Tulostusversio

2/2013

Poliisi korjaa tilkkutäkkiään

Teksti: Päivi Männikkö

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero uskoo, että tuleva tietojärjestelmäuudistus parantaa poliisin rekisterinpitoa.

Suomen korkeimman poliisiviranomaisen kevät on ollut kiireinen, mutta poliisiylijohtaja Mikko Paatero istuu rauhallisesti työhuoneessaan ja keskustelee henkilötietojen käsittelystä satojen haastattelujen tuomalla rutiinilla. Hän ja muut korkeat poliisiviranomaiset ovat tänä keväänä saaneet selittää poliisin rekisterinpitoa poliitikoille, viranomaisille ja medialle.

Selvittely alkoi huhtikuussa MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman paljastettua, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli merkitty keskusrikospoliisin (KRP) ylläpitämään epäiltyjen tietojärjestelmään. Poliisihallitus rekisterinpitäjänä totesi merkinnän virheelliseksi, ja KRP ilmoitti poistaneensa tiedon heti sen julkitulon jälkeen. 

Virheellinen merkintä on Valtakunnansyyttäjänviraston tutkinnassa. Esitutkinta valmistunee ennen kesää, niin Paatero arvioi ja toivoo:

”Niin kauan kuin tämä asia on kesken, se on esillä.”

Poliisihallitus tekee omat johtopäätöksensä syksyllä. Silloin selviää, nostetaanko virheellisen merkinnän tehneitä henkilöitä vastaan syytteet.

Poliisilaitoksille yhteiset säännöt

Epäiltyjen rekisteriin tallennetaan tietoja henkilöistä, joita on syytä epäillä rikoksesta tai siihen myötävaikuttamisesta. Sitä ylläpitää keskusrikospoliisi, ja rekisterinpitäjä on Poliisihallitus.

Poliisiylijohtaja kommentoi Putin-tapausta varoen keskeneräisen esitutkinnan takia.

”Ohjeet ovat minusta olleet riittävät, mutta nyt katsomme läpi kaikki prosessit ja parannamme niitä sitä mukaa kuin heikkouksia löytyy.”

Epäiltyjen rekisterin käyttöoikeus on yli tuhannella poliisimiehellä eri puolilla maata. Paatero huomauttaa, että Poliisihallitus ei pysty valvomaan yksittäisiä kirjauksia. Merkintöjen tarkastaminen pitäisi tehdä tietojen kirjaamisen yhteydessä.

Eikö kuitenkin viime kädessä Poliisihallitus rekisterinpitäjänä vastaa henkilötietojen käsittelystä?

”Tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta se, että KRP:n johtokaan ei tiennyt mistään mitään, tuntuu kummalliselta”, Paatero sanoo viitaten tapaus Putiniin.

Hänen mukaansa Poliisihallituksen ensisijainen tehtävä on huolehtia siitä, että valvonta toimii yksiköissä. Niille aiotaan nyt laatia yhteiset kirjaamisohjeet.

Käytäntöjä on jo yhtenäistetty. Kaikissa laitoksissa päällystöön kuuluva virkamies tarkistaa, että henkilön kirjaaminen epäiltyjen järjestelmään täyttää lain edellytykset. Joissakin yksiköissä näin on tehty ennenkin mutta ei esimerkiksi KRP:ssä. 

”Se oli ainakin minulle yllätys”, Paatero sanoo.

”Siellä on ilmeisesti joskus katsottu, että päällystövalvonta on niin työlästä.”

Palasista koottu kokonaisuus

Paatero pitää suurimpana ongelmana poliisin rekisterien moninaisuutta. Niitä on kolmisenkymmentä, joista osa on tilapäisiä. Nyt ne kaikki käydään läpi.

Putin-tapauksen yhteydessä suuri yleisö on saanut kuulla poliisin tilapäisistä rekistereistä, kuten järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä koskevasta analyysirekisteristä, joka on ollut käytössä jo vuodesta 2008 alkaen.

Laissa ei Paateron mukaan ole tarkkaa määritelmää sille, kuinka kauan poliisi saa pitää tilapäistä rekisteriä.

”Jos poliisilla olisi laillinen havaintorekisteri, ei tarvittaisi kaikkia tilapäisiä, havaintoihin perustuvia rekistereitä ja tällaista tilkkutäkkiä”, Paatero huomauttaa.

Millaiset havainnot rekisteriin?

Hallitus ehdottaa, että poliisi saisi perustaa pysyvän havaintotietojärjestelmän. Siihen kerättäisiin havaintoja mahdollisesti rikokseen liittyvästä toiminnasta. Esitystä perustellaan järjestäytyneen rikollisuuden torjumisella.

Havaintotietorekisterin pelätään vaarantavan kansalaisen oikeusturvaa. Poliisiylijohtajan näkökulmasta havaintotietojärjestelmä parantaisi rekisterinpitoa ja siten myös kansalaisen oikeusturvaa, kunhan seuranta ja valvonta on järjestetty asianmukaisesti, eikä tietoja säilytettäisi liian kauan.

Lakiesityksen mukaan havaintoja saisi tallentaa rekisteriin perustellusta syystä. Ongelmallista voi olla löytää sopivan tarkkoja kriteereitä tallennettavalle tiedolle. Paatero näkee, että lain rinnalle tarvittaisiin ohjeistusta. Pelkät pilkuntarkat pykälät voisivat johtaa siihen, että tilapäiset rekisterit palaisivat käyttöön havaintorekisterin rinnalle.

Tehdäänpä ajatusleikki. Jos kulkisin sorkkarauta kassissa Helsingin Hakaniemen torilla yöllä, ja lisäksi liivijengiläinen tulisi kysymään minulta kellonaikaa, joutuisinko havaintorekisteriin?

”Et varmaan joudu etkä saa joutua”, Paatero vastaa.

”Yksittäiset keskustelut eivät voi olla perusteena, muuten mennään poliisivaltioajattelun suuntaan.”

Tietoja salataan entistä enemmän

Poliisimiehet ovat viime vuosina niittäneet kyseenalaista mainetta urkkimalla julkisuudesta tuttujen henkilöiden tietoja.

Nelosen uutisten testissä ilmeni, että useat kymmenet poliisimiehet olivat yrittäneet päästä katsomaan Anneli Auerin salattuja tutkintatietoja. Toistasataa poliisimiestä eri puolilta Suomea kävi katsomassa Mika Myllylän kuolemaan liittyneitä tietoja ilman työtehtäviin liittyvää syytä. Heistä 136 on Valtakunnansyyttäjänviraston tutkinnassa.

Poliisiylijohtaja kuvaa tapauksia ”surullisiksi”.

”Jokaiselle on varmasti ollut selvää, että tietoja voi katsoa vain virkatehtäväänsä liittyen.”

Poliisiasiain tietojärjestelmän tietoja pääsevät katsomaan poliisimiehet ympäri maata toimenkuvansa perusteella. Ainakin yleisen osan tiedot ovat nähtävissä, ellei tietoja ole salattu. Järjestelmässä on myös osioita, joihin pääsevät vain ne, joiden tehtävät sitä vaativat.

Miksi Turun poliisin pitää päästä näkemään Kokkolan poliisin raportit?

”Tänä päivänä mitkään rikokset eivät ole paikallisia, joten sarjoittaminen on äärimmäisen tärkeää. On pakko tietää koko maan tilanne”, Paatero perustelee.

Hän huomauttaa, ettei sellaista henkilörekisteriä ei olekaan, jota joku ei voisi käyttää väärin.

”Kyllä virkavastuu pitää kantaa.”

Vastaisuudessa poliisi salaa silti useammin sellaisia tietoja, joita saatettaisiin käydä katsomassa vain uteliaisuudesta. Aiemmin nihkeyttä salaamiseen perusteltiin sillä, että se haittaa työntekoa (Tietosuoja 3/2012).

”Kaikki rajoitukset haittaavat, mutta kyse on myös yhteiskunnan tarpeista. Ja salattavia tietoja on massasta kuitenkin vähän”, poliisiylijohtaja sanoo.

Vitja korvaa sekavan järjestelmän

Poliisilla on menossa uudistusten aika. Hallintorakenneuudistus puolittaa poliisilaitosten määrän, kun 24 yksiköstä jää jäljelle 11. Rekisterinpidon kannalta merkittävin on silti toiminnanohjausjärjestelmä Vitjan kokonaisuudistus. Poliisin operatiiviset tietojärjestelmät kootaan yhteiselle alustalle, mikä helpottaa valvontaa ja käyttöoikeuksien hallintaa. Vitjassa poliisimies pääsee yhdellä kirjautumisella käsiksi kaikkiin niihin rekisteritietoihin, joihin hänellä on käyttöoikeus.

Vitjan tuotantokäytön on tarkoitus alkaa ensi vuonna.

”Nykyinen järjestelmä on turhan sekava. Mutta uskon ja toivon, että Vitja tulee parantamaan oleellisesti rekisterinpidon kokonaisuutta sekä sen seurantaa ja valvontaa”, Mikko Paatero sanoo.

----

Mikko Paatero

  • syntynyt vuonna 1948
  • poliisiylijohtaja 2008-
  • oikeustieteen kandidaatti
  • Ura alkoi Noormarkun nimismiehenä 1970-luvulla. Hän oli Länsi-Suomen lääninpoliisijohtaja ennen nimitystään poliisiylijohtajaksi.

Lue myös

Poliisi haluaa anonyymisti nettiin »
Poliisiylijohtaja ja sosiaalinen media »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.