmien tulee mahdollistaa tietolähteiden systemaattinen käyttö ja yhteistoiminta sekä siihen liittyvä joustava tilannetietojen jakaminen.

Riippuvuuksien lisääntyessä syntyy luontainen tarve luottamusverkostoille, joissa toimijat voivat vaihtaa tilannetietoa turvallisesti jopa reaaliajassa sovittujen käytäntöjen ja rajanpintojen kautta. Tällaista luottamusverkostoa ja sitä tukevia järjestelmiä voitaisiin kutsua vaikkapa tilannekuvan tiedonvälitysjärjestelmäksi. Siinä ajantasaista tilannekuvaa voidaan kerätä ja jakaa luotettavasti. Tällainen järjestelmä lisää organisaatioiden tilannetietoisuutta, joka saadaan näin nivottua osaksi niiden tietojohtamista.

Tilannekuvan jakelua parannettava

Suomessa Viestintäviraston tehtäviin kuuluu yhdessä muiden varautumisvastuullisten organisaatioiden kanssa kehittää yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin tilannekuvaa ja erityispalveluita. Niillä varmistetaan yhteiskunnan mahdollisimman häiriötön toiminta poikkeusoloissa ja vakavissa häiriötilanteissa.

Viestintävirastossa toimiva kansallinen tietoturvaviranomainen CERT-FI torjuu, havainnoi ja ratkaisee tietoturvaloukkauksia sekä tiedottaa tietoturvauhkista. Lisäksi virasto kerää ja ylläpitää tilannetietoa sähköisten viestintäverkkojen toimivuudesta. Sitä hyödynnetään esimerkiksi valtionhallinnon tilannekuvatarpeisiin, teknisen ohjauksen kohdentamiseen, käyttäjien etujen turvaamiseen ja kriisivalmiuden lisäämiseen.

Viestintävirasto on myös selvittänyt viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannekuvatoiminnan kehittämistä. Selvityksen tulokset ja toimenpide-ehdotukset julkistettiin viime joulukuussa sidosryhmille järjestetyssä seminaarissa.

Selvityksen mukaan viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannetietoa on kyettävä jakamaan sekä julkisesti että rajoitetulle käyttäjäryhmälle.

Seminaarissa selvityksen ehdotuksia kommentoineet totesivat, että tilannekuvan jakelussa on huomioitava tiedon mahdollisen väärinkäytön riskit. Rajoitetulle käyttäjäryhmälle tarjottavassa tilannekuvassa on lisäksi huomioitava eri tarpeisiin ja vaatimuksiin sovitetun tiedon luottamuksellisuus, jakeluperiaatteet ja tietosisällöt. Seminaarissa myös todettiin, että tilannekuvaa pitäisi pystyä jakamaan monikanavaisesti, jotta yksittäisen jakelukanavan (esimerkiksi internetyhteyden) toimintakatkos ei pysäytä tiedonkulkua.

Eri käyttäjäryhmille erilaisia palveluja

Viestintävirasto pyrkii ohjaamaan teleyritysten julkista vika- ja häiriötiedottamista käyttäjille mahdollisimman ymmärrettäväksi ja yhteismitalliseksi. Tähän teleyritysten tiedottamiseen liittyen virasto harkitsee myös oman keskitetyn tiedotussivuston luomista.

Lisäksi esiselvityksen ja saatujen palautteiden rohkaisemana Viestintävirasto selvittää nyt yhteistyössä eri toimijoiden kanssa keskitettyä viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannekuvapalvelua, josta tilannetietoa jaetaan kaikille sitä tarvitseville. Välitysjärjestelmä olisi ydin tai alusta, jota voisi tarvittaessa laajentaa ja kehittää eri tarpeisiin.

Rajatulle joukolle tarkoitettu järjestelmä voisi tiedottaa poikkeustilanteessa viestintäverkkojen ja -palvelujen sekä sähköverkkojen häiriöistä, tiestön kulkukelpoisuudesta, säävaroituksista ja muista tarpeellisista verkoista tai ilmiöistä. Järjestelmässä olisi myös asiantuntijoiden yhteystiedot. Välitettävän häiriötiedon sisältö riippuisi sekä tiedon tuottajan että käyttäjän tarpeista ja mahdollisuuksista tiedon tuottamiseen.

Tilannekuvapalvelujen ylläpitäjien ja käyttäjien pitäisi yhdessä määritellä tuotettavan tiedon sisältö, tiedonjakoperiaatteet, oikeudet tietojen hyödyntämiseen ja väärinkäytösten seuraukset. Tarvittaessa niistä voidaan säätää laissa.

Virasto arvioi selvityksessään, että tilannetiedon välittämisen lisäksi myös katsauksia, tutkimusta, ohjeita ja neuvontaa eri kohderyhmille olisi hyvä tarjota enemmän. Koordinoitu tilannekuva tarjoaisi tähänkin tarvittavaa tietoa ja aikaisempaa parempia edellytyksiä.

Lisätietoa Viestintäviraston tilannekuvaselvityksestä ja -seminaarista >>

---

[KIRJOITTAJA: ]

Pertti Hölttä on Viestintäviraston Viestintäverkot-yksikön päällikkö.

 

Lue myös

Tietojohtaminen: Bisneksen kovaa ydintä »
Tietojohtaminen: Ylimmän johdon asiaksi »
Tietojohtaminen: Viranomaisille oma turvallisuusverkko »
Tietojohtaminen: Sähköinen asianhallinta haastaa organisaatiot »
Avoin data: Pk-seutu panostaa avoimuuteen »
Avoin data: Envitorilta tuoretta ympäristötietoa »
Tietojohtaminen: Sähköinen asianhallinta haastaa organisaatiot »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.