Tulostusversio

4/2011

Tietoyhteiskuntakaari: Pykälät uuteen uskoon

Teksti: Markku Summa

Tietoyhteiskuntakaarihanke parantaa sähköisen viestinnän lainsäädännön laatua.

Teleyritysten edunvalvontajärjestön FiCom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento on tyytyväinen: FiComin ja muiden elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöjen ehdottama hanke sähköisen viestinnän laajaksi ja monimutkaiseksi käyneen lainsäädännön kokonaistarkastelusta on käynnissä.

Sventon mukaan FiCom oli jo pitkään kantanut huolta siitä, että sähköisen viestinnän kasvaviin haasteisiin haetaan vastauksia tekemällä uutta lainsäädäntöä.

"Selvitimme viime keväänä koko sen lakiviidakon, josta operaattoreiden pitää olla perillä. Lopputuloksena oli kahdeksan liuskaa erilaisia lakeja ja määräyksiä."

"Se on mittava määrä sääntelyä. Johtopäätös oli, että jotakin pitää tehdä pikimmiten."

Kokonaisuuden hallinta ei onnistunut enää sen paremmin toimijoilta kuin viranomaisiltakaan.

Tavoitteena neljäsataa pykälää

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluvan sähköisen viestinnän säädösviidakon perkaaminen sai alkusysäyksensä keväällä, kun hanke kirjattiin hallitusohjelmaan. Varsinainen työ aloitettiin syyskuussa sidosryhmille pidetyllä tilaisuudella. Silloin alettiin koota hankkeen seurantaryhmää ja esiteltiin teemat, joihin kiinnitetään työssä erityisesti huomiota.

Tietoyhteiskuntakaarihankkeen päättymiselle ei ole asetettu ehdotonta takarajaa. Hankkeen vetäjän, viestintäneuvos Sanna Helopuron mukaan kyse on niin mittavasta kokonaisuudesta, että työ saattaa kestää useita vuosia.

"Tämä on liikenne- ja viestintäministeriön historian laajin hanke. Käymme läpi kymmenen lakia ja noin 460 pykälää. Tarkoitus on, että neljän vuoden kuluttua olisi yksi laki ja ehkä vain noin 400 pykälää."

Kohti eheämpää säännöstöä

Helopuro kertoo, että hankkeen lähtökohtana olivat elinkeinoelämän edustajilta tulleet viestit, joiden mukaan normistoa on liikaa ja se on yhä vaikeammin hallittavissa. Ajankohta käynnistää tällainen hanke on sidosryhmien palautteen perusteella oikea.

"Myös hallinnon kannalta on järkevää, että sääntelyä tarkastellaan perusteellisesti ja muun muassa käsitteiden määritelmät katsotaan uudelleen. Tämä ja kaikki muu hankkeeseen sisältyvä työ edistää lainsäädännön eheyttä."

Mikään pykälä ei liene Helopuron mukaan turha, mutta useat asiat voidaan sanoa toisinkin - ja ehkä siellä on myös poiston paikkoja.

EU-direktiivit ja kansainväliset sopimukset vaikuttavat taustalla. Ne pitää automaattisesti ottaa huomioon.

Painopistealueita ja yleishuoltoa

Tarkoitus on tehdä viestintälainsäädännöstä harmoninen kokonaisuus. Voimassa olevia lakeja ei tulla Helopuron mukaan laittamaan peräkkäin yhden otsikon alle, vaan tarkoitus on luoda rakenteellisesti uusi kokonaisuus ja oma logiikkansa.

"Osa pykälistä siirretään sellaisenaan, mutta todennäköisesti muutoksiakin tapahtuu."

Myös käsitteiden määritelmät tullaan käymään tarkasti läpi.

Painopisteet ovat:

  1. toimilupajärjestelmän uudistaminen
  2. huomattavan markkinavoiman sääntely ja yhteenliittäminen
  3. sähköisen viestinnän ja sähköisten palveluiden tietoturvan ja jatkuvuuden turvaaminen
  4. viranomaisten avustamisesta aiheutuvat kustannukset
  5. kuluttajansuojaa koskevien säännösten tarkistaminen
  6. viranomaisverkkojen käyttäjäryhmät
  7. yleishuolto: päällekkäisten säännösten poistaminen, sääntelyn vähentäminen ja selkeyttäminen.

Myös laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta sisältyy hankkeeseen. Tässä vaiheessa siihen ei ole kaavailtu muutoksia.

"EU-komissio tulee antamaan ehdotuksen sähköisen allekirjoituksen direktiiviksi mahdollisesti kesäkuussa 2012. Asiassa ei siksi kannata vielä olla kansallisesti aktiivinen."

Sidosryhmät mukana talkoissa

Hankkeeseen on kutsuttu mukaan sidosryhmiä mahdollisimman laajasti: muun muassa tv- ja radiotoimijat, teleyritykset, työmarkkinakeskusjärjestöt, kansalaisjärjestöt, Viestintävirasto sekä Kuluttajavirasto.

Mukana on myös eri ministeriöitä, kuten oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

"Olemme informoineet sidosryhmiä eri tavoin ja pidämme ovet edelleen auki”, Sanna Helopuro sanoo.

Hän pitää sidosryhmien laaja-alaista osallistumista ensiarvoisen tärkeänä, sillä sitä kautta saadaan ajankohtaista tietoa heidän näkökannoistaan ja tarpeistaan.

"Näin saamme lisää myös osaavia resursseja."

Hanke työllistää liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikan osaston lakimiehet päätoimisesti. Myös Viestintäviraston juristit antavat vahvan panoksensa.

Valmista tällä vaalikaudella

Teleyritysten edunvalvoja pitää keskeisten sidosryhmien kutsumista mukaan hankkeeseen tervetulleena asiana.

"FiCom tulee asettamaan edustajansa hankkeen ohjausryhmään ja työryhmiin”, toimitusjohtaja Reijo Svento sanoo.

Hän arvioi, että ensimmäinen vaihe saadaan vietyä läpi kuluvalla vaalikaudella, kuten suunnitelmiin on kirjattu.

"Kakkosvaihe eli se, kun työ siirtyy koskemaan myös muita ministeriöitä, jää seuraavalle vaalikaudelle."

Lue myös

Tietoyhteiskuntakaari: Kaareen koottavat lait »
Tietoyhteiskuntakaari: "Avoimuus lähtökohdaksi" »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.