Tulostusversio

3/2012

Tekijänoikeudet: Katoaako käyttäjän tila verkossa?

Teksti: Päivikki Karhula

Verkkosisältöjen tekijänoikeuksien valvonnassa puututaan yhä enemmän jokaisen käyttäjän tilaan ja viestintään.

Tekijänoikeuskysymykset ovat alkaneet tulla polttaviksi suhteessa kansalaisten oikeuksiin verkossa. Netinkäyttäjille tilanne on vaikea monesta syystä. Yleistyneen tiedonjakelun takia rajanveto luvallisen ja luvattoman sisältöjen jakelun välillä on katoamassa. Etenkin sosiaalisen median kulttuuriin kuuluu jatkuva kuvien, videoiden ja muiden sisältöjen jakelu. Jos tiettyä kuvaa tai videota on palvelussa jo jaettu tuhansille, käyttäjä tuskin miettii tekijänoikeuksia. Vaikeaselkoinen lainsäädäntö ei ainakaan helpota tilannetta.

Netinkäyttäjille edunvalvontakin on hankalaa, sillä tekijänoikeuksiin liittyviä velvoitteita luodaan monella eri taholla, kuten kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä sekä kansainvälisillä sopimuksilla. ACTA lienee ensimmäisiä kansainvälisiä sopimuksia, joka on saanut käyttäjät heräämään ja puolustamaan omia oikeuksiaan verkossa kansainvälisellä kampanjalla.

Hankala haravointi

Tekijänoikeuslainsäädäntö on viime vuosina tuonut mukanaan velvoitteita ja käytäntöjä, jotka vaikuttavat käyttäjien oikeuksiin verkossa. Samaan aikaan kuin julkisen tiedon saatavuutta verkossa on lisätty, kaupallisten sisältöjen tekijänoikeuksien valvontaa on kiristetty. Kiristyvät käytännöt uhkaavat myös sosiaalisen median tiedonjakelua sekä verkkoaineistojen käyttöä esimerkiksi opetuksessa ja kirjastoissa.

Luvattoman aineiston tavoittamiseksi on kehitetty valvontakeinoja, joilla haravoidaan käyttäjien sisältöjä. Haravoinnissa valvonta kohdistuu kaikkiin käyttäjiin ja heidän sisältöihinsä. Mitä tämä tarkoittaa viestinnän tietosuojan ja organisaatioiden toimintaperiaatteiden kannalta? Esimerkiksi kirjastot tukevat asiakkaiden yksityisyyttä tiedonhaussa ja tiedon käytössä. Verkossa suuntaus alkaa olla täysin päinvastainen – esimerkiksi tuottajat voivat seurata e-kirjojen käyttöä jopa sivukohtaisesti.

Sisällön haravointia voidaan periaatteessa käyttää tulevaisuudessa muihinkin tarkoituksiin. Yleistyvä haravointi voi olla kansalaisille ja yhteiskunnalle erittäin paljon ongelmallisempaa kuin luvaton kaupallisten sisältöjen käyttö.

Välittäjistä on tullut valvojia

Käyttäjien seurantaa ja osin myös tekijänoikeuksien rikkojien rankaisemista siirretään yhä suuremmassa määrin välittäjäyhteisöille eli verkkoyhteyksien ja -palvelujen tarjoajille.

Ongelmallista on, että niillä ei ole lainvalvonnan asiantuntemusta. Jos ne kuitenkin joutuvat vastuuseen oikeudellisista rajanylityksistä, sisältöjä voidaan karsia varmuuden vuoksi sieltäkin, missä ne eivät ylitä rajoja. Näin käyttäjiin voi kohdistua tiukempia rajoituksia kuin lainsäädäntö sellaisenaan edellyttäisi. Entä onko takeita siitä, etteivät välittäjät käytä toimivaltaansa väärin?

Välittäjät eivät ole olleet kovin innostuneita valvonnasta, koska siitä tulee heille kuluja. Seurauksena voi olla, että välittäjät vaativat velvoitteidensa suorittamiseen julkista tukea – lopulta käyttäjät tulisivat näin oman valvontansa maksumiehiksi.

Miten tiedonsaannin käy?

Käyttäjien tilan jatkuva kaventaminen verkossa lisäämällä valvontaa ja rakentamalla siitä pysyvää infrastruktuuria on kansalaisten oikeuksien ja demokraattisen yhteiskunnan kannalta vaarallista kehitystä.

Sen ohessa oikeusvaltion toimintamallit, kuten valvonnan valvonta, lainvalvonnan antaminen sille kuuluvien viranomaisten käsiin ja rangaistuksien suhteuttaminen teon vakavuuteen, ovat rapautumassa.

Tekijänoikeudet ovat kehittymässä suuntaan, jossa ne estävät käyttäjien tiedonsaantia ja sujuvaa verkkoaineistojen käyttöä kouluissa ja kirjastoissa. Voidaankin kysyä, ketä tekijänoikeuslainsäädännöllä halutaan palvella. Tasapaino eri intressiryhmien välillä ei toteudu, jos yritysten edut ovat etusijalla, vieläpä tavalla, jossa maksajaksi tulevat viime kädessä käyttäjät. 

Ratkaisuksi uudenlaiset palvelut

Käyttäjien näkökulmasta tekijänoikeuksilla voitaisiin tavoitella myös realismia: edistää sisältöjen käyttöön saamista, tukea joustavia toimintamalleja, luoda selkeitä sääntöjä sekä kohdistaa valvontaa ja rangaistuksia sinne, missä rajojen loukkauksilla tuotetaan merkittäviä haittoja.

Myös uusille toimintamalleille on tilaa, koska rajat kaupallisen, julkisen ja vapaiden verkon kautta jaeltavan aineistojen välillä ovat hämärtyneet ja niiden varassa on kehitetty monenlaisia uudenlaisia palvelukonsepteja. Monet verkossa menestyneet kaupalliset palvelut ovat hyödyntäneet osin tai kokonaan vapaita sisältöjä. Esimerkiksi sosiaalisen median koko palvelukonsepti perustuu sisältöjen vapaaseen jakeluun.

Myös tutkimukset tukevat näkemystä liiketoimintaeduista: Kirjaston käyttäjät ostavat todennäköisemmin sellaisen kirjoittajan kirjoja, joita he lainaavat kirjastosta.

---

[KIRJOITTAJA]

Päivikki Karhula on tutkija Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön Sananvapaus ja sensuuri verkkoaikana -hankkeessa. paivikki.karhula@gmx.com

Lue myös

Tekijänoikeudet: Piratismi aisoihin varoituskirjeillä? »
Tekijänoikeudet: Tapaus Pirate Bay herättää kysymyksiä »
Tekijänoikeudet: Teleyritykset eivät suostu nettipoliiseiksi »
Tekijänoikeudet: Mieluummin porkkanaa kuin keppiä »
Tekijänoikeudet: Vaikeaa rajanvetoa EU:ssa »
Tekijänoikeudet: Teleyritykset muutoksen edessä? »
Tekijänoikeudet: ACTA jatkaa kulkuaan »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.