Tulostusversio

1/2011

Tietoturva: Netin riskit eivät hetkauta

Teksti: Päivi Männikkö

Suomalaislapset kohtaavat netissä paljon riskejä, mutta epämiellyttävät kokemukset jäävät harvoin vaivaamaan.

Suomessa lapset aloittavat internetin käytön keskimäärin 8-vuotiaina ja käyttävät nettiä päivittäin paljon yleisemmin kuin eurooppalaiset ikätoverinsa keskimäärin. Runsaan käytön takia he myös kohtaavat netissä muita enemmän riskejä. Silti vain harvoin kokemukset jäävät vaivaamaan lasten mieltä.

Tämä kävi ilmi EU Kids Online -tutkimuksessa, jossa haastateltiin 25 000 lasta ja heidän vanhempaansa 25 Euroopan maassa. Tutkimuksessa kartoitettiin 9–16-vuotiaiden lasten kokemuksia internetin riskeistä, kuten pornosta, kiusaamisesta ja käyttäjien luomasta haitallisesta aineistosta.

Nettitutut suurin riski

Eurooppalaisista lapsista 12 prosenttia on kohdannut netissä jotakin epämiellyttävää tai aineistoa, joka on jäänyt vaivaamaan mieltä. Suomessa näin koki hiukan keskiarvoa useampi, 14 prosenttia tuhannesta haastatellusta lapsesta.

Kiusaamista suomalaislapset kokevat netissä varsin vähän, mutta pornoon törmätään yleisemmin. Suurin riski on kuitenkin se, että peräti puolella on netissä sellaisia tuttuja, joita he eivät ole tavanneet muuten. Tämä on Suomessa selvästi muuta Eurooppaa yleisempää, mutta nettitutut ovat pääsääntöisesti kavereiden tai omien perheenjäsenten kavereita.

Tietoja jaetaan melko harkiten

Suomalaislapset antavat henkilötietojaan netissä varsin harkiten. Osoitteita ja puhelinnumeroita ei jaeta netissä, ja vastanneista 41 prosenttia kertoi yhteisöpalvelun profiilinsa näkyvän vain kavereille.

"Suomessa on koettu kaikkein vähiten henkilötietojen väärinkäyttöä", Suomen tutkimusryhmää johtava tutkija Reijo Kupiainen luonnehtii. Hän esitteli tutkimusta Kansallisen tietoturvaviikon avajaistilaisuudessa helmikuussa.

"Sen sijaan Ruotsi ja Viro ovat eurooppalaisittain tässä kärjessä, eikä tiedetä, mistä ero naapurimaiden välillä johtuu. Tähän olisi mielenkiintoista paneutua."

Suomalaiset erottuivat myös osaamisellaan: He kertovat hallitsevansa eurooppalaisia ikätovereitaan laajemman kirjon tietoturvataitoja, kuten viestin estämisen, turvallisuustietojen löytämisen ja yksityisyysasetusten muuttamisen.

Vanhemmat huolestuneita

Suomalaislasten vanhemmat puolestaan ovat tutkimuksen perusteella poikkeuksellisen hyvin selvillä lastensa netinkäytöstä ja sen riskeistä.

He myös arvioivat jälkikasvuaan useammin, että lapset olivat kokeneet netissä jotakin epämiellyttävää. Lähes kaikissa muissa maissa asia oli päinvastoin.

Tutkimus vahvistaa aiempia käsityksiä siitä, että Suomessa vanhemmilla ja lapsilla on hyvin eriävät käsitykset siitä, rajoittavatko ja tarkkailevatko aikuiset lasten netinkäyttöä. Lasten mielestä käyttöä ei seurata, aikuisten mielestä seurataan.

Tutkija Reijo Kupiainen toivoo suomalaisiin perheisiin avoimempaa keskustelua netinkäytöstä:

”Jonkinlainen puhekulttuurin muutos on tarpeen”.

Lisää mediakasvatusta

Netinkäyttö aloitetaan yhä nuorempana. Tutkimuksen perusteella nuoremmat lapset kokivat netin sisällöt haitallisimpina.

Tutkimuksen tekijät suosittelevatkin, että erityisesti nuorimpia ikäluokkia valistettaisiin nettiturvallisuudesta. Esimerkiksi 11–12-vuotiailta puuttuvat perustaidot siitä, miten yksityisyys suojataan ja miten epäasialliset yhteydenotot torjutaan.

Tarkempi analyysi EU Kids Online -tutkimuksen tuloksista julkaistaan keväällä 2012.

Samaa elämää, näppäimistöllä tai ilman

EU Kids Online -tutkimuksen mukaan puolet lapsista kokee, että on helpompi ilmaista itseään netissä kuin oikeassa elämässä netin ulkopuolella.

Tietoturvaviikon avajaistilaisuudessa puhunut konsultti Markus Leikola muistutti siitä, että nuorilla raja virtuaalisen ja reaalimaailman välillä on hämärtynyt entisestään:

”Nuoret eivät enää käytä termiä IRL (In Real Life, tosielämässä) vaan AFK (Away From Keyboard, poissa näppäimistöltä)”, Leikola havainnollisti ajattelutavan muutosta.

---

Tietoturvaviikkoon muutoksia

Kansallista tietoturvaviikkoa ja kansainvälistä tietoturvapäivää vietettiin helmikuun alussa. Tänä vuonna teemana oli yksityisyys verkossa.

Tietoturvapäivän ja -viikon järjestävät Suomessa yli 30 valtionhallinnon organisaatiota, järjestöä ja yritystä. Hanketta koordinoi Viestintävirasto. Kansallinen tietoturvapäivähanke on toiminut Suomessa nyt 8 vuotta ja todettu tärkeäksi vaikutuskanavaksi.

Uudistuksia on tulossa. Tulevina vuosina Kansallinen tietoturvapäivähanke jatkaa pienten ja keskisuurten yritysten sekä kuluttajien valistamista tietoturvallisuudesta ja fiksusta nettikäyttäytymisestä.

Sen sijaan lasten ja nuorten valistustoiminta siirtyy omaksi kokonaisuudekseen, ja vetovastuun siitä ottaa jokin toinen taho, todennäköisesti suunnitteilla oleva mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus.

Tietoturvaohjeita lapsille ja vanhemmille >>

Lue myös

Tietoturva: Laura ja Niko verkossa »
Sähköiset palvelut: Kenellä on kuvasi? »
Kolumni: Aikuiset ja sosiaalinen media »
Mediakasvatus: Herätys, kasvattajat! »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.