Tulostusversio

2/2011

Kolumni: Nettivoimaa vai -vainoa?

Teksti: Saara Taalas

Reino ja Aino, kotitohvelit 1930-luvulta, ovat Suomen tunnetuin brändi. Näin ei ole ollut aina. Brändi oli jo kuolemassa, kun Reino ja Aino Kotikenkä perustettiin 2005. Tuolloin Tuire Erkkilä ja Arto Huhtinen ostivat merkit Nokian Jalkineilta ja palauttivat tuotannon Suomeen. Uudet omistajat ovat olleet aina Reinojen ja Ainojen faneja.

Fanius on populaarikulttuurista tuttu, tunnevirittynyt ja kriittinenkin yleisösuhde hahmoon, lajityyppiin tai ilmiöön. Tuire ja Arto jakoivat oman fanituksensa ja avasivat kotitossut yleisöjen mielikuvituksellisten käyttöjen, kierrätysten ja suositusten verkostoille tavalla, joka hakee vertaistaan tässä maassa. Reinot ja Ainot kuuluvat nyt faneilleen. Samalla myynti on 20-kertaistunut ja niitä on valmistettu lähes 2 miljoonaa paria. Tossuista syntyy uusia, paljolti fanien keksimiä värejä ja kuoseja jatkuvasti lisää. Lukuisat fanisivut keräävät kymmeniä tuhansia jäseniä.

Näitä tossuja tehdään yhdessä. Ymmärtääkseen faniorganisoitumisen voimaa kannattaa hankkia käsiinsä Reino & Aino Kotikengän vuosikertomus "Reinovuosi 2010". Se on tarina faniudesta sekä matkasta ikoniksi ilman markkinointibudjettia.

Kaikilla ei mene yhtä hyvin. Maaliskuussa Nuotta-lehti julkaisi "Älä alistu" -kampanjan netin videopalvelu YouTubessa. Kampanjan tarkoituksena oli kertoa nuorille, että homoseksuaalisuus on synti ja siitä voi parantua. Arkkipiispa Kari Mäkinen ilmoitti saman päivänä Suomi24.fi-nettipalstalla, ettei kampanja ole kirkon tukema ja pyysi sen lopettamista. Jotain on siis viime syksystä opittu: Lokakuussa TV2:n "Homoiltaa" seuranneen kohun jälkeen kirkko menetti reilussa kuukaudessa yli 47 000 jäsentä. Tuolloin arkkipiispa kommentoi viisi päivää TV-ohjelman jälkeen. Se oli liian pitkä aika.

Kirkko liitettiin mukaan näkemyksiin, joita esittelivät pienen piirin kultistit. Kultistit ovat aina vähemmistössä, mutta he ovat aktiivisia netin keskustelupalstoilla. Kulttisuudesta puuttuu faniuden kriittisyys ja leikkisyys, tai niitä ei sallita. Nämä ovat tyypillisiä piirteitä viharyhmissä ja kiihkeissä samanmielisten verkostoissa.

Yhteisö tai yritys voi joutua toimintaan liitetyksi tahtoen tai tahtomattaan. Silloin ei auta muu kuin järjestelmällinen, nopea ja laaja irtisanoutuminen toiminnasta ylin johto edellä. Viestinnän aliarvioiminen, epäaitous tai sen myöhästyttäminen tulkitaan tueksi.

Mikäli käy oikein huonosti, voi jäädä pysyvästi liitetyksi väärään seuraan. Se johtaa laajan yleisön kaikkoamiseen. Aktiivisten yleisöjen roolin korostumisessa piilee uusia voimia, jotka ovat suurimmalle osalle yhteisöjä vielä vieraita. Säännöt ovat muuttuneet.

---

[KIRJOITTAJA]

Saara Taalas on viestintäliiketoiminnan professori Turun yliopistossa sekä IKEA Innovaatio -professori Linnaeus-yliopistossa. Hän tutkii medioistuneen talouden ilmiöitä ja on fanien suurin fani.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.