Tulostusversio

4/2010

Profiili: Vaikeasti määriteltävä verkkosota

Teksti: Päivi Männikkö

Viron pronssisoturiselkkaus 2007 sekä kesällä 2008 tehdyt iskut Liettuan ja Georgian verkkoihin viimeistään havahduttivat valtiot huomaamaan, että nekin voivat joutua verkkohyökkäyksen kohteiksi, ja syyt voivat olla poliittisia. Valtioon kohdistetut hyökkäykset lähentelevät verkkosodan häilyvää rajaa.

Tietoverkoissa on kuitenkin perinteistä sodankäyntiä vaikeampaa määritellä, milloin iskusta tulee sotatoimi, ja miten sotavoimat voisivat vastata siihen.

Oikeudellinen sääntely hankalaa

Naton tietoverkkopuolustuksen osaamiskeskuksen oikeudellisen neuvonantajan Eneken Tikkin mukaan oikeudellisesti hyväksyttävä sotilaallinen vastaisku ei nyt olisi edes mahdollinen, koska kansainvälisen oikeuden ja kansallisten lakien väleihin on jäänyt sekä sääntelemättömiä alueita että päällekkäisen sääntelyn alueita.

Pykäläongelmia tuottaa esimerkiksi se, että iskun kohteina voi olla yhtä hyvin valtiollisia toimijoita kuin yrityksiä. Tekijät taas sijaitsevat usein eri maissa ja voivat käyttää kolmansissa maissa olevia palvelimia. Kun siis tietoverkkoihin hyökätään, kuka vastaa mistäkin, ja minkä lain perusteella? Se kiinnostaa nyt keskusta, joka yhdessä oikeustieteen tutkimuslaitosten kanssa valmistelee käsikirjaa kansainvälisen oikeuden soveltamisesta verkkoiskuihin.

”Tarkoituksena on selvittää, miten rauhan aikaa ja tietoyhteiskunnan toimivuutta varten laaditut pykälät ja sopimukset toimisivat kansallista turvallisuutta uhkaavassa tietoverkkoiskussa. Monia oikeudellisia rakenteita, kuten tietosuojaa tai palveluntarjoajien yhteistyötä, ei ole laadittu tuollaisia tilanteita varten”, Tikk huomauttaa.

Yrityksetkin voivat joutua kohteiksi

Yritysten uhkakuvia muuttaa se, että ne voivat joutua iskun kohteiksi kansallisen kriittisen infrastruktuurin edustajina. Tietoturvaa pitää lisätä, ja se maksaa. Tikkin mukaan viranomaisten, yritysten, valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen tulisikin sopia siitä, mistä verkkoturvallisuuden osasta kukin huolehtii.

”Luontevaa on, että esimerkiksi pankki turvaa vähintäänkin liiketoimintaintresseihinsä liittyvät asiat.”

Lue myös

Profiili: Naton tietoverkkopuolustuksen keskus »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.