Tulostusversio

1/2013

Väestötietojärjestelmä on suurin perusrekisteri

Teksti: Päivi Männikkö

Uudessa sarjassa esitellään keskeisiä suomalaisia henkilörekistereitä.

Kuningas Kustaa Vaasa antoi alkusysäyksen suomalaiselle väestökirjanpidolle 1520- ja -30-luvuilla, kun hän määräsi pitämään kirjaa talouskunnista ja asekelpoisista miehistä. Kirkko seurasi perässä 1628, kun papit ryhtyivät pitämään kirjaa syntyneistä, vihityistä ja kuolleista.

Valtion ja kirkon kaksinkertaisesta väestökirjanpidosta siirryttiin yhteen järjestelmään vuonna 1971. Sitä ylläpitää Väestörekisterikeskus (VRK) yhdessä maistraattien kanssa.

Ei unohda kuolleitakaan

Väestötietojärjestelmä on Suomen suurin ja käytetyin perusrekisteri eli yhteiskunnan sekä kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta keskeistä tietoa sisältävä rekisteri. Suuri osa sen tiedoista tulee viranomaisilta.

Järjestelmään kerätään laaja kattaus henkilötietoja kaikista Suomen kansalaisista sekä Suomessa vakituisesti asuvista muiden maiden kansalaisista. Lisäksi sinne voidaan rekisteröidä tilapäisesti Suomessa oleskelevia.

Vastasyntynyt merkitään järjestelmään heti sairaalassa, eikä kuolemakaan poista häntä sieltä, vaan tietoihin vain lisätään kuolinajankohta.

Suorakäyttö määritellään tietokohtaisesti

Järjestelmästä luovutetaan tietoja viranomaisille, tutkimukseen sekä yritysten ja kansalaisten tarpeisiin. Osan luovutuksista voi halutessaan kieltää, kuten yhteystietojen antamisen suoramarkkinointiin tai yhteystietopalveluihin. Tietojen antamista niitä tehtävissään tarvitseville viranomaisille ei sen sijaan voi estää.

”Viranomaisten lakisääteiset tehtävät oikeuttavat ne saamaan järjestelmästä yrityksiä enemmän tietoja”, kehityspäällikkö Kaj Välimäki lisää.

VRK:lta luvan saaneilla viranomaisilla ja yrityksillä on oikeus käyttää järjestelmää itse. Suorakäyttöluvassa määritellään tietokohtaisesti, mitä tietoja niillä on oikeus nähdä.

Järjestelmän tietojen käsittelyä valvoo VRK:n lisäksi tietosuojavaltuutettu, jolle VRK raportoi vuosittain.

Tiesitkö tätä väestötietojärjestelmästä?

Väestötietojärjestelmän tietoja käytetään myös erilaisissa paikkatietopalveluissa, kuten pelastustoiminnassa ja viestintäyhteyksien suunnittelussa. Tämä perustuu siihen, että henkilötietojen lisäksi järjestelmään tallennetaan tietoja myös rakennuksista ja huoneistoista. Huoneistotiedot voidaan liittää kiinteistö- ja rakennustunnuksen avulla muihin rekistereihin.

”Väestötietojärjestelmän osoitteiden kytkeminen rakennuksiin ei ole tavallista muissa maissa”, Välimäki sanoo.

”Tämä mahdollistaa esimerkiksi tehokkaan aluesuunnittelun, kun tiedetään, paljonko missäkin asuu ihmisiä.”

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.