Tulostusversio

4/2012

Profiili: Suomen Internet-yhdistys

Teksti: Markku Summa

Netinkäytön liiallinen valvonta huolettaa Suomen Internet-yhdistystä.

Suomen Internet-yhdistys perustettiin levittämään tietoutta Internet-verkosta ja sen käytöstä vuonna 1994. Tuolloin internet oli vielä lähinnä yliopistopiirien väline.

"Nyt kun tuo tavoite on saavutettu, toiminnassamme painottuvat uudet asiat, kuten erilaisten tilaisuuksien järjestäminen, kansainvälinen yhteistyö sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen", puheenjohtaja Tommi Karttaavi sanoo.

Hallituksen varajäsen Jyry Suvilehto pitää ykköstavoitteena sitä, että internet on tulevaisuudessakin järkevä ja kestävä.

Tietosuoja on internetin ydintä

Tietosuoja ja tietoturva eivät ole yhdistyksen toiminnan ydinasioita, mutta niitä seurataan aktiivisesti.

"Tietotekniikan liitossa on tietoturvaan erikoistunut yhdistys, jonka kanssa emme halua kilpailla. Tietosuoja on hyvin merkityksellinen asia internetin kehityksen kannalta", Karttaavi sanoo.

"Valitettavasti ihmiset eivät ole kovin tietoisia tietosuoja-asioista, vaikka pitäisi olla esimerkiksi Facebookia käyttäessä", Suvilehto huomauttaa.

Karttaavi lisää, että kaikkea ei voi säätää lailla. Jokaisen pitäisikin hänen mukaansa perehtyä siihen, mitä tietosuoja tarkoittaa ja ottaa itse enemmän vastuuta omasta tietosuojastaan.

"Sitä paitsi lainsäädäntö kulkee auttamattomasti yleensä muutaman askeleen teknisen kehityksen jäljessä."

Kaikkia uhkia ei voi torjua

Yhdistystä huolettavat pyrkimykset torjua kaikki kuviteltavissa olevat internetin käyttöön liittyvät uhat.

"Internetistä ei saa tulla liian turvallinen. Jos kontrollia lisätään, internet hajoaa osiin. Tämä on erittäin varteenotettava riski nykykehityksen valossa", Tommi Karttaavi sanoo.

Turvallisuuden lisääminen rajoittaa aina jonkun oikeuksia.

”Reaalimaailmassa on pitkät perinteet siitä, mitä ja miten paljon rajoitetaan turvallisuuden nimissä. Digitaalisessa maailmassa tapahtuu helposti ylilyöntejä”, Suvilehto lisää.

Lisääntyvät haittaohjelmat ovat sekä Karttaavin että Suvilehdon mukaan kasvava ongelma, johon on jo herätty. He muistuttavat kuitenkin, että ei ole internetin syy, kun ihmiset tekevät rikoksia.

Yhdistys liputtaa sen puolesta, että internetiä on mahdollisuus käyttää myös anonyymisti.

"Tässäkin teknologia kulkee lainsäädännön edellä. Olisi äärimmäisen vaikea toteuttaa sellainen kielto, että viestien lähettäjän jälkien salaaminen ei olisi mahdollista", Karttaavi toteaa.

Harvalla on kiire uuteen osoitejärjestelmään

Internetin ajankohtaisia uudistuksia on uusi osoitejärjestelmä IPv6. Se on Karttaavin mukaan tulossa, mutta pitkällä viiveellä.

"Vanha järjestelmä IPv4 ei ole tehoton tai turvaton. Sen ensisijainen ongelma on osoitteiden riittävyys. Erilaisten kohteiden, jotka tarvitsevat IP-osoitteen, määrä kasvaa vielä nopeammin kuin internetin käyttäjien määrä", hän sanoo.

Jyry Suvilehto kertoo, että uudessa järjestelmässä oli suunnitteluvaiheessa paljon ominaisuuksia, joita vanhasta silloin puuttui.

"Vuosien kuluessa IPv4:ä on uudistettu siinä määrin, että se ajaa saman asian kuin uusi.”

Lisäksi erilaisilla vippaskonsteilla osoitteiden määrä on saatu riittämään.

"Tästä syystä hyvin harvalla on kiire vaihtaa vanha uuteen."

IPv6 tulee Suvilehdon mukaan jossakin vaiheessa leviämään kaikkien käyttöön, mutta vanhaa ei tulla heittämään romukoppaan.

Verkkotunnukset haastavat tavaramerkit

Toinen internetin uudistus koskee verkkotunnuksia eli domain-päätteitä. Verkkotunnuksia hallinnoiva kansainvälinen järjestö ICANN päätti kesällä 2011 internetin nimijärjestelmän vapauttamisesta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin nettisivujen verkkotunnus voisi olla .helsinki.

Uusista verkkotunnuksista ei Tommi Karttaavin mukaan aiheudu merkittäviä tietoturvaongelmia.

”Tavaramerkkien haltijat sen sijaan joutunevat tekemään suojaavia rekisteröintejä jopa satoihin uusiin domain-päätteisiin. ICANN on kyllä pyrkinyt parantamaan tavaramerkkien suojelumekanismeja, mutta nähtäväksi jää, miten hyvin ne käytännössä toimivat.”

Oma ongelmansa on kansainvälistetyissä osoitteissa, Jyry Suvilehto sanoo:

”i-latinalaisten merkkien tukeminen osoitteissa johtaa siihen, että käyttäjä ei välttämättä huomaa menevänsä noкia.com-osoitteeseen jossa к onkin kyrillisen aakkoston k eikä latinalaisen aakkoston k. Sivustoa saattaa hallinnoida joku muu taho kuin Nokia ja erilaisia variaatioita on liikaa, että Nokia voisi varmuuden vuoksi varata kaikki turvatakseen brändinsä."

"Nämä kaikki ovat asioita, jotka ovat agendallamme tavalla tai toisella. Pyrimme vaikuttamaan kehityksen niin Suomessa kuin EU-tasolla yhdessä muiden kansallisten yhdistysten kanssa”, Suvilehto sanoo.

---

Suomen Internet-yhdistys

  • Perustettu vuonna 1994. Vuodesta 1999 lähtien yhdistys on toiminut myös kansainvälisen Internet Societyn (ISOC) Suomen osastona, nimellä ISOC Finland.
  • Tietotekniikan liiton jäsenyhdistys, jäseniä on 120.
  • Jäsenkunta koostuu tietotekniikan parissa työskentelevistä, mutta mukana on myös muun muassa sellaisia lakimiehiä ja markkinoinnin ammattilaisia, jotka kokevat internetin liittyvän keskeisesti heidän työhönsä.
  • Hallituksen puheenjohtaja on Tommi Karttaavi.

    Yhdistyksen verkkosivuille >>

Lue myös

Internet: IPv6 on täällä »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.