Tulostusversio

2/2012

Internet: IPv6 on täällä

Teksti: Juhani Juselius

Kesäkuun alussa avattiin pysyvään käyttöön internetin uusi osoitejärjestelmä IPv6, ja sen odotetaan yleistyvän nopeasti. Viestintäviraston kokemusten perusteella IPv6:n käyttöönottoa ei kannata lykätä viime tinkaan, koska matkaan voi tulla yllättäviäkin mutkia.

Miltei tasan vuosi sitten kesäkuussa vietettiin ensimmäisen kerran uuden osoitejärjestelmän maailmanlaajuista teemapäivää. Tuolloin monet merkittävät www-sivustot avasivat päiväksi kokeiluversiot IPv6-pohjaisista sivustoistaan.

IPv6-osoitejärjestelmän kasvanut käyttö ja nykyisen järjestelmän (IPv4) mukaisten osoitteiden loppuminen helmikuussa 2011 ovat tuoneet uutta vauhtia vuosia hitaasti edenneelle siirtymiselle vanhoista uusiin osoitteisiin. Yhtenä osoituksena tapahtuneesta kehityksestä tämänvuotiseen IPv6-päivään 6. kesäkuuta osallistui laaja kirjo merkittäviä laitevalmistajia, internet-yhteydentarjoajia ja www-sivustoja, kuten Akamai, AT&T, Cisco, Google, Facebook ja Yahoo!.

Yksi merkittävä ero vuosien 2011 ja 2012 IPv6-päivillä oli: tänä vuonna IPv6-pohjaisia palveluja ei kytketty päälle pelkästään juhlapäiväksi, vaan ne avattiin käyttäjille lopullisesti.

IPv6 yleistynyt hitaasti

IPv6-järjestelmän käyttöönottoa on pitkään Suomessa ja maailmalla vaivannut perinteinen muna-kana-ongelma. IPv6-yhteyksillä ei ole ollut kysyntää internetin käyttäjien keskuudessa, koska yhteyksiä tai palveluita ei ole ollut saatavilla IPv6-pohjaisesti - ja vastaavasti palveluita ei ole kehitetty, koska niille ei ole ollut kysyntää!

Suomessa Viestintäviraston fi-verkkotunnuspalvelu on toiminut aktiivisesti muna-kana-ongelman rikkomiseksi. Fi-verkkotunnuspalvelun on yksinkertaisesti oltava aktiivinen edelläkävijä IPv6-tuessa, jotta suomalaisen internetin muut palvelut ja käyttäjät pystyisivät siirtymään uuden järjestelmän käyttäjiksi.

Nimipalvelinten vaihto sujui ongelmitta

Viestintävirastossa alustava päätös fi-verkkotunnuspalvelun muuttamisesta tukemaan IPv6-järjestelmää tehtiin jo vuonna 2006. Ensin päätettiin päivittää fi-päätteisten internet-osoitteiden toimivuuden kannalta välttämättömät fi-juuren nimipalvelimet ja vasta tämän jälkeen fi-verkkotunnusten asiointijärjestelmä.

IPv6-tuen toteuttaminen aloitettiin hankkimalla yksittäinen IPv6-yhteydellä varustettu nimipalvelin. Koska se toimi häiriöittä, IPv6-tukea päätettiin vaatia kaikilta uusilta fi-juuren nimipalvelimilta. Vuoteen 2010 mennessä yhtä lukuun ottamatta kaikissa fi-juuren palvelimissa oli IPv6-yhteys.

Nimipalvelinten päivitys sujui yllättävän vaivattomasti - ehkäpä siksi, että Viestintävirasto ostaa kaikki nimipalvelimet palveluna eikä tee niitä itse. Palveluiden toimittajat vastasivat teknisestä toteutuksesta.

Odotettua helpompaa

Vuonna 2009 alkoi varmistua, että IPv4-osoitteiden loppuminen ei ole enää kaukaisen tulevaisuuden asia. Viestintäviraston aikomuksena oli ollut päivittää vuonna 2002 hankittu fi-verkkotunnusjärjestelmä tukemaan IPV6:ta. Kävi kuitenkin ilmi, että tämä ei ollut mahdollista. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi suunnitella ja tilata täysin uusi verkkotunnusjärjestelmä, jossa IPv6-yhteensopivuus on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa.

Uusi fi-verkkotunnusjärjestelmä tilattiin nopealla aikataululla jo loppuvuodesta 2009. Sen hankinta oli varmasti tyypillinen tietojärjestelmäprojekti aikataulu- ja budjettihaasteineen, mutta myönteinen yllätys tilaajalle oli se, että itse IPv6-tuen toteuttaminen oli odotettua vaivattomampaa: IPv6-ominaisuus toimi uudessa järjestelmässä heti ensimmäisellä yrityksellä.

Hankkeen varsinaiseksi haasteeksi osoittautui uuden verkkotunnusjärjestelmän asettuminen osaksi Viestintäviraston muuta tietoteknistä ympäristöä. Vaikka kaikkien laitteiden piti tukea IPv6:ta, käytännön testeissä tuli silti mutkia matkaan. Luvattu tuki ei aina kattanut laitteen kaikkia toiminnallisuuksia, tai edes maahantuoja ei saanut käännetyksi IPv6-vipua päälle nimellisestä tuesta huolimatta. Viestintäviraston henkilöstön tietoteknisen osaamisen ja ongelmanratkaisukyvyn avulla ongelmista kuitenkin selvittiin.

Ryhdy ajoissa toimeen

Fi-verkkotunnuspalvelun kokemusten perusteella IPv6:n käyttöönottoa ei kannata lykätä viimeiseen mahdolliseen hetkeen.

Ulkoistettujen palveluiden hankinta saattaa vaikuttaa helpolta ja jopa todellisuudessa olla sitä. Silti ongelmat organisaatioon aiemmin hankitun IT-infrastruktuurin IPv6-yhteensopivuudessa ovat todennäköisiä, puhumattakaan mahdollisista aikaa vievistä ja kalliista kokonaisten tietojärjestelmien uusimisesta.

Toimiva ratkaisu

Tätä kirjoittaessa maailman toinen IPv6-päivä ja IPv6:n mukaisten palveluiden lopullinen avaaminen ovat vasta edessäpäin.

On erittäin mielenkiintoista seurata, mikä vaikutus palveluiden avaamisella on niiden käyttöön: Kasvaako IPv6-muotoisten nimipalvelukyselyiden määrä nykyisestä 16 prosentista kolmasosaan kaikista kyselyistä vai vieläkin suuremmaksi?

Toisaalta, määristä huolimatta voidaan jo nyt ennustaa, että tämänvuotisen teemapäivän jälkeen IPv6 ei ole enää tulevaisuuden hypetystä: se on täällä, se on käytössä, ja mikä tärkeintä - se toimii.

---

[KIRJOITTAJA]

Juhani Juselius on Viestintäviraston verkkotunnusyksikön päällikkö.


---

IPv6 on uusi versio internetprotokollasta (IP). Se vastaa päätelaitteiden osoitteista ja pakettien reitittämisestä verkossa, jotta internetiin kytkeytyneet laitteet voivat viestiä keskenään.

IPv6 pitää ottaa käyttöön, koska nykyisen järjestelmän IPv4 mukaiset vapaat osoitteet loppuivat helmikuussa 2011. Toistaiseksi IPv6:n käyttöönotto on ollut toivottua hitaampaa.

Uudessa järjestelmässä osoitteet ovat nykyistä pidempiä ja osoiteavaruus huomattavasti suurempi, joten vapaita IP-osoitteita pitäisi riittää jatkuvasti lisääntyville internetiin kytkettäville laitteille.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.