Tulostusversio

4/2011

Kolumni: Nirso tiskikone ja muita e-maailman ihmeitä

Teksti: Kimmo Tuominen

Olipa kerran nirppanokkainen tiskikone. Se katsoi voivansa valita ne astiat, jotka ylipäätään suostui pesemään. "Minä suosin lautasia ja vierastan kahvikuppeja", kone julisti kiireiselle koti-isälle. Viimeksi mainittu oli nöyränpuoleinen heppu: hän tiskasi kahvikupit käsin ja tiskaisi varmaan vielä tänäkin päivänä, ellei tiskikone olisi asettanut uusia ehtoja: "Minä pesen vain teevateja, en ruokalautasia."

Nykyään meidän iHelpot laitteemme toimivat nirson tiskikoneen logiikalla. Käyttökokemus on toki mukava; sovellukset avautuvat ja sulkeutuvat klikkauksella tai sormenpainalluksella. Kolmivuotias tyttäreni osaa itsenäisesti siirtyä Barbiesta H.C. Andersenin satujen pariin ja näpsäyttää sähkökirjan sivuja kääntävän automaattilukijan päälle.

Kaiken käyttäjäystävällisyyden keskellä en voi välttyä holhotuksi tulemisen tunteelta. Pelikonsoleiden, sähkökirjalukijoiden ja sormitietokoneiden valmistajat haluavat näemmä kidnapata kuluttajan omakseen. Ne tavoittelevat kokonaisvaltaista sisältöteollisuuden monopolia, joka iHelppouteen vedoten estää kalliiden härpättimien monipuolisen käytön.

Akateemisesta kirjakaupasta hankittu sähkökirja ei avaudu Amazonin Kindle-lukijalla, eikä Sonyn pelejä ei voi pelata Microsoftin konsolilla. Angry Birds on ostettava uudelleen, jos haluaa kurittaa sikoja sekä Applen että Nintendon tarjoamissa toimintaympäristöissä.

Yksikään iHelpoista laitteista ei tarjoa kunnollisia mahdollisuuksia mediatiedostojen lainaamiseen, jälleenmyyntiin tai varmuuskopiointiin.

Ongelmat juontuvat siitä, että kuluttajan hankkimien tiedostojen käyttöoikeuksia rajataan erilaisilla teknisillä välineillä. Samalla kun nämä niin sanotut kopiosuojaukset tukevat laitevalmistajien pyrkimyksiä mediamaailman yksinvaltiuteen, ne estävät tiedostojen mielekkään käytön. Niinpä piratismin kiusaus kasvaa: vertaisverkoista löytyvät tuotteet eivät ole enää lukittuja, joten niiden käyttö on helpompaa kuin rehellisesti hankitun aineiston.

Viime aikojen tutkimustulosten mukaan kopiosuojaukset lisäävät piratismia ja haittaavat viatonta kuluttajaa enemmän kuin rikollista. Ne ovat omiaan vähentämään halua käydä verkkokauppaa.

Vietettyään unettoman yön koti-isä ryhdistäytyi: hän otti ruuvimeisselin pesuaineihottuman punastuttamaan käteensä ja irrotti tiskikoneen tekoälymoduulin. Toimenpiteen aikana tiskikone siteerasi toistuvasti pesijänoikeuksia käsittelevää lakia, joka kielsi tekemästä muutoksia kodinkoneen konepellin alle, mutta lopulta se vaikeni. Siitä päivästä alkaen digitaalinen tiskimasiina toimi mukisematta siinä tehtävässä, johon se oli alun perin rekrytoitu. Kahvikuppeihin ja ruokalautasiin pinttynyt lika irtosi yhdellä pesukerralla.

iHelppouden julkisivun takana on meiltä kuluttajilta lukittu maailma. Kuinka kauan me siedämme holhoamista ja nirppanokkaisuutta?

---

[KIRJOITTAJA]

Kimmo Tuominen on Jyväskylän yliopiston kirjaston johtaja.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.