Tulostusversio

1/2012

Sosiaalinen media: Goodbye, Facebook kotikonstein

Teksti: Marianne Saine

Internetin yhteisöpalvelun Facebookin käyttäjät ovat huolissaan tietosuojastaan. Entä jääkö verkkoon Facebook-varjo, vaikka on klikannut itsensä palvelusta ulos lopullisesti?

Oskari Brotherus, 37, on poistunut kaksi kertaa Facebookista, toisen kerran pysyvästi. Miksi? 

"En halua olla mukana sosiaalisessa mediassa, joka linkittyy yhä vahvemmin kaupalliseen maailmaan. Tämä näkyi varsinkin sen jälkeen kun olin hankkinut iPhonen."

Netissä surffailu näkyy Facebookissa heti.

"Kun olin katsonut työni vuoksi rakennusalan sivuja, alkoi Facebook-sivulleni tulla välittömästi alan mainontaa. Kun latasin puhelimeen kauppaketjun ostoslistaohjelman, sivulle alkoi tulvia tämän ketjun mainoksia."

Käsittämättömät tietosuojaohjeet

Koko aikuisikänsä tietotekniikkaa harrastanut Oskari Brotherus on heitä, joilta kaverit kysyvät neuvoa, kun koneet ryppyilevät. Hän oli toki tutkinut Facebookin tietosuojaa koskevat sivut ja yrittänyt estää epämiellyttävät kytkökset.

"Facebookin ohjeita ei liene ihminen suomentanut. Jälki on kuin Googlen kääntäjästä."

Hän lukee esimerkin.

"Rajoita vanhojen julkaisujesi yleisöä profiilissasi. Jos käytät tätä työkalua profiilissasi olevan sisällön, jonka olet jakanut seinällesi ja jonka jakoasetus on Kaverien kaverit tai julkinen, jakoasetuksesi muuttuu Kaverit. Muistutus: myös merkityt henkilöt ja heidän kaverinsa voivat nähdä nämä julkaisut."

"Mitä ihmettä tämä tarkoittaa!", hän kiihtyy vieläkin.

Tyhjä profiili bittiavaruuteen

Yksinkertaisimmin Facebookista lähdetään klikkaamalla kohtaa ’Poista tili käytöstä’. Katumuksen hetkellä voi kirjautua takaisin, koska palvelu säilöö tiedot.

Lopullisissa jäähyväisissään Brotherus halusi piilottaa Facebook-tietonsa niin tavoittamattomiin kuin mahdollista. Hän halusi myös varmistaa, ettei enää hairahtuisi avaamaan tiliä.

Ensin hän poisti yksitellen kaikki tykkäämiset, sitten sivustot, joita oli kannattanut ja vielä deletoi yksitellen kaikki kuvansa. Kavereita ei voi poistaa könttänä, vaan sekin oli tehtävä yksitellen.

Lopullinen niitti häviämiseen oli kikkailu sähköpostiosoitteella ja salasanalla, joilla palveluun kirjaudutaan. Brotherus perusti uuden sähköpostitilin Hotmailiin ja kirjoitti sen osoitteen ja salasanan paperille seuraavaa vaihetta varten.

"Kirjauduin Facebookiin vanhalla sähköpostiosoitteellani, vaihdoin uudeksi osoitteekseni Hotmail-osoitteen ja keksin uuden mielivaltaisen salasanan, jonka kirjoitin paperille."

Sitten hän lopetti tyhjennetyn profiilinsa. Facebook lähetti asiasta vahvistuksen uuteen sähköpostiosoitteeseen.

"Vahvistin lopetuksen, kirjauduin ulos Hotmailista ja revin salasanapaperin pikku silpuksi." 

Facebook-itsemurhansa jälkeen Brotherus ei ole jäänyt kummittelemaan havaittavalla tavalla.

"Olen tietysti testimielessä yrittänyt tehdä uuden profiilin nimelläni. Palvelu ei enää kysynyt, ’haluatko olla tämä Oskari Brotherus?’, kuten ensimmäisen poistumiseni jälkeen.

Tiedosta riskit

Tietotekniikan asiantuntijan Petteri Järvisen mukaan Oskari Brotherus teki perusteellista työtä varsinkin vaihtamalla sähköpostiosoitetta ja tuhoamalla salasanat.

"Kerran tallennettu tieto tosin säilyy netissä, mutta Facebook ei varmaankaan Oskaria enää seuraa." 

Järvinen itse luottaa Facebookin omiin profiilin lopetusmenetelmiin.

"Häviämisestä voi varmistua niin, että menee sivulle, jonka on aiemmin havainnut tekevän Facebookin kanssa yhteistyötä. Jos tykkäämisklikkaukset ovat sieltä poistuneet, Facebook ei enää seuraa surffausta."

Facebookin tietosuojaohjeista Järvinenkään ei perusta.

"Ohjeet ovat sekaisin suomea ja englantia. Niitä ei voi tavallinen ihminen ymmärtää. Epäselvät ohjeet yhdistettyinä jatkuvasti muuttuvaan palveluun on riski, joka käyttäjän on syytä tiedostaa."

Hän vertaa Facebookia kauppojen kanta-asiakasohjelmiin, joissa henkilötietojensa vastineeksi asiakas saa kaupan perimästä hinnasta hiukan takaisin.

"Jos haluaa tehdä saman netissä, kannattaa miettiä, onko saatu palvelu mahdollisen riskin arvoinen."

Mörkö vai ei?

Petteri Järvinen perää käyttäjiltä muutenkin suhteellisuudentajua. 

"Facebook ei ole ilmaispalvelu vaan se rahoittaa toimintansa yhteistyöllä muiden kaupallisten toimijoiden kanssa."

Facebook ei myöskään ole ainoa nettipalvelu, joka koettelee käyttäjän yksityisyyttä.

"Google ja muutkin palvelut seuraavat surffailua. Facebookia ei ole syytä demonisoida niitä enempää", Järvinen sanoo.

Tällä hetkellä Facebookin käyttäjä on ota tai jätä -tilanteessa. Helpotusta tuo kuitenkin EU:n komission ehdotus tietosuojasäädösten uudistuksesta. 

"Se velvoittaa poistamaan käyttäjän tiedot hänen niin halutessaan. Sitten ei enää tarvitse tehdä monimutkaisia toimia, kuten Oskari teki", Petteri Järvinen toteaa.

Lue myös

Sosiaalinen media: EU-asetus auttaa häviämään verkosta »
Gallup: Varovasti somessa »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.