Tulostusversio

2/2013

Positiiviset luottotiedot - hyödyksi vai haitaksi?

Teksti: Päivi Männikkö

Suomessa positiivisten luottotietojen kerääminen luottotietorekisteriin ei ole sallittua, mutta niiden käsittelyyn on löydetty toisenlainen keino.

Luottotietorekisteriin saa kerätä vain niin sanottuja negatiivisia tietoja eli tietoja maksuhäiriöistä ja niistä selviytymisestä.

Kulutusluottojen tarjonnan kasvu ja maksuhäiriöiden lisääntyminen ovat herättäneet keskustelua siitä, pitäisikö rekisteriin kerätä myös positiivisia luottotietoja eli henkilön taloudellisesta tilasta muutoin kertovia tietoja. Näitä ovat esimerkiksi avoimien lainojen määrä ja tulotiedot. Vaatimuksia on perusteltu sillä, että luotonantajien pitäisi maksuhäiriöiden lisäksi saada tietää, kuinka paljon lainaa hakijalla on jo entuudestaan, ja millainen maksukyky hänellä on. Näin voitaisiin torjua ylivelkaantumista.

Toisaalta positiivisten luottotietojen keräämiseen rekisteriin suhtaudutaan varauksin. Oikeusministeriön teettämässä, huhtikuussa julkistetussa selvityksessä suositellaan, ettei luottotietolakia ryhdyttäisi tässä vaiheessa muuttamaan, ja ettei positiivisen luottotietorekisterin perustamiseen ole nyt aihetta.

Professori Ahti Saarenpään laatimassa selvityksessä suositellaan odottamaan, että parhaillaan valmisteilla olevat EU:n uusi tietosuoja-asetus, asuntoluottodirektiivi ja tietoturvallisuusdirektiivi hyväksytään, ja niiden vaikutukset nähdään käytännössä. Ennenaikaiset muutokset saattaisivat johtaa tempoilevaan lainsäädäntöön ja aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia.

Oikeusministeriössä jäädään selvityksen suositusten mukaisesti odottavalle kannalle. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan tässä vaiheessa tulee keskittyä eurooppalaisen lainsäädännön kehittämiseen ja sen seuraamiseen, millaisia ratkaisuja luottoalan toimijat pitävät toimivina nykyisen lainsäädännön pohjalta.

Luottofirmalle tiedot muista lainoista

Luottoalan toimijat ovat tarttuneet tuumasta toimeen.

Suomen Asiakastiedon keväällä aloitetussa palvelussa kulutusluottoja myöntävä yritys voi saada reaaliaikaiset tiedot kulutusluoton hakijan avoimina olevista luotoista. Jos kuluttaja antaa suostumuksensa, luotonantaja kysyy tämän tietoja järjestelmään osallistuvilta yhtiöiltä Asiakastiedon ylläpitämän teknisen kyselyjärjestelmän avulla.

Luotonantaja saa yhteenvedon lainanhakijan luottojen lukumäärästä, yhteissummasta, lyhennyserien suuruudesta sekä myöhässä olevien maksuerien saldosta. Luotonantaja ei saa tietää, Luotonantaja ei saa tietää, mistä yhtiöstä kuluttaja on saanut lainaa.
Jos lainapäätös on myönteinen, tietoja säilytetään viisi vuotta. Hylättyjen luottohakemusten tiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua. Kuluttajalla on oikeus tarkastaa, mille tahoille ja mitä tietoja järjestelmän kautta on luovutettu.

Liiketoimintajohtaja Heikki Koivulan mukaan Asiakastiedon palvelu on herättänyt valtavasti kiinnostusta yrityksissä. Myös velkaneuvojien palaute on ollut myönteistä. Kuluttajien yhteydenotot Asiakastietoon koskevat etupäässä maksuhäiriöitä, eikä positiivisten tietojen käsittely ole kasvattanut kuluttajakyselyjen määrää.

Järjestelmässä on nyt mukana 15 kulutusluottoa myöntävää yritystä, joiden myöntämien luottojen määrä kattaa noin kolmanneksen kaikista Suomessa vuosittain myönnettävistä rahaluotoista. Asiakastieto toivoisi järjestelmään mukaan lisää kulutusluottoyhtiöitä.
”Mitä enemmän saamme yhtiöitä mukaan, sitä parempi”, Koivula sanoo.

Velkakierre ajoissa poikki

Asiakastiedon mukaan palvelulla halutaan vähentää kuluttajien ylivelkaantumista ja siitä seuraavia maksuhäiriöitä. Ylivelkaantumiskierre pystytään katkaisemaan ajoissa, kun luotottajat eivät toisistaan tietämättä myönnä lainoja toistaiseksi maksuhäiriöiltä välttyneelle asiakkaalle, jolla on jo paljon lainaa maksukykyyn nähden.

”Meidän näkemyksemme mukaan tämä on fiksu tapa puuttua käsin kosketeltavaan ongelmaan nykylainsäädännön puitteissa”, Koivula sanoo.

”Valitettavasti kuluttajat eivät muista tai halua kertoa kaikkia luottojaan lainahakemuksessa.”

Koivula ei allekirjoita oikeusministeriön selvityksen johtopäätöksiä EU-lainsäädännön odottamisen tarpeellisuudesta.

”Meidän mielestämme ei ole varaa odottaa hetkeäkään. Tämä on ongelma kuluttajille ja luotottajille.”

”EU-hankkeet eivät poista sitä, että vastuullisten luottopäätösten tekemiseen tarvitaan tietoa. On vaikeaa nähdä, miten hankkeet muuttaisivat sitä maailmaa, jossa luottoja myönnetään.”

Onko kuluttajalla valinnanvaraa?

Asiakastiedon järjestelmässä positiiviset luottotiedot kerätään kuluttajan suostumuksella tapauskohtaisesti suoraan luotonmyöntäjiltä, eikä niitä kerätä luottotietorekisteriin.
Koivula korostaa, että palvelussa kuluttaja on antanut suostumuksen tietojensa käsittelyyn vain luotonantotarkoituksessa. Esimerkiksi markkinointitarkoituksissa niitä ei saa käsitellä.

”Ne ovat luottotiedoiksi luokiteltavia tietoja.”

Asiakastiedon näkökulmasta uudessa palvelussa on kyse tietojen käsittelystä uudella, rekisteripohjaisesta käsittelystä poikkeavalla tavalla. Koivula sanoo, että tietojen keräämisessä rekisteriin on haasteena kuluttajan itsemääräämisoikeuden heikentyminen. Esimerkiksi maksuhäiriörekisterissä näkyvät kaikkien maksuhäiriön saaneiden henkilöiden tiedot, vaikka he eivät sitä haluaisi tai eivät koskaan enää hakisi uutta luottoa.

”Tässä kuluttaja käynnistää prosessin itse, ja se on läpinäkyvä.”

Mutta jos kuluttaja ei anna suostumustaan positiivisten luottotietojen keräämiseen, voiko hän saada luottoa? Onko kuluttajalla siis todellista valinnanvaraa?

”Luotottaja tekee kokonaisharkinnan kuluttajan antamien tietojen pohjalta”, Koivula vastaa.

Ruotsissa kaikki ovat luottotietorekisterissä

Huhtikuussa julkistetun oikeusministeriön selvityksen mukaan pohjoismaista vain Ruotsissa on käytössä positiivinen luottotietorekisteri, ja siellä se on aiheuttanut merkittäviä lainsäädännön tulkintaongelmia.

Asiakastiedon mukaan Tanskassa on kuitenkin jo ryhdytty toimiin positiivisen luottotietorekisterin kehittämiseksi. Yhtiön mukaan muista EU-maista Suomen lisäksi vain Ranskassa ja Maltalla positiivisten tietojen kerääminen luottotietorekisteriin on kiellettyä.

Heikki Koivulan mukaan Ruotsissa positiivisia luottotietoja on kerätty luottotietorekisteriin 1990-luvulta alkaen, ja siellä kuluttajan maksukykyyn liittyviä tietoja kerätään varsin kattavasti, aina tulotietoja myöten. Ruotsin finanssivalvonnan valvomien rahoitusyhtiöiden on toimitettava tiedot rekisteriin, eikä kuluttajien suostumusta tarvita. Ruotsin luottotietorekisteri kattaakin käytännössä miltei kaikki 15 vuotta täyttäneet.
Ruotsissa luottotietorekisteriä ylläpitää yksityinen yritys.

Oikeusministeriön selvityksessä todetaan, että kattavia ja ajantasaisia tietoja sisältävä rekisteri henkilöiden taloudellisesta tilanteesta on luonteeltaan ns. perusrekisteri, jonka pitäisi olla julkisen sektorin ylläpitämä.

”Valtaosassa Euroopan maita positiivisia luottotietoja sisältäviä rekistereitä ylläpitävät yritykset”, Koivula huomauttaa.

Oikeusministeri Henriksson totesi selvityksen julkistamisen yhteydessä, että käytännössä lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan perusrekisterin luomiseen ei pidä ryhtyä kevein perustein. Eikö olisi ongelmallista, jos luottotietorekisteristä tulisi vähitellen lähes kaikki kansalaiset kattava rekisteri Ruotsin mallin mukaan?

”Näin on melkein kaikissa länsimaissa”, Koivula vastaa.

Lue myös

Luottotietorekisterissä on miltei 400 000 kuluttajaa »
Lyhyesti 2/2013 »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.