Tulostusversio

4/2011

Säilytetäänkö potilastietoni pysyvästi?

Keskeisimmät potilasasiakirjat säilytetään 12 vuotta potilaan kuolemasta tai 120 vuotta potilaan syntymästä. Poikkeuksia ovat kuukauden 18. ja 28. päivinä syntyneiden potilasasiakirjat, jotka säilytetään pysyvästi.

Miksi heidän potilastietonsa säilytetään satoja vuosia?

"1960-luvun lopulla pohdittiin, miten turvataan tutkijoiden tarve saada viranomaisarkistoista yksilötason tietoa, kun kaikkia viranomaisten asiakastietoja ei kustannussyistä voi säilyttää", kertoo ylitarkastaja Markku Leppänen Kansallisarkistosta.

"Satunnaisotanta olisi ollut liian työläs. Niin valittiin tietyt kuukauden päivät, joina syntyneiden tiedot säilytetään pysyvästi. Heistä saadaan yksityiskohtaista tietoa kätilön pöydältä aina patologin pöydälle asti."

Mihin lakiin otanta perustuu?

"Arkistolaki antaa arkistolaitokselle toimivallan päättää siitä, mitkä tiedot säilytetään pysyvästi tutkimusta ja muita tiedontarpeita varten. Uusin arkistolaitoksen päätös syntymäpäiväotannan käytöstä potilasasiakirjoihin on vuodelta 2009."

Koskeeko otanta vain julkista terveydenhuoltoa?

"Otantaa noudatetaan kunnallisessa ja yksityisessä sekä vankeinhoidon terveydenhuollossa."

Onko otantaa muuallakin?

"Sitä on tehty myös eläkevakuutuslaitoksissa, vankeinhoidossa, työvoimatoimistoissa ja kuntien sosiaalipalvelujen laitoksissa. Niissä säilytetään myös 8. päivänä syntyneiden asiakastiedot."

"Myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on toimittu näin 1980-luvulta alkaen ja Virossa 2000-luvulta alkaen."

Missä tietoja säilytetään?

"Esimerkiksi terveyskeskuksesta ne siirretään aikanaan kunnan keskusarkistoon. Valtionhallinnossa asiakirjat siirretään Kansallisarkistoon tai maakunta-arkistoon 40 vuoden kuluttua niiden laatimisesta."

Poistetaanko asiakirjoista henkilötiedot?

"Ei poisteta, eikä asiakirjoja anonymisoida. Julkisuuslain mukaan asiakirjojen yleinen salassapitoaika on 25 vuotta, arkaluonteisissa tiedoissa pidempi. Sitä uudempiakin tietoja tutkijat voivat saada, mutta heidän on sitouduttava olemaan käyttämättä niitä asianosaisen tai hänen omaistensa vahingoksi tai halventamiseen."

Voiko otannasta päästä pois?

"Ei voi. Tiedot eivät leviä arkistosta, mutta 18. tai 28. päivänä syntyneellä ei ole oikeutta tulla unohdetuksi."

"Olen itse syntynyt 18. päivänä ja siitä varsin onnellinen, koska meidän otannassa mukana olevien tietojen perusteella tutkijat päättelevät, miten muina päivinä syntyneet keskimäärin ovat eläneet."

Miten KanTa vaikuttaa otantaan?

"Kun KanTa eli terveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä on valmis, arkistolaitos voi antaa luvan säilyttää kaikkien potilastietoja pysyvästi pelkästään sähköisinä. Silloin syntymäpäiväotannasta todennäköisesti luovutaan."

---

Askarruttaako jokin henkilötietojen suojaan, yksityisyyteen, viestinnän luottamuksellisuuteen tai tietoturvaan liittyvä asia? Lähetä kysymyksesi meille, me etsimme sille sopivan vastaajan. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@tietosuoja-lehti.fi



Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.