Tulostusversio

3/2012

Henkilötiedot: Kun valvojasta tuleekin urkkija

Teksti: Kirsi Castrén

Henkilötietojen väärinkäyttöön syyllistyvät toisinaan myös laillisuusviranomaiset. Poliisin sisäinen valvonta tehostuu lähivuosina, kun lokivalvontaa lisätään ja automatisoidaan.

Järjestyspoliisina toimivalla Pate Poliisilla on edessään kiireinen ilta kentällä, mutta ennen lähtöään hän haluaa käydä läpi edellisen työvuoronsa tapahtumaraportit ja vilkaista Poliisihallituksen uusimpia tiedotteita.

Kahvitauolta Paten käteen on tarttunut iltapäivälehti, jonka kannessa komeilee uutinen tunnetun muusikon rattijuopumustuomiosta. Hän tietää tekevänsä väärin, mutta ei voi hillitä uteliaisuuttaan. Hiirikäsi klikkaa kuvaketta, ja hetken päästä ruudulle aukeavat poliisitietokannan merkinnät julkkiksen kiinnijäämisen yksityiskohdista.

Hiihtäjän kuolema kiinnosti

Entisen hiihtäjän Mika Myllylän menehtyminen hämärissä olosuhteissa kiinnosti lähes kahtasataa poliisia ympäri Suomea niin paljon, että he katsoivat hänen kuolinsyytutkintansa tietoja poliisitietokannasta ilman työtehtävään liittyvää perustetta. Poikkeuksellisen laaja urkintavyyhti johti 136 poliisin kohdalla valtakunnansyyttäjän esitutkintaan.

Poliisi ei selvinnyt puhtain paperein myöskään Nelosen uutisten järjestämästä testistä, jossa käytiin läpi kolmen julkisuuden henkilön tietoihin eri viranomaisissa kohdistuneet tietokantahaut.

Uutiset kertovat karua kieltään siitä, että henkilörekisteririkoksia tehdään myös laillisuusviranomaisten keskuudessa.

”Henkilötietojen väärinkäyttö on ikävä mutta piintynyt ilmiö, jota esiintyy uskoakseni jokaisella hallinnonalalla”, pohtii rekisterinpitopäällikkö Jari Råman Poliisihallituksesta.

”Tietoisuus kuitenkin kasvaa kiitettävästi kaiken aikaa julkisen keskustelunkin avittamana ja siten urkinnan vastainen työ helpottuu”, hän toteaa.

Lokitiedot paljastavat urkkijan

Henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntö velvoittaa rekisterinpitäjän huolehtimaan siitä, etteivät henkilötiedot joudu vääriin käsiin.

Poliisihallitus tekee lokivalvontaa kahdesti vuodessa pistotarkastuksina. Pistokokeet pyritään Råmanin mukaan kohdistamaan julkisuudessa paljon esillä olleiden henkilöiden tietoihin. Tällaisen valvontaiskun tuloksena paljastui Myllylän tapauskin.

Kantelut ja tutkintapyynnöt ovat toinen tapa, jolla urkkijoita jää kiinni. Kansalainen, joka on asianosaisena poliisitutkinnassa, voi pyytää lokitiedot henkilötietojensa käsittelystä.

Salausta käytetään säästeliäästi

Poliisin tietojärjestelmässä juttujen perustietoja voivat katsoa kaikki, joilla on järjestelmän käyttöoikeus. Tutkinnanjohtajalla on mahdollisuus harkintansa mukaan käyttää teknistä salausta, jolloin jutun tietoihin pääsevät vain siihen erikseen valtuutetut. Salauksella olisi voitu estää esimerkiksi Myllylän tietojen joutuminen vääriin käsiin.

Menettelyn käyttöä rajoittavat Poliisihallituksen ohjeet.

”Salaus on tarkoitettu tutkinnan turvaamiseksi, ei yksityisyyden parantamiseksi”, selvittää poliisiylitarkastaja Yrjö Lausmaa Poliisihallituksen rikostorjuntayksiköstä.

Poliisihallitus ei suosittele teknisen salauksen käytön laajentamista nykyisestä:

”Jutun salaus vaikeuttaa poliisin työtä, sillä nykyinen tekninen toteutus ei riittävästi tue tietojen normaalia käsittelyä järjestelmän sisällä”, perustelee rekisterinpitopäällikkö Jari Råman.

Tietosuoja paranee lähivuosina

Poliisin tietojärjestelmät ovat jo yli kymmenen vuoden ajan tallentaneet lokeihinsa jäljen kaikesta tietojen käytöstä. Myös ”koputtelut”, yritykset hakea salattujen juttujen tietoja, tallentuvat.

Henkilötietojen suoja paranee, kun poliisin tietojärjestelmäuudistus vuonna 2014 valmistuu.

”Sen sijaan että erikseen salattaisiin suojausta vaativat jutut, voidaan järjestelmässä hallita juttujen näkyvyyttä käyttöoikeuksin”, Råman kuvaa.

Järjestelmään suunnitellaan myös automatiikkaa, jolla lokivalvontaa voidaan huomattavasti lisätä nykyisestä.

Tekniikkaa tärkeämmät esimiehet

Råmanin mukaan tietojärjestelmän kehittämistäkin tärkeämpi keino väärinkäytösten kurissapitämiseksi on esimiestyö.

”Lähiesimiesten ja koulutuksen avulla tietoisuutta henkilötietojen oikeasta käsittelystä saadaan parhaiten kasvatetuksi ja ylläpidetyksi.”

Työnjohdon vastuuta korostaa myös Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen

”Esimiesten asia on valvoa ja huolehtia rekisterien käyttöön liittyvästä koulutuksesta ja ohjeistuksesta työpaikoilla. Poliisihallitus ohjeistaa, mikäli ilmenee valtakunnallisia ongelmia.”

Poliisikoulussa opetellaan oikeaa käyttöä

Se, mitä tietoja poliisin tietokantaan saa tallentaa, on tarkasti säänneltyä, kuten tietojen käyttökin. Poliisiammattikorkeakoulussa tulevat poliisit opiskelevat henkilötietojen oikeaa käsittelyä aluksi harjoitustietokannan avulla.

”Poliisin käytössä olevissa tietojärjestelmissä ja menettelysäännöissä riittää oppimista ja omaksumista”, toteaa koulutusjohtaja Petri Alkiora.

Koulutuksessa teroitetaan, että rekisteriin syötettyjä tietoja voi käyttää vain virkatehtävien suorittamiseen.

”Korostamme myös, että tietokantaan kirjaudutaan aina omalla käyttäjätunnuksella ja että lokitiedot tallentuvat ja niitä myös seurataan”, Alkiora kertoo.

Uteliaisuutta vai tiedonhankintaa?

Palataan vielä Myllylän tapaukseen. Poliisilla on poliisilain mukaan jatkuva toimintavelvoite edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sen ollessa vakavasti uhattuna. Valtakunnansyyttäjä päätti tällä perusteella vapauttaa syytteestä kaikki Myllylän tietoja luvatta katsoneet hänen kotipaikkakuntansa poliisit.

Ratkaisu herätti julkista keskustelua siitä, missä kulkee ammatillisen tiedonhankinnan ja inhimillisen uteliaisuuden raja.

”Yleisesti tiedetään, että Myllylällä oli niin kutsuttua häiriökäyttäytymistä,” koulutusjohtaja Petri Alkiora sanoo. 

”En kuitenkaan pidä häiriökäyttäytymistä poliisitoiminnan kannalta strategisesti keskeisenä kysymyksenä, etenkin kun Myllylän rekisteritietojen esille tullut väärinkäyttö tapahtui hänen menehtymisensä jälkeen”, hän pohtii. 

Lue myös

Gallup: Miten torjutte väärinkäytöksiä? »
Gallup: Onko sinun henkilötietojasi urkittu? »
Kolumni: Potilaan yksityisyys on sairaalalle pyhä asia »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.