Tulostusversio

1/2011

Yksityisyys: Virtuaalikaupungissakin oikeus yksityisyyteen

Teksti: Kirsi Castrén

Tietosuojalautakunnan ratkaisu linjaa journalismin ja kaupallisen julkaisutoiminnan rajavyöhykettä internetissä.  

Fonectan katunäkymäpalvelussa voi karttakuvaa klikkaamalla kulkea kadunvartta ja poiketa liikkeisiin. Tietokoneen ruudulta pääsee näin astumaan talvipäivästä keskelle aurinkoista kesäkaupunkia, esimerkiksi Helsingin tai Tampereen keskustaan ja kauppakeskuksiin. Toden tuntua maisemaan saa hiirtä klikkaamalla, sillä virtuaalinäkymä pyörii 360 astetta. Virtuaalinen kävelyretki eroaa todellisesta kuitenkin siinä, että vastaantulijoiden kasvot on sumennettu tunnistamattomiksi.

Fonecta sai tietosuojalautakunnalta joulukuussa luvan internetissä toimivalle katukuvapalvelulleen. Lautakunta käsitteli vuodesta 2008 toiminnassa olleen palvelun luvanvaraisuutta tietosuojavaltuutetun pyynnöstä, sillä palvelu sisälsi henkilötiedoiksi katsottavia tunnistetietoja.

Fonectalle myönnettiin määräaikainen, vuoteen 2014 voimassa oleva lupa kerätä ja tallentaa ihmisten kasvokuvia ja autojen rekisterinumeroita katukuvapalveluunsa. Edellytyksenä on, että kuvat on ensin käsitelty tunnistamattomiksi. Näin yhtiö on tehnytkin palvelun koko toiminnan ajan.  

Onko katukuvapalvelu journalismia?

Tapaus herätti huomiota julkisuudessa, sillä Fonectassa ei ollut alun perin pidetty kasvokuvia eikä rekisterinumeroita henkilötietoina eikä henkilötietolain edellyttämää erityislupaa palvelulle siksi ollut haettu.

"Fonecta katsoi olevansa samassa asemassa muiden mediatalojen kanssa, ja lehdille sekä tv:lle katukuvaus on normaalia arkipäivää. Fonectan tarjoama katunäkymäpalvelu ja internet yleensäkin ovat vastaavia medioita", perustelee Fonectan viestintäpäällikkö Sanna Mäenpää.

"Tästä huolimatta Fonecta päätti itse oma-aloitteisesti jo ennen palvelun avaamista sumentaa henkilöiden kasvot ja rekisterinumerot."  

Katunäkymäpalvelu on osa Fonectan hakemistopalveluita ja sen tavoitteet ovat Mäenpään mukaan lähinnä kaupalliset:

"Palvelulla on tarkoitus tukea Fonectan ilmoittaja-asiakkaan näkyvyyttä ja antaa kuluttajille mahdollisuus tutustua tietyn alueen palvelutarjontaan ja yleisilmapiiriin."

Fonectan sivuilla käy viikossa 480 000 vierailijaa. Katukuvapalvelun kävijämääristä ei erikseen ole tarkkoja lukuja.

Kuvakin voi olla henkilötieto

Tietosuojalautakunta on aiemminkin pohtinut kuvaa koskevia asioita.

"Vakiintunut ratkaisukäytäntö on, että kuvat ovat luonnollisesti henkilötietoja poislukien ehkä historialliset kuvat, joissa esiintyviä henkilöitä ei tunnisteta", toteaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Myös EU:n tietosuojavaltuutetuista koostuva työryhmä on henkilötiedon käsitettä linjanneessa kannanotossaan asettunut samalle kannalle.

"Kuvan luonteesta henkilötietona ei pitäisi olla epäselvyyttä. Hyvä, että lautakunnan päätös korostaa tätä asiaa", Aarnio sanoo.

”Tärkeää on myös huomata, että henkilötietolain soveltamisalassa ei ole esimerkiksi sellaista rajoitusta kuin ’julkisella paikalla’. Ainoa rajoitus on ’tavanomainen henkilökohtainen käyttö’”, tietosuojavaltuutettu lisää.

Laki sallii julkisella paikalla kuvaamisen, ja esimerkiksi journalistisiin tarkoituksiin kuvia saa julkaista silloinkin, kun henkilöt ovat niistä tunnistettavia.

Tietosuojalautakunnan päätöksen katukuvapalvelun luvanvaraisuudesta voi tulkita siten myös kannanotoksi siitä, missä journalismin ja kaupallisen julkaisutoiminnan rajat kulkevat sähköisessä joukkoviestinnässä.

Sumennus sujuu, kun suunnittelee ajoissa

Tietosuojalautakunnan julkistettua päätöksensä Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta ja löysi palvelusta yhden sumentamattoman kasvokuvan, jonka Fonecta pian jutun ilmestyttyä sumensi.

”Kaikki katunäkymäkuvat on käyty läpi ensin koneellisesti ja sen jälkeen manuaalisesti”, Sanna Mäenpää kertoo.

”135 000 kuvan joukosta on löytynyt yksi kuva, josta on jäänyt kasvot sumentamatta. Koko palvelun olemassaoloaikana mistään muusta puutteellisesti käsitellystä kuvasta emme ole saaneet tietoa, eikä käyttäjiltä ole tullut yhtään sumentamispyyntöä”, hän sanoo.

Tietosuojalautakunnan lupa edellyttää, että katunäkymäpalvelua varten otetut valokuvat, niin sanottu raakadata, tuhotaan heti kun palvelu on luotu. Sitä ei myöskään saa luovuttaa kolmansille osapuolille. Kun valokuvia voi laajassa katunäkymäpalvelussa olla jopa satojatuhansia, lienee henkilötietojen poistaminen niistä melkoinen haaste palveluntarjoajalle?

”Jos kuvat on käyty manuaalisesti läpi jo ennen niiden julkaisua palvelun alusta alkaen, kuten Fonecta on tehnyt, ei sumentamiseen tarvita isoja resursseja. Tilanne on tietenkin toinen, jos pitää kerralla käydä kaikki palveluntarjoajan kuvat läpi”, Mäenpää vastaa ja vakuuttaa samalla, että kuvien raakadatatiedostot on tuhottu pysyvästi.

Tulossa lisää ratkaisuja

Fonectan kanssa katunäkymäpalveluissa ovat Suomessa kilpailleet toistaiseksi lähinnä Eniro, jonka liiketoiminnot Fonecta hiljattain osti näiltä osin, sekä Google.

Tietosuojalautakunta käsittelee parhaillaan Googlen ja Eniron katunäkymäpalvelujen tietosuojaa.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.