Tulostusversio

1/2013

Avoimuuden edustaja yksityisyyden asialla

Teksti: Päivi Männikkö
Kuvat: Olli Häkämies

TS12013_Jungner.jpgKansanedustaja Mikael Jungnerin mielestä nopeasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa tarvitaan enemmän järjen käyttöä ja vähemmän etukäteen sovittuja sääntöjä.

Mikael Jungner asettaa matkapuhelimensa eduskunnan lisärakennuksen kokoushuoneen pöydälle. Henkilökohtaisen puhelimensa, sillä BYOD (Bring Your Own Device) on hänelle sydämen asia.

”Mä en menisi töihin sellaiseen paikkaan, jossa en saa itse valita kännykkää ja tietokonetta.”

Oman kännykän lisäksi edustaja Jungner käyttää työpaikalla omia tietokoneitaan ja yhdysvaltalaisen palveluntarjoajan sähköpostia, koska ”se toimii kaikkialla helposti”.

”Tuntuu, että huomattavasti paremmin olen pärjännyt kuin kollegat, jotka valittelevat eduskunnan laitteita ja ohjelmistoja.”

Tulevaisuus on mobiili

Jungner vannoo mobiililaitteiden ja niiden sovellusten nimiin. Niihin pääsivät viime syksynä tutustumaan myös kaikki hänen kollegansa, kun kansanedustajien käyttöön annettiin tablettitietokoneet.

”Suurin osa edustajista näki ensimmäistä kertaa omakohtaisesti, mitä tietoyhteiskunta voi mukanaan tuoda; tablettien käytettävyyden, monipuolisuuden ja kaikki ne sovellukset”, hän innostuu.

Tosin eduskunnan istuntosalissa tablettia saa käyttää vain huomaamattomasti, eikä kannettavilla tietokoneilla ole lainkaan pääsyä saliin. Jungner ei säästele sanojaan moittiessaan työpaikkansa ”harhaanjohtavaa ja vääristynyttä” työnkuvaa.

”Tietohallinto on täällä kunnianhimoista ja korkealuokkaista. Mutta yleishallinto eli poliittiset päätöksentekijät eivät aina ymmärrä tätä maailmaa. Ja he tuntuvat näkevän paikoin hirveästi vaivaa estääkseen fiksuja asioita tapahtumasta.”

Suomi jäi sovellusjunasta

Fiksuja asioita jää tapahtumatta muillakin työpaikoilla. Tieto- ja viestintätekniikassa raha liikkuu nyt sovelluksissa, mutta suomalaiset ovat jääneet jälkeen niiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Jungnerin mukaan yksi selitys on Nokian matkapuhelimissa, joissa sovellukset toimivat pitkään kankeasti. Ja kun sovelluksia ei ole totuttu käyttämään, ei ole ymmärretty tietoyhteiskunnan kehityssuuntaa.

Entä onko lainsäädäntömme ajan tasalla?

”Kun ei ole kokemusta siitä, mikä on mahdollista, ei ole myöskään toimivaa lainsäädäntöä”, Jungner miettii.

Tietoyhteiskunnassa maltillinen sääntely ja joustava suhtautuminen sääntöihin voi hänen mielestään kuitenkin olla pikemminkin eduksi:

”Jos katsoo yhdysvaltalaisia menestystarinoita Googlesta Facebookiin ja YouTubeen, todennäköisesti mikään niistä ei olisi onnistunut Suomessa vaan olisi jämähtänyt tekijänoikeus-, henkilörekisteri- tai muuhun lainsäädäntöön.”

Kankeat säännöt

Jos Jungnerilta kysytään, suomalaisilla on lakeihin ja sääntöihin eurooppalaisittain poikkeuksellisen lämmin suhde. Jungner – vaikka onkin koulutukseltaan juristi – pitää sääntöjä usein vääränä lähtökohtana, koska ne on laadittu aikaisemman tilanteen pohjalta. Erityisen huonosti ne sopivat vasta kehitysasteella olevan teknologian avaamien mahdollisuuksien säätelyyn.

”Tällaisessa monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa tarvitaan enemmän omaa järkeä ja vähemmän sääntöjä.”

Esimerkkinä hän mainitsee organisaatioiden hankintasäännöt, jotka julkisella sektorilla perustuvat hankintalakiin. Se vaatii määrittelemään palvelun sisällön yksityiskohtaisesti jo kilpailutusvaiheessa ja siten estää usein tekovaiheessa ilmenevien parannusten toteuttamisen.

Harkitse, mitä julkaiset

Mikael Jungnerin mukaan ihmisten pitäisi miettiä tarkemmin, mitä he kertovat itsestään netissä.

”Merkittävä osa ihmisistä ajattelee, että ei minulla ole mitään salattavaa tai hävettävää. Mutta ei voi koskaan tietää, kuka toisessa päässä on viiden tai kahdenkymmenen vuoden päästä.”

Entä kuinka on Jungnerin itsensä laita? Entinen YLEn pääjohtaja ja SDP:n puoluesihteeri ja nykyinen kansanedustaja tunnetaan paitsi työtehtävistään, myös sairauksistaan ja parisuhteestaan, joista hän on itse kertonut sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Kaikki eivät ole katsoneet julkisia avautumisia hyvällä silmällä – päinvastoin. 

”On ihmisiä, jotka pitävät sitä vääränä ja vastuuttomana toimintana”, Jungner myöntää.

”Olen itse miettinyt sitä niin, että puhun asioista, jotka koskevat minua – en läheisten asioista. Ja on pakko myöntää, että suuri osa näistä avoimuudella puhutuista asioista, vaikkapa sairauksista, olisi joka tapauksessa tullut esille.”

Geenitieto tulee, oletko valmis?

”Mielestäni tietosuoja-asiat pitäisi miettiä uusiksi”, Jungner sanoo.

”Tietosuojasta tulee tulevaisuudessa huomattavasti tärkeämpää kuin tänä päivänä. Kyse ei ole vain siitä, että koko elämä tallentuu digitaaliseen järjestelmään, vaan siitä, että esimerkiksi DNA-tiedon helppo saatavuus, muokattavuus ja johtopäätökset avaavat ovet ennennäkemättömälle geenirasismille.”

Ennen pitkää geenikartoituksen perusteella voidaan arvioida sairauksien todennäköisyyttä, mikä voisi kiinnostaa vaikkapa vakuutusyhtiöitä ja työnantajia. Jungnerin mielestä siksi kaikenlainen henkilötietojen väärinkäyttö pitäisi kriminalisoida ja näyttötaakan tulisi olla rekisterinpitäjillä.

”Siinä vaiheessa, kun ihmisen geenikartasta voidaan kartoittaa lähes mitä vain, yksittäinen kansalainen on tosi altavastaajana suhteessa näihin suurin instituutioihin”, hän varoittaa.

”Se maailma on tulossa, ja siihen pitäisi ruveta varautumaan jo nyt.”

----

 

FAKTA: Mikael Jungner

  • syntynyt vuonna 1965
  • oikeustieteiden lisensiaatti
  • kansanedustaja 2011-
  • eduskunnan sivistys- ja tulevaisuusvaliokuntien jäsen
  • SDP:n puoluesihteeri 2010–2012
  • Yleisradion toimitusjohtaja 2005–2010
  • Microsoftin tietoyhteiskuntasuhteista Suomessa ja Baltiassa vastaava johtaja 2002–2004
  • Ministerien, mukaan lukien pääministeri Paavo Lipposen poliittinen erityisavustaja 1997–2002

Lue myös

Mikael Jungner ja sosiaalinen media »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.