Tulostusversio

1/2012

Tietoturva: Laura ja Niko verkossa

Teksti: Päivi Männikkö

Miten alaikäiset nettivelhot saadaan pysymään erossa verkkorikoksista?

Nörtti, giikki, nettinatiivi... Tietokoneiden parissa lapsuutensa viettäneille nuorille on monta nimeä. Heille internet nykymuodossaan on ollut olemassa aina, ja netin ääressä kuluu enemmän aikaa kuin televisiota katsellen.

Joillakin harrastus kuitenkin muuttuu jopa verkkorikoksiksi, kuten palvelunestohyökkäyksiksi tai tietomurroiksi.

Keskusrikospoliisi tiedotti vuoden alussa tutkivansa 24:ää eri tietomurtoa, joiden tekijäksi epäillään alle 15-vuotiasta poikaa. Uutisoinnin mukaan motiivina oli lähinnä kokeilunhalu: tekijä ei ollut käyttänyt, levittänyt tai julkaissut hankkimiaan tunnuksia, salasanoja ja sähköpostiosoitteita.

Tapaus on tavallinen ainakin siten, että poliisin tietoon vuosittain tulevasta vajaasta tuhannesta tietoverkkorikoksesta peräti noin puolet on alle 15-vuotiaiden tekemiä.

Alle 15-vuotias ei ole vielä rikosoikeudellisesti vastuussa tekemisistään mutta joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot siinä missä vanhempikin tekijä.

Vuonna 1997 syntyneiden yleisimmät etunimet ovat Laura ja Niko. Tänä vuonna laurat ja nikot täyttävät 15 vuotta. Mitä heistä tulee isoina?

Alaikäiset haaste viranomaisille

Tietoturvaviikon avajaistilaisuuden paneelikeskustelussa helmikuussa pohdittiin, miten alaikäiset nettinatiivit voisivat käyttää osaamistaan rakentavasti. Keskusteluun osallistuivat Viestintävirastossa toimivan kansallisen tietoturvaviranomaisen CERT-FI:n päällikkö Erka Koivunen, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, Nokian tietoturvajohtaja Petri Kuivala ja rikosylikonstaapeli Juha Suominen Keskusrikospoliisista.

"Nettinatiivit ovat sekä haaste että mahdollisuus. Keskusrikospoliisi on heidän kanssaan murroksen edessä", Juha Suominen tiivisti.

CERT-FI joutuu näiden nuorten kanssa tekemisiin selvitellessään tietoturvaloukkauksia.

"Monista CERTin käsittelemistä tapauksista on huomannut, että asialla ovat alaikäiset", Erka Koivunen kertoi.

"He ilkkuvat netissä CERTille, poliisille ja uhreilleen. Se on äärimmäisen turhauttavaa aikuisten näkökulmasta."

Täysi-ikäistä nörttiä vanhat tihutyöt eivät sitten enää välttämättä naurata. CERT-FI on saanut yhteydenottoja nuorilta, jotka ovat aikoinaan jääneet kiinni verkkorikoksista, katuvat tekojaan ja haluavat palauttaa yhteiskuntakelpoisuutensa esimerkiksi antamalla vihjetietoja.

"Jospa saataisiin nuorille viesti, että teoilla on seurauksia, jotka näkyvät toden teolla sitten, kun astuu aikuisten yhteiskuntaan", Koivunen toivoi.

Virtuaaliyhteisön tähdet

Nörttien parissa tietokonetaidot ratkaisevat. Tosimaailmassa epäsuosittu ja kotihuolten painama nuori voi netissä olla oman virtuaaliyhteisönsä tähti, jos hän on muita taitavampi.

"Siinä se vaara onkin: Syrjäytynyt, joka osaa tiettyä kieltä, saa netissä faneja", Juha Suominen pohti.

Hän kertoi paneelissa, että virtuaalipoliisitoiminnan kautta nörtteihin on saatu parempi yhteys kuin perinteisellä koulupoliisitoiminnalla.

”On hienoa, miten poliisi on nopeasti ryhtynyt sosiaalisen median käyttöön. Se on upea esimerkki vaikkapa opettajille”, Petri Kuivala huomautti.

Mielekästä työtä osaajille

Virtuaalimaailman nuorille osaajille on kyllä kysyntää reaalimaailmassakin. Esimerkiksi CERT-FI:llä on hyvin myönteisiä kokemuksia hädin tuskin täysi-ikäisistä mutta erittäin osaavista kesätyöntekijöistä.

Kaikkialla näin ei ole.

”Esimerkiksi idässä monen nettirikollisen taustalla on se, että taitoja on mutta töitä ei saa”, Mikko Hyppönen huomautti keskustelussa.

Mutta miten pidetään kaidalla tiellä ne nousevat kyvyt, joiden ikä ei riitä palkkatyöhön ja joita netin pimeä puoli houkuttaa? Keskustelussa esiin nousivat erilaiset takavuosien ohjelmointileirit ja -kisat sekä Assembly ja muut pelitapahtumat. Tarvetta olisi myös IT-painotteiselle työpajatoiminnalle yhdistettynä elämänhallintakoulukseen.

Muiden yliopistojen toivottiin seuraavan Aalto-yliopiston esimerkkiä ja julkaisevan tietotekniikkaopetuksensa oppimateriaalit netissä. Näin opinhaluisille nuorille olisi tarjolla asiallista tietoa ilmaiseksi.

Hakkereilla on netissä omia keskustelupalstoja. Paneelissa mielipiteitä jakoi se, pitäisikö viranomaistenkin perustaa heille virtuaalinen kokoontumispaikka vai pikemmin houkutella heitä tosielämän pariin.

Nörteiltä uusia keksintöjä?

Suomalaisen peliteollisuuden viime vuosien menestystä on selitetty muun muassa sillä, että pelitapahtumista on löydetty nuoria kykyjä. Nettinatiivien hennoille hartioille lastataan toiveita uudenlaisten palvelujen ja laitteiden kehittämisestä, jopa uusista nokioista ja rovioista.

Panelistien mukaan edellisen sukupolven nörttejä kiehtoi ennen kaikkea tekniikka ja ohjelmointi. Nykynuoret taas ovat kiinnostuneempia valmiista sovelluksista, viestintämahdollisuuksista ja visuaalisuudesta.

”Nettinatiivit ovat loistavia etsimään itseään kiinnostavaa tietoa netistä. Se on hyvä, mutta hukataanko samalla mahdollisuus omaksua kokonaan uusia asioita”, Koivunen mietti.

Panelisteja ilahdutti Mikko Hyppösen kasvatusfilosofia:

”Olen sanonut lapsilleni, että koneella saa istua pitkään, kunhan pääosin luo jotain eikä käytä valmista; esimerkiksi ei katsota muiden videoita YouTubesta vaan kuvataan ja editoidaan omia.”

Entä koulut?

Netti on runsaudensarvi, jossa löytyy samanmielistä seuraa niin hyvää kuin pahaan. Panelistit pitivät kasvattajien vastuuta valtavana, jotta lapsi tai nuori ei ajaudu virtuaalimaailman varjoisalle puolelle.

”Lapsille on kerrottava, että netissä on mitä vain, eikä se kaikki ole ok ja normaalia. Silloin he ehkä tajuavat sen paremmin sitten kun törmäävät sellaiseen aineistoon”, Mikko Hyppönen sanoi.

Erka Koivunen pohti, miten opettajat voisivat osaltaan ohjata lapsia. Opettajat itse eivät ainakaan pidä tietoteknisiä taitojaan hyvinä.

”Toisaalta netti on vain kanava ja väline, olennaista on arvomaailma”, Petri Kuivala muistutti.

”Teknistä osaamattomuutta ei saisi käyttää tekosyynä sille, ettei tehdä mitään. ”

Nettifiksuusaineistoa vanhemmille ja opettajille >>

Lue myös

Tietoturva: Netin riskit eivät hetkauta »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.