Tulostusversio

2/2013

Poliisi haluaa anonyymisti nettiin

Teksti: Päivi Männikkö

Verkkorikosten tutkintaan kaivataan lisää valtuuksia ja väkeä.

Ensi vuoden alussa tulevat voimaan pakkokeino-, esitutkinta- ja poliisilakien muutokset, joilla pyritään muun muassa helpottamaan tietoverkkorikosten tutkintaa. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan tutkinta ei silti välttämättä suju nykyistä jouhevammin.

”Toisaalta asioita tehdään muodollisemmiksi”, Paatero huomauttaa.

”Olemme laskeneet, että lakimuutokset kaiken kaikkiaan tuovat poliisille lisää töitä.”

Resurssit ovat suurin ongelma

Tietoverkkorikosten tutkinnan kannalta lainsäädännössä on Paateron mukaan yhä kohennettavaa. Poliisi haluaisi oikeuden toimia verkossa anonyymisti, esimerkiksi peitetehtävissä, samaan tapaan kuin reaalimaailman rikostutkinnassa.

”Peruslähtökohtana meillä on, että Suomen poliisin valtuuksien pitäisi olla samaa luokkaa kuin muissakin EU-maissa.”

Paatero ei kuitenkaan pidä toimivaltakysymyksiä poliisin suurimpana murheena.

”Kyllä se ykkösongelma taitaa olla resurssipuolella; kuinka paljon pystytään satsaamaan mihinkin.”

Rikolliset ovat askeleen edellä

Pakkokeino-, esitutkinta- ja poliisilakien muutoksista on poliisilla menossa iso, yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa laadittu koulutushanke.

”Kaikki koulutetaan, ja se vie kentältä poliiseja tänä vuonna aika paljon pois”, Paatero sanoo.

Hänen mukaansa tietoverkkorikosten tutkintaan kaivattaisiin kuitenkin vielä enemmän koulutusta ja työvoimaa, vaikka osaaminen on jo hyvällä tasolla.

”Perässähän tässä koko ajan kuitenkin tullaan. Rikolliset ovat aina askeleen edellä, ja uusia menetelmiä löytyy aina. Sen takia koulutuksen pitäisi seurata aikaa ja meidän pitää satsata siihen lisää.”

Vitja tehostaa työntekoa

Kuten poliisin rekisterinpidossa, myös verkkorikosten tutkinnassa toiveita asetetaan toiminnanohjausjärjestelmä Vitjan kokonaisuudistuksen varaan. Kun Vitja otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen, poliisimiehet voisivat käyttää järjestelmää myös partioautoistaan käsin. Näin ollen poliisi pystyisi sekä näkymään ihmisten parissa että tekemään kirjoituspöytätöitä turvallisessa tietojärjestelmässä.

Eikö operatiivisen järjestelmän käyttäminen liikkuvasta yksiköstä käsin ole melkoinen tietoturvahaaste?

”On tietysti, mutta se on hoidettavissa ja varmasti priorisoitu ihan kärkeen”, Paatero vastaa.

Tietojenvaihdossa on parannettavaa

Verkkorikosten tutkinnan vaikeutena on usein muista maista tarvittavan oikeusavun odottelu. Aina virka-apua IP-osoitteiden ja epäiltyjen henkilötietojen selvittämiseksi ei tipu edes odotuksen jälkeen. Esimerkiksi USA:ssa sananvapaus painaa usein vaakakupissa ulkomaista rikostutkintaa enemmän.

Oikeusavun saamisessa on muitakin vaikeuksia, kuten Suomen ja Venäjän poliisien yhteistyö osoittaa.

”Meillä on ihan hyvät yhteistyökuviot Venäjän kanssa, mutta siellä on monta poliisiyksikköä, jotka taistelevat keskenään siitä, kenelle mikäkin asia kuuluu. Se vaatii vähän enemmän työtä meiltä.”

Paatero toivookin tietojenvaihtoon lisää yhteistyötä ja kansainvälisiä sopimuksia, jotka velvoittaisivat viranomaiset auttamaan ulkomaisia kollegojaan. Kahdenkeskisiäkin sopimuksia silti tarvitaan naapureiden ja myös eräiden Europol-maiden kanssa.

Tulossa tarkempaa tilannekuvaa

Tietoverkkorikollisuuden analysoinnissa ja tutkinnassa pannaan paljon painoa ajantasaiselle tilannekuvalle. Sen tuottamista vahvistetaan niin meillä kuin muualla. Suomeen ollaan perustamassa Viestintäviraston yhteyteen kyberturvallisuuskeskusta. Niin ikään kyberkeskuksia valmistellaan poliisien kansainvälisten yhteistyöelinten, Europolin ja Interpolin, yhteyteen. Keskusten tehtäviksi tulee tietojenvaihto ja kyberturvallisuuden kansainvälisen tilannekuvan laatiminen.

Paatero arvioi, että kyberkeskuksista saatavan tilannekuvan ja analyysitiedon avulla Suomessa pysytään nykyistäkin paremmin ajan tasalla tietoverkkorikollisuuden kehityksestä. Syrjäiselle maalle analyyseistä on muutakin etua:

”Suomeen kaikki pahuudet tulevat pienellä viiveellä, joten jos voimme ennakoida tulevaa, se on hyvä juttu.”

Lue myös

Poliisi korjaa tilkkutäkkiään »
Poliisiylijohtaja ja sosiaalinen media »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.