Tulostusversio

2/2012

Paikannus: Pitääkö paikantamista pelätä?

Teksti: Marianne Saine

Kansalaisen yksityisyys on koetteilla uuden tekniikan myötä. Yöuniaan ei paikantamisen takia vielä tarvitse menettää, mutta valppaana on syytä olla.

Elämme jo Orwellin kuvaamassa maailmassa, jossa kansalaisen olinpaikka pystytään paikantamaan varsin tarkasti. Jos nimittäin kantaa matkapuhelinta mukanaan. Toisaalta mattimeikäläisen paikkatieto sekoittuu vielä raakadataan, jota Isoveli tai kaupalliset toimijat eivät yksilötasolla kattavasti valvo.

Paikannus sinänsä on hyödyllistä ja haluttua, esimerkkinä vaikkapa karttapalvelut, liikenteen ohjaaminen tai uudet viihdepalvelut.

"Mobiilin päätelaitteen paikannuspalvelussa, kuten navigointipalvelussa, tarvitaan monen toimijan yhteistyötä: Tarvitaan taho, joka tuottaa karttoja ja toinen, joka kehittelee kartalle reittejä. Tarvitaan myös mekanismi, joka havaitsee, missä kännykkä liikkuu ja osaa yhdistää tämän liikkeen johonkin koordinaatistoon, tietosuojavaltuutetun toimiston IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen kuvaa nykytilannetta.

Jännite tulee siitä, että palvelun takana on monia toimijoita.

"Jokaisella niistä on omia näkemyksiä siitä, miten paikannusta pitäisi käyttää. Ja tietysti siitä, miten sillä ansaitaan rahaa", Karppinen toteaa.

Paikantamiseen liittyvät palvelut alkoivat kasvaa räjähdysmäisesti, kun älypuhelimet tulivat laajaan käyttöön. Puhelin on henkilökohtainen laite, jota pidetään yleensä aina mukana. Puhelinta seuraamalla saa tietää - ei pelkästään paikkaa - vaan myös sen, milloin henkilö on kotona, milloin töissä, milloin syö ja missä käy.

Paikkatiedoista on moneksi

Yksittäisen ihmisen paikkatietoja käytetään sekä yleishyödyllisiin, valvonnallisiin että puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin. Hyöty voi muuttua riskiksi väärissä käsissä. Esimerkiksi liikennepaikannuksen hyöty on jo kaikkien tiedossa. GPS joko autossa tai matkapuhelimessa on hyvä apu.

Paikannusta voitaisiin käyttää yleishyödyllisesti esimerkiksi liikenneruuhkien välttämiseen. Samaa paikkatietoa voitaisiin käyttää myös henkilövalvonnan välineenä tai ohjaamaan käyttäjiä tietyille reiteille kaupallisista syistä, esimerkiksi kohti ostoskeskuksia. Läpinäkyvyys onkin kansalaisen kannalta paikannustietojen hyödyntämisen a ja o.

Paikannustietojen käsittelyä rajoitetaan lainsäädännöllä. Henkilöön yhdistettävissä olevia paikkatietoja pitää käsitellä niin vähän kuin mahdollista, käsittelystä pitää kertoa avoimesti ja yleensä antaa henkilölle mahdollisuus vaikuttaa asiaan tai kieltäytyä siitä.

Nykyisin puhelinten käyttösopimusten tieto on kuitenkin varsin ylimalkaista.

"Palveluntarjoajat eivät oikein vielä tiedä, mitä kaikkea he haluaisivat paikkatiedolla tehdä. Siksi toimijoilla on ongelmia määritellä etukäteen, mihin paikkatietoa käytetään. Ja siksi käyttäjäkään ei saa selkeästi tietoonsa, mihin hän on suostumassa. Yleinen suostumus tietojen antoon esimerkiksi yrityksen palvelujen kehittämiseksi ei kerro kuluttajalle yhtään mitään", Karppinen sanoo.

Ota tai jätä

Kansalaisen asema paikannustietojen käsittelyssä on samantapainen kuin Facebookin käyttäjillä tai kauppojen kanta-asiakkailla. Bonuksista tai ilmaispalvelusta ei makseta rahalla vaan luovuttamalla omia tietoja palveluntuottajien käyttöön.

"Nettikansalaiset odottavat, että palvelut ovat maksuttomia. Palvelujen luominen ja niiden ylläpitäminen ei sitä kuitenkaan ole", Karppinen muistuttaa.

Kuluttajat ovat vielä tilanteessa, jossa tietosuojariskejä voi pitävästi hallita vain klikkaamalla itsensä irti Facebookista tai sammuttamalla paikannuspalvelut kokonaan.

Toisaalta uusien palvelujen suunnittelijoiden luovaa hulluutta ei Karppisen mukaan pidä kahlita liikaa. Valppaana pitää kuitenkin olla, niin palvelujen käyttäjien, tietosuojan valvojien kuin mediankin.

"On syytä muistaa Henry Fordin kuuluisa lausahdus: Jos olisimme autoa suunnitellessamme kysyneet mitä ihmiset haluavat, he olisivat toivoneet nopeampia hevosia."

Lue myös

Paikannus: Langattomien verkkojen kartoitukseen lupa »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.