Tulostusversio

1/2013

Sairausloman syy ei kuulu kaikille

Teksti: Kirsi Castrén

Työpaikan ja työterveyden tiivistynyt yhteistyö vaatii esimiehiltä parempaa tietosuojaosaamista.

Aarne Ahkera on juuri lopettelemassa kesälomansa, kun pitkällinen stressi kulminoituu terveyskeskuksen lääkärin kirjoittamaan sairauslomaan. Kun Aarne sen loputtua palaa töihin, tieto sairauslomasta menee työterveyshuollolle.

Työpaikan ja työterveyshuollon välillä kulkee yhä enemmän tietoa sairauspoissaoloista, mitä perustellaan työkyvyn ylläpidolla ja seurannalla. Lisäksi työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä on tiivistänyt sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain uudistus. Se velvoittaa työnantajan ilmoittamaan poissaolosta työterveyshuoltoon, kun sairausloma on kestänyt 30 päivää.

Esimiehillä on epätietoisuutta uudistuksesta

Lakiuudistus on poikinut työnantajilta kyselyjä tietosuojavaltuutetun toimistolle.

”Ongelmia on aiheuttanut epätietoisuus siitä, mitä henkilötietoja voidaan käsitellä ilmoitettaessa sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon sekä sairauslomatodistusten luovuttamisessa työterveyshuoltoon”, kertoo ylitarkastaja Mia Murtomäki.

Toisin kuin joillakin työpaikoilla on luultu, lakiuudistus ei edellytä, että muualla kirjoitetut lääkärintodistukset tulisi säännönmukaisesti lähettää työterveyshuoltoon.

”Työnantaja voi luovuttaa työterveyshuoltoon tiedon työntekijän sairauspoissaolojen määrästä ilman diagnoositietoa työterveyshuollon lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi”, Murtomäki neuvoo.

Tiedottaminen takkuilee

Työntekijä sai lakiuudistuksessa oikeuden kieltää lääkärintodistuksensa lähettämisen työterveyshuoltoon. Kielto voi koskea yksittäistä tilannetta tai tiettyä ajanjaksoa.

Tietosuojavaltuutettu on korostanut kannanotossaan, että työntekijöille tulee tiedottaa terveydentilatietojen käsittelystä työpaikalla ja luovuttamisesta työterveyshuoltoon. Myös oikeudesta kieltää tietojen luovutus tulisi kertoa, jos työpaikka ryhtyy lähettämään lääkärintodistukset säännönmukaisesti työterveyshuoltoon.

Tiedotusvelvoite ei ylitarkastajan mukaan toteudu työpaikoilla tarpeeksi hyvin.

"Työnantajat eivät tiedota asiasta riittävästi, eikä työntekijöillä ole aina tietoa kielto-oikeudesta. Lain tulisi kuitenkin olla kaikilla työpaikoilla nähtävillä”, Murtomäki huomauttaa.

Terveystiedot erillään muista henkilötiedoista

Henkilötietolain mukaan diagnoosi- ja muut terveystiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja. Myös poissaolotieto on henkilötieto, joskaan ei arkaluonteinen.

Työnantajan on säilytettävä arkaluonteiset henkilötiedot erillään muista henkilötiedoista. Diagnoositietoja ei siten saa liittää esimerkiksi palkkahallinnon rekistereihin poissaolotietojen yhteyteen, eikä niistä saa koota erillistä työntekijäkohtaista rekisteriä. Näin on Murtomäen mukaan kuitenkin joissakin organisaatioissa tehty. Käytäntö on sekä henkilötietolain että työelämän tietosuojalain vastainen.

Potilastiedot ovat aina luottamuksellisia

Työterveyshuolto ei saa luovuttaa työnantajalle tietoja potilaan terveydentilasta ilman hänen suostumustaan. Kysyvätkö työnantajat koskaan työterveyshuollolta enemmän tietoja työntekijöistään kuin laki sallii, johtajalääkäri Anja Hallberg Diacorista?

”Diacorilla on noin 4 000 asiakasyritystä, joissa on työterveyshuollon piirissä 130 000 työntekijää, joten on mahdollista, että yksittäistapauksia ilmenee”, Hallberg myöntää.

Asiattomien tiedustelujen taustalla on kuitenkin yleensä esimiesten tietämättömyys laeista ja säännöistä kuin pyrkimys urkkia työntekijän potilastietoja.

”Jotkut esimiehet voivat olettaa työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tarkoittavan sitä, että he saavat enemmän tietoa yksittäisistä potilaista kuin muuten saisivat.”

Työkykyneuvottelussa pallo on potilaalla

Jos sairausloma pitkittyy, työterveyshuollon on viimeistään 90 sairauslomapäivän jälkeen tehtävä lausunto työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista. Lausunto on ehtona Kelan sairauspäivärahan maksun jatkamiselle.

Työkykylausuntoa varten lakiuudistus suosittaa kutsumaan koolle työkykyneuvottelun, johon osallistuvat työterveyslääkäri, työntekijä ja hänen esimiehensä.

”Neuvotteluissa keskustellaan esimerkiksi siitä, kuinka monta tuntia viikossa työntekijä pystyy työskentelemään tai kuinka paljon olkapäävaivainen saa työssä kuormittaa olkapäätä”, johtajalääkäri Hallberg sanoo.

Hänen mukaansa potilaiden avoimuutta on joskus tarpeen toppuutella.

”Kun itse vielä tein kliinistä työtä, tapanani oli etukäteen käydä työntekijän kanssa läpi, mitkä asiat neuvottelussa ovat oleellisia.”

Lue myös

Työterveystietojen lainmukaisen käsittelyn ABC »
Työnantaja: Tiedot auttavat ehkäisemään poissaoloja »
Gallup: Työterveyshuollolle raportointi on työväline »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.