Tulostusversio

3/2009

Lyhyesti väitöstutkimuksista 3/2009

 Kasvontunnistuksesta luotettavampaa

Automaattista kasvojentunnistusta käytetään esimerkiksi rajavalvonnassa. Nykyiset konenäköjärjestelmät toimivat luotettavasti kontrolloiduissa olosuhteissa, mutta yksinkertaisetkin ongelmat, kuten valaistusolojen vaihtelut, voivat aiheuttaa suuria ongelmia.

Oulun yliopiston konenäköryhmässä tehdyssä väitöstutkimuksessa kehitettiin kasvojentunnistukseen soveltuvia aiempaa luotettavampia konenäkömenetelmiä.

Diplomi-insinööri Timo Ahosen väitöstutkimuksessa kehitettiin ja analysoitiin menetelmiä, joilla kasvojentunnistus onnistuu aiempaa luotettavammin. Ne perustuvat kuvapikseleistä laskettuihin piirrevektoreihin, jotka kuvaavat kasvojen ulkonäköä numeromuodossa. Kun piirrevektoreita jalostetaan edelleen, voidaan niiden avulla todeta esimerkiksi kahden kasvokuvan samankaltaisuus.

Ahosen väitöstutkimus Face and texture image analysis with quantized filter response statistics tarkastettiin Oulun yliopistossa elokuussa.

----

Automaattivalvonnalla luotettavampia tietoverkkoja

Tietoliikenneverkot vaativat jatkuvaa tarkkailua ja ylläpitoa pysyäkseen toimintakunnossa. Diplomi-insinööri Mikko Laurikkalan väitöstutkimuksen mukaan tilastomatemaattisten menetelmien käyttö verkonhallintajärjestelmissä voi osaltaan ehkäistä tietoliikenneverkkojen ongelmia.

Jos liikennemäärän kasvun aiheuttamat liikennemuutokset huomataan ennen varsinaista verkon tukkeutumista tai laiterikkoa, ongelma voidaan mahdollisesti estää. Langattoman verkon kapasiteettia voidaan esimerkiksi tietyllä alueella nostaa tai ohjata liikennettä kulkemaan toista reittiä. Yksittäisen laitteen äkillisesti muuttunut käyttäytyminen taas voi kertoa luvattomasta tunkeutumisesta tai varastetusta kännykästä.

Mikko Laurikkalan väitöskirja Goodness-of-Fit Tests and Heavy-Tailed Distributions in Network Traffic Data Analysis (Jakauman sopivuustestit ja paksuhäntäiset jakaumat tietoliikenteen data-analyysissa) tarkastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa elokuussa.

----

Sisäpaikannus edistyy

Diplomi-insinööri Jari Saarinen on kehittänyt väitöskirjassaan ratkaisuja suurimpaan paikannuksen ongelmaan: henkilön paikantamiseen sisätiloissa. Aiemmin se on ollut mahdollista vain, jos rakennukseen on etukäteen asennettu ja kalibroitu esimerkiksi WLAN-pohjainen järjestelmä. Saarisen menetelmässä järjestelmiä ei tarvita. 

Paikannettavalla henkilöllä on mukanaan antureita, jotka keräävät tietoa muun muassa hänen askelistaan. Henkilö paikannetaan yhdistämällä eri anturien keräämä tieto.

Tulevaisuudessa paikannusantureita voidaan sijoittaa mihin tahansa, vaikkapa kännyköihin. Henkilökohtaisen navigointijärjestelmän avulla esimerkiksi sairaalassa voidaan paikantaa apuun kutsuttava lääkäri.

Jari Saarisen väitöskirja A Sensor-Based Personal Navigation System and Its Application for Incorporating Humans Into a Human-Robot Team (Anturipohjainen henkilökohtainen navigointijärjestelmä ja sen soveltaminen ihmisten liittämiseksi ihminen-robotti joukkueeseen) tarkastettiin Teknillisessä korkeakoulussa kesäkuussa.

Lue myös

Lyhyesti tietosuojasta 3/2009 »
Lyhyesti tietoturvasta 3/2009 »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.