Tulostusversio

2/2013

Luottotietorekisterissä on miltei 400 000 kuluttajaa

Teksti: Päivi Männikkö

Henkilöluottotietorekisterien ylläpito on kahden yrityksen kauppa.

Luottotietorekisterien pito lähti Suomessa liikkeelle 1800-luvulla kauppiaiden ja liikemiesten tarpeesta saada luotettavaa tietoa asiakkaittensa maksukyvystä. Edelleen luottotietorekisterien ylläpito on vankasti liike-elämän käsissä.

Kattavia henkilöluottotietorekistereitä ylläpitää Suomessa kaksi yritystä. Niistä Suomen Asiakastieto ja sen edeltäjä Luottokontrolli on toiminut luottotietomarkkinoilla 1960-luvulta alkaen ja tuotemerkin Soliditet alla toimiva Bisnode Finland 2007 alkaen.

Tiedot useista eri lähteistä

Henkilöluottotietorekisteriin päätyy yleensä, jos henkilöllä on viranomaisen vahvistama maksuhäiriötieto. Soliditetin henkilötietorekisterissä on lähes 400 000 henkilöä. Heistä varsinaisia maksuhäiriöllisiä on yli 350 000. Sen lisäksi rekisterissä on muun muassa tietoja edunvalvonnassa olevista henkilöstä.

Maksuhäiriötietojen ja luottoluokituksen lisäksi rekisteröidyistä tallennetaan muiden muassa tiedot yrityskytkennöistä ja toimintakelpoisuudesta, eli edunvalvonnassa olemisesta. Suomen Asiakastiedon mukaan kuluttajien luottotietomerkinnät ovat rekisterissä 2-4 vuotta.

Luottotiedot kerätään pääosin viranomaisten rekisteristä. Niiden lisäksi luottotietofirmat saavat tietoja kulutusluottoja myöntäviltä yrityksiltä, luotto- ja rahoituslaitoksilta, velkojilta sekä rekisteröidyiltä itseltään.

Luottotietorekistereitä sääntelee 2007 voimaan tullut luottotietolaki, ja niiden käsittelyä valvoo tietosuojavaltuutettu.

Käyttötarkoitukset rajattu tarkasti laissa

Luottotietoyritykset luovuttavat henkilöluottotietoja laissa säädettyihin tarkoituksiin. Tietoja saa käyttää muun muassa luoton myöntämiseen ja valvontaan, viranomaisen lakisääteisiin tehtäviin, perinnän suunnitteluun, vuokrasopimuksen tekoon sekä työnhakijan ja työntekijän arviointeihin. Tietoja voidaan luovuttaa myös pankille tai vakuutusyhtiölle rekisteröidyn pyynnöstä.

Suomen Asiakastiedon mukaan henkilöluottotietoja välittävien palveluiden käyttäminen edellyttää aina sopimusta asiakkaan kanssa, ja tietokyselyn yhteydessä rekisteröidään asiakkaan antama tietojen käyttötarkoitus. Myös kuluttajat voivat kysellä luottotietoja, ja kyselyn yhteydessä heidät tunnistetaan verkkopankkitunnusten avulla.

----

Positiiviset luottotiedot pohdinnassa

Suomessa luottotietorekistereihin saa kerätä vain niin sanottuja negatiivisia tietoja eli tietoja maksuhäiriöistä, niistä selviytymisestä sekä näihin pohjautuvia luottokelpoisuuden arviointitietoja.

Viime vuosina on pohdittu, pitäisikö meillä kerätä myös niin sanottuja positiivisia luottotietoja eli henkilön taloudellisesta tilasta muutoin kertovia tietoja. Tuore oikeusministeriön teettämä selvitys päätyi odottavalle kannalle.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.