Tulostusversio

1/2011

Älykäs koti on verkossa

Teksti: Marjo Rautvuori

Kun kotona on tänään keskimäärin 1–2 internetiin yhteydessä olevaa laitetta, seuraavan 5–15 vuoden aikana määrän ennustetaan sata- tai jopa tuhatkertaistuvan. Kun bittejä siirtyy nettiin enemmän, aina on mahdollisuus myös tiedon siirtymiseen toiseenkin suuntaan.

Monet haluavat olla kehittämässä uusia yhteenliitettyjen esineiden verkkoja, joissa esimerkiksi kirjat, autot, sähkölaitteet ja ruokatavarat yhdessä muodostavat esineiden internetin. Arjen sovelluksista käyvät esimerkeiksi jogurttipurkki, joka kirjaa lämpötilan koko toimitusketjun ajan, tai kaksi reseptilääkettä, jotka varoittavat potilasta mahdollisista yhteisvaikutuksista. Sovellukset voivat myös liittyä yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten erilaiset terveydenseurantajärjestelmät.

Esineiden internetin kehittäminen on ollut erityisen aktiivista Etelä-Koreassa ja Japanissa. Euroopan aseman varmistamiseksi EU:n komissio on pureutunut asiaan esittämällä omat toimintalinjauksensa.

Komissio on myös ryhtynyt toimiin sen varmistamiseksi, että kun yhteenliitetyt esineet alkavat yleistyä, saatavilla on tarpeeksi internet-osoitteita. Tämä edellyttää uusimman osoitejärjestelmän (Ipv6) käyttöönottoa. Näin kotitaloustavaroiden kaltaiset esineet saavat omat internetprotokollaosoitteensa, joiden avulla ne yhdistetään muihin laitteisiin.

Miksi hyökätä?

Suomessakin myydään jo esimerkiksi televisioita, joilla voi myös surfata netissä. Toistaiseksi tosin televisioiden kautta näyttää pääsevän käyttämään lähinnä vain tiettyjä suosituimpia nettipalveluja, kuten Facebookia ja Twitteriä.

Valmistajia on moitittu siitä, että ne eivät ole nettiyhteyksien rakentamisessa ottaneet oppia pitkän kokemuksen omaavasta tietokonemaailmasta. Ainakin ensimmäisissä laitemalleissa testaus on saattanut olla riittämätöntä.

Yhdysvaltalainen tietoturvayhtiö Mocana julkisti joulukuussa selvityksen, jonka mukaan nimettömän valmistajan televisioiden nettiselaimista löytyi huolestuttavan paljon haavoittuvuuksia. Yhtiö arvelee, etteivät muiden valmistajien televisiot ole sen turvallisempia.

Tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta rauhoittelee epäilijöitä:

"Televisioiden, aivan kuten muidenkin laitteiden, ohjelmistoissa on varmasti sekä hyvin että huonosti tehtyjä. Kiire kirittää niiden markkinoille saantia. Voi niissä olla pahojakin reikiä, ja siinä mielessä uhkakuva on todellinen."

Mannerin mielestä oleellista on kuitenkin pohtia, millaisiin kohteisiin hyökkäyksiä kannattaa tehdä: 

"Ilkivallan tekijöitä kiinnostavat etupäässä käyttöjärjestelmät ja selaimet, joilla on paljon käyttäjiä ja joista löytyy reikiä, esimerkiksi Windows ja Acrobat Reader. Kun älypuhelinten käyttöjärjestelmä Android yleistyy, kiinnostus sitä kohtaan varmasti kasvaa. Eri valmistajien televisioiden ohjelmistojen selvittely ei liene kovin mielenkiintoista, kun mahdollisuudet suuren vahingon tai hyödyn saavuttamiseen ovat aika pienet."

Kahvinkeittimen kautta tietokoneeseen

Oman nettikelpoisen televisionsa Jukka Manner kertoo valinneensa puhtaasti käytettävyyden perusteella:

”Televisiolla voi katsoa helposti verkosta omia kotivideoita ja valokuvia. Aina ei hyötynäkökulma ole yhtä selkeä. En esimerkiksi oikein tiedä, miksi ja miten käyttäisin vaikkapa nettijääkaappia, vaikka sellainen näyttää jo olevan sertifioituna olemassa.”

Jos hyökkäys ei onnistu tietokoneen kautta, voi sitä Mannerin mielestä yrittää television tai vaikka kahvinkeittimen kautta.

”Näin voi päästä käsiksi vaikka Facebookin tunnistetietoihin. Se on yksi yleinen televisioiden nettikäytön mahdollisuus, jotka valmistajat ovat sopineet omien yhteistyökumppaneidensa kanssa. Minulla on televisiossa valmiiksi esimerkiksi kaksi kilpailevaa videovuokraamoa. Hyökkääjä voisi onnistuessaan saada videoita ilmaiseksi ja jopa periaatteessa luottokorttinumeronikin.”

Lue myös

Älykäs koti: Vahti kertoo, mitä kotiin kuuluu »
Älykäs koti: Televisiot ovat jo netissä »
Älykäs koti: Älyä sähköverkkoihin »
Älykäs koti: Etäluettavat sähkömittarit tulevat »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.