Tulostusversio

4/2012

Kolumni: Kohdennettu mainonta – hyödyksi vai haitaksi?

Teksti: Petra Wikström

Mainonnan määrästä ja muodoista käydään aika ajoin tunteikasta keskustelua. Usein tuntuu, ettei mainonnan merkitystä kuluttajille ja koko yhteiskunnalle tunneta riittävän hyvin.

Mainonta edistää myyntiä ja lisää yritysten työllistämismahdollisuuksia. Ilman mainontaa ei ole suomalaisia mediasisältöjä, joiden parissa suomalaiset viettävät yli 7 tuntia päivässä. Vaikka mainonnan kokonaismäärä ei tällä hetkellä kasva, verkkomainonta on vuosittain noin 15 prosentin nousussa.

Jotta mainonta olisi tehokasta, viestejä suunnataan tietyille kohderyhmille. Televisiossa, radiossa ja printtimediassa on aina kohdennettu mainontaa sisältömieltymysten mukaan. Nyt sama käytäntö on rantautumassa verkkoon, jossa käyttäjien kiinnostuksenkohteita seurataan klikkausten perusteella.

Klikkaukset aktivoivat pieniä tiedostoja, evästeitä, jotka muistavat selaimeen liittyvät käyttäjätunnukset ja salasanat sekä tietyt valinnat, kuten kieliasetukset. Evästeet tilastoivat sivustot, jossa selain käy, ja määrittävät sillä perusteella kävijän mielenkiinnon kohteet. Jos nettikävijä hakee matkaa, selaimelle näytetään todennäköisesti matkamainoksia. Evästeet eivät kuitenkaan yksinään rekisteröi henkilötietoja. Mainostaja ei siis tiedä, kuka istuu ruudun takana, ainoastaan, missä selain liikkuu.

Moni kuluttaja kokee varmasti, että on hyödyllistä saada häntä kiinnostavaa mainontaa. Jotkut taas eivät halua, että heidän surffailuaan seurataan. Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan evästeiden käytöstä on tiedotettava, ja ne tulee voida kieltää selainasetusten avulla. Verkkomainonta-alan järjestö IAB Finland on ohjeistanut jäseniään lain edellyttämistä evästesäännöistä.

Alan mielestä mainonnan kohdentamisesta on avoimesti kerrottava kuluttajille. Tästä syystä IAB:n eurooppalainen kattojärjestö on muiden alan järjestöjen kanssa oma-aloitteisesti laatinut kohdennetun verkkomainonnan ohjeet. Niiden mukaan kuluttajille kerrotaan kuvakkeella, mitkä hänen näkemistään mainoksista ovat kohdennettuja. Kuvaketta klikkaamalla kuluttaja saa lisätietoja kohdentamisesta, tietojen kerääjistä ja siitä, miten kohdentamisesta voi päästä eroon.

Kaikissa EU-maissa käytössä oleva ohjeistus on sivustolla www.youronlinechoices.com, ja siihen ovat sitoutuneet myös suuret amerikkalaisyritykset, esimerkiksi Google, Microsoft ja Yahoo. Suomalaiset mainosverkostot ottavat kuvakkeen käyttöön 2013 alussa.

Ala on sitoutunut auttamaan kuluttajia ymmärtämään, miksi mainontaa kohdennetaan, jotta he voivat tehdä tietoisen päätöksen sen sallimisesta tai kieltämisestä. Mutta koska verkkomainontaa kohdennetaan vielä suhteellisen vähän, kohdentamisen kieltäminen ei vaikuta mainonnan määrään, ainoastaan sen kiinnostavuuteen.

---

[KIRJOITTAJA]

Petra Wikström on MTV MEDIAn yhteiskuntasuhdejohtaja ja IAB Finlandin tietosuojatyöryhmän puheenjohtaja.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.