Tulostusversio

4/2012

Tietosuojavaltuutetun toimisto 25 vuotta

Teksti: Päivi Männikkö

Ydintehtävänä on yhä luottamuksen turvaaminen.

Kun tietosuojavaltuutetun toimisto perustettiin 1987, tekstiviesteistä, sähköposteista ja internetistä olivat kuulleet lähinnä tietoliikenteen asiantuntijat.

Kun nykyinen tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio aloitti virassaan vuonna 1997, tietoyhteiskunta näytti toisenlaiselta. Tekstari, meili ja netti olivat jo tuttuja käsitteitä. Sen sijaan sosiaalisesta mediasta ei monikaan ollut kuullut, pilvipalveluista ja big datasta puhumatta.

Kun nyt lähestymme vuotta 2013, kaikki edellä lueteltu kuuluu keittiösanastoon. Tietoverkoissa liikutellaan terveystietoja ja luottokorttien numeroita maiden ja maanosien välillä. Internetissä ihmiset jakavat henkilökohtaisia tietoja itsestään.

Kaikesta päätellen tietosuojavaltuutetun toimiston työsarka ei tule ainakaan vähenemään.

Tietosuojasta menestystekijä

Vaikka tietoyhteiskunta on muuttunut ja tulee muuttumaan, Reijo Aarnion mielestä yksi asia on pysyvää:

”Luottamuksen lisääminen on edelleen ydinkysymys.”

Esimerkiksi EU-kansalaisille tehtyjen kyselyjen valossa ihmiset eivät luota siihen, että heidän henkilötietonsa ovat turvassa tietoverkoissa.

Rekisterinpitäjät tulisi saada ymmärtämään, että kuluttajien vahvempi luottamus lisäisi palveluiden käyttöä. Tietosuojavaltuutetun toimiston visio vuosille 2011–2020 onkin: tietosuoja on menestystekijä.

Toimistolle strategia, arvot ja visio ovat päivittäisen päätöksenteon työvälineitä. Maailma muuttuu niin nopeasti, että lainsäädäntö ei pysy perässä. Uusiin ilmiöihin pitää soveltaa hyviksi havaittuja yleisiä periaatteita.

Painopiste on ennaltaehkäisyssä

Toimiston tehtävänkuva on laaja: henkilö- ja luottotietojen käsittelyä koskevien asioiden ratkaiseminen ja seuraaminen on kattava tehtävä yhteiskunnassa, jossa tietojen käsittely liittyy lähes kaikkeen toimintaan. Haasteena on 20 työntekijän toimiston voimavarojen riittävyys.

”Suomessa on noin miljoona tietojärjestelmää, ja tietosuojavaltuutetun toimisto tekee vuodessa noin 20 tarkastusta. On siis selvää, että tarkastukset ovat tehoton tapa lisätä luottamusta”, Aarnio sanoo.

Ohjaustyön strategiana onkin ongelmien ennaltaehkäisy. Keskeistä tässä on sidosryhmäyhteistyö esimerkiksi edunvalvontajärjestöjen kanssa. Lisäksi tietosuojavaltuutettu on perustanut pysyviä yhteistyöryhmiä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä opetusalalle.

Tietosuoja-asetus lähiajan tärkein hanke

Tietosuojavaltuutetun toimisto on viettänyt juhlavuotta työn merkeissä: toimisto on järjestänyt sidosryhmille työpajoja tietosuojan ajankohtaisista teemoista, kuten suoramarkkinoinnista ja tietomurroista.

Työtä riittää lähivuosinakin, kun EU:n uudistettu tietosuojalainsäädäntö on hyväksytty ja sitä ryhdytään soveltamaan käytännössä. Suomessa mahdollinen tuleva tietosuoja-asetus ei näytä merkitsevän suurta mullistusta: Aarnion mukaan moni EU-tason uutuus on jo pitkään ollut Suomen henkilötietolaissa.

Uusi asetus jättää yllättävän paljon liikkumavaraa kansalliselle lainsäädännölle, Aarnio sanoo.

”Esimerkiksi verotustiedot pysyvät Suomessa julkisina niin kauan kunnes eduskunta toisin päättää.”

Lähteinä on käytetty Reijo Aarnion esitelmää Knowri§ht-tapahtumassa 26.11.2012 sekä tietosuojavaltuutetun toimiston vuosikertomusta 2011 ja tulossopimusta 2012.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.